Olet täällä

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja: ARA-järjestelmä remonttiin

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Martti Korhosen mielestä työnantajat tulisi saada mukaan pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon. - Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen.

Korhonen näkee ajan ajaneen nykymuotoisen valtion asuntotuotannon lainajärjestelmän ohitse, kun rakennuttajia ei enää kiinnosta yleishyödyllinen asuntotuotanto ja sosiaalinen asuntotuotanto on lamassa. - Yleishyödylliset yhteisöt eivät ole enää yleishyödyllisiä. Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa sekä työnantajien että kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta, muistuttaa Korhonen.

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) haluaa uudistaa valtion lainoittaman yleishyödyllisen rakentamisen pelisäännöt. - Isot yleishyödylliset toimijat eivät ole enää sitä, mitä ne olivat perustettaessa. Nyt tarvitaan tahtotilaa purkaa yleishyödyllisen rakentamisen esteet ja arvioida valtion tukeman asuntotuotannon järjestelmä kokonaan uudelleen.

 Nykyiset yleishyödylliset rakentajat eivät Korhosen mielestä toimi enää lähimainkaan siten, mikä oli yleishyödyllisen asuntotuotannon tarkoitus. - Alun pitäen oli tarkoituksena turvata rakennuttajille kohtuuhintainen pitkäjänteinen tuotto pitkäjänteisen sitoutumisen vastapainoksi. Nyt tuntuu, että mikään tuotto ei enää riitä kenellekään, edes eläkevakuutusyhtiöille. Yleishyödylliset rakentajat tekevät ihan samaa bisnestä kuin muutkin, eikä yleishyödyllinen rakentaminen tai asuntoa tarvitseva asukas kiinnosta enää ketään.

Työnantajat turvaamaan asunnon saantia pk-seudulla

Aika on ajanut Korhosen mielestä nykymuotoisen valtion ARA-järjestelmän lainoittaman asuntuotannon ohitse. Järjestelmä ei tuota riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja varsinkaan pääkaupunkiseudulla, jossa yleishyödyllinen asuntotuotanto on pysähtynyt kokonaan. Korhonen haluaa valtiolle ja kunnille aktiivisempaa roolia asuntotuotantoon, mutta myös työnantajat mukaan talkoisiin.

- Nyt tarvitaan uusi kestävä järjestelmä, jossa työnantajien sekä kuntien ja valtion on otettava suuri vastuu. Ihmettelen, eikö pääkaupunkiseudun työnantajia kiinnosta osallistua aktiivisemmin asuntotuotannon rahoitukseen, kun asuntopulasta on tullut työvoiman saannin pullonkaula, kysyy Korhonen. Tällä menetelmällä turvattiin aikoinaan esimerkiksi metsäteollisuuden työvoiman saanti, kun työnantajat rakensivat työntekijöilleen vuokra-asuntoja.  

Korhonen kaipaa kaavoittajalta jämäkämpää otetta, jolla hillittäisiin tonttimaan hinnan nousun paineita. - Julkinen sektori ei pääse vastuustaan tästä sosiaalisen asuntotuotannon lamasta. Tonttimaan hinta on varsinkin kasvukeskuksissa karannut käsistä. Jos tontti tuo tuhat euroa lisää asunnon neliöhintaan, se ei ole enää tervettä, sanoo Korhonen.

Rakentamisen laatuongelmiin puututtava vakavasti

Eduskunnassa asuntopolitiikka käsittelevän ympäristövaliokunnan puheenjohtaja on tyytyväinen, että rakentamisen laatua koskeva keskustelu on vihdoin alkanut Suomessa. 

- Ongelmana se, että varsinkin kasvukeskuksissa käy kaikki kaupaksi, tehdään sitten sutta tai sekundaa, muistuttaa Korhonen. Kun asunnonostajalla ei ole kykyä ostotilanteessa arvioida mikä rakennuksen todellinen kunto ja laatu on, vastuu laadusta jää rakennuttajille ja rakentajille.

- Kun katsoo suomalaista rakentamista vaikeissa talvisissa oloissa ulkona, niin ei ihmettele, että laatuongelmia tulee. Kosteutta keräytyy koko ajan rakenteisiin, eristevillat on peitetty joskus muovilla, joskus ei. Pientalopuolella on menty kokonaan esiteolliseen elementtivalmistukseen tehdashalleissa, joka sopisi myös ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen, ottaa Korhonen esimerkin ja ihmettelee, että vaikka nykyisen rakentamisen laadun kanssa on mittavia ongelmia, rakentamisen menetelmiä ei korjata.

- Me ylpeilemme rakentamisen maailmanluokan teknologisella ja suunnitteluosaamisellamme, mutta jos sitä todella olisi, ei meillä olisi näin mittavaa kansallista homeongelmaa. Nämä ongelmat tulisi purkaa avoimiksi kunnolla ja etsiä se homeongelmien todellinen aiheuttaja. Onko se suunnittelun, materiaalin, huolimattoman rakentamisen vai huolimattoman valvonnan seurauksena syntynyt virhe, kysyy Korhonen.

Puurakentamisen edistämiseen kansallistalkoot

PTT:n vastikään julkaiseman tutkimuksen mukaan puurakentamisen kasvu luo uusia pk-yrityksiä, työpaikkoja, lisää vientituloja ja vahvistaa aluetalouksia, kun yritykset syntyvät raaka-ainevarojen lähelle. Puurakentamisen kehittämisen Korhonen näkee osana laajempaa tavoitetta kehittää Suomeen uutta teollisuutta ympäristöliiketoiminnan pohjalta.

- Onko käynyt niin, että Keski-Euroopan maissa ja Ruotsissa on nähty puurakentamisen mahdollisuudet paremmin kuin meillä, kysyy Korhonen. Meillä on tutkimustietoa, johon nojaten rakennuttajilla ja rakentajilla olisi mahdollisuus muuttaa rakentamisen käytäntöjä. Meillä nimenomaan kerrostalorakentamisessa tarvitaan ajattelun ja asenteiden muutosta.

Puuta Korhonen pitää Suomessa luontaisena rakentamisen materiaalina, jonka käytössä on myös ilmastomuutoksen torjunnan kannalta perusteita. - Ekologiset arvot ovat tulossa voimalla rakentamiseen ja asumiseen. Rakentamisen elinkaaressa voimme vaikuttaa päästöjen vähentämiseen niin rakentamisen materiaalien kuin sen elinkaaren aikaisen lämmitysmuodon kautta, sanoo Korhonen.

- Puurakentamisen edistämisessä tarvitsemme kansallistalkoot. Betonirakentaminen tuli 1960-luvulla valtarakentamiseksi osin julkisen rakentamisen myötä. Nyt voimme tehdä puun kanssa saman. Meillä on tämän alan osaamista ja tietotaitoa, joka tulee saada rakentamisen käyttöön.

Puurakentamisen edistämiseen tähtääviä hallitusohjelmakirjauksia ja hallituksen perustamaa valtakunnallista puurakentamisohjelmaa Korhonen pitää perusteltuina ja tärkeinä.

- Kun meillä jää jopa 40 miljoonaa kuutiota hakkuusäästöä vuosittain metsiin, me tarvitsemme puulle uusia käyttömuotoja. Puu on meille semmoinen aarre, jota ei rakentamisessa ole osattu hyödyntää Ruotsin tapaan kansantalouden, aluetalouksien ja työllisyyden hyväksi. Kaikki puun lisäkäytön ja jalostuksen hyöty jää kotimaahan. Nyt on tehtävä järjestelmällistä työtä uusien rakentamisen tuotteiden kehittämiseksi tavoitteena vientimarkkinat, painottaa Korhonen. 

Peruskorjauksiin vauhtia suhdannesyistä nyt

Vanhojen 1960-70 -luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen kunnostamista energiatehokkaiksi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja pitää ekotekona. - Tähän yhteiskunnan pitäisi nyt satsata kunnolla, koska saamme aikaan merkittäviä energiansäästöjä. Odotankin, että rakennusteollisuus kykenee tuottamaan rakennusten peruskorjauksiin vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat myös ilmastopolitiikan tavoitteita. Tässä on paikka uusille rakentamisen innovaatioille, myös puurakentamiselle.

Korhonen näkee peruskorjaustarpeen edessä olevana valtavana kansantaloudellisena haasteena ja olisi valmis käynnistämään korjaushankkeita taantuman aikana suhdanne- ja työllisyyssyistä. - Kun peruskorjaukset ovat kuitenkin edessä, kannattaisi niihin investoida suhdannesyistä nyt. Rakennusten ja asuntojen huono kunto ei parane suhdanteiden myötä. Rakentaminen on hyvä suhdanneväline, koska se pitää työllisyyttä yllä tasaisesti eri puolilla maata, muistuttaa Korhonen.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Martti Korhonen, kansanedustaja 09 432 3051, martti.korhonen@eduskunta.fi