Olet täällä

VTT:n tutkimus vahvistaa: Puun käytön lisääminen vähentää asuinkerrostalojen rakentamisen ilmastopäästöjä

Puun käytön lisääntyminen asuinkerrostalojen rakentamisessa vähentää rakentamisen CO2-päästöjä. Toissa viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakentamisen vaikutuksista kasvihuonepäästöihin. Tutkimuksessa mukana olleen VTT:n tutkijan, Tarja Häkkisen mielestä materiaalien suhteellinen merkitys tulee rakentamisessa kasvamaan. "Energiamääräyksillä ohjataan uutta ja olemassa olevaa rakennuskantaa parempaa energiatehokkuutta kohti. Rakentamisen materiaalivertailua on perusteltua tehdä, koska niillä on päästöjen kannalta suurempi vaikutus kuin esimerkiksi tilojen lämmityksellä, jos otetaan huomioon ominaispäästöjen ja rakentamisen energiatehokkuuden ennustettu kehitys" sanoo Häkkinen.  VTT:n julkaiseman selvitys on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta.

Rakentamisen ja asumisen osuus päästöistä on noin 40 %, joka koostuu rakennusten käytön aikaisesta noin 30 %:n ja materiaalivalmistuksen ja rakentamisen vajaan 10 %:n osuuksista. VTT:n johtavan tutkijan Tarja Häkkisen mukaan ympäristövaikutusarviointi tulee rakentamiseen nyt laajalla rintamalla. "Näillä uusilla säädöksillä ja standardeilla pyritään ympäristön kannalta rakentamisessa kohti haitattomampia ratkaisuja. Korjausrakentamisessa on paljon rakentamisen konseptin kehitystyötä, koska korjausrakentaminen energian säästötavoitteiden kannalta kannattaa."

Vähäpäästöistä rakentamista on Häkkisen mukaan edistettävä myös julkisella sektorilla. "Yhteiskunnan tukemassa asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa on energiansäästölle ja materiaalikestävyydelle asetetut tavoitteet otettava huomioon", sanoo Häkkinen. "Jos julkiset rakentajat sitoutuvat vaativiin tavoitteisiin ja otetaan hyvät käytännöt ohjelmaan, niillä on suuri säteilyvaikutus koko rakennusalalle."

VTT:n selvityksen tavoitteena oli arvioida puun käytön vaikutusta asuinkerrostalojen rakentamisen kasvihuonekaasujen päästöihin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Raportissa esitetään kolme kehitysskenaariota, joissa puurakenteisten kerrostalojen osuus uudisrakentamisessa olisi 22, 52 tai 82 prosenttia. Perus-skenaariona käsiteltiin nykytilannetta, jossa puurakenteisten kerrostalojen osuus on 2 prosenttia. Osuuden ollessa 22 %, vuotuinen päästövähenemä olisi 13 prosenttia. Puurakentamisen osuuden ollessa 52 % vähenemä olisi 32 prosenttia. Skenaariossa, jossa puurakentamisen osuus olisi jo 82 prosenttia, päästövähenemä olisi 52 % perusskenaarioon verrattuna.

Yhteiskunnan edistettävä vähäpäästöistä rakentamista

VTT:n tutkimuksen tilanneen elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Reima Sutisen mielestä ympäristövaikutusten huomioon ottaminen kasvaa rakentamisessa. "Rakentamisen ekologisuus tulee korostumaan ja hyödyttää puurakentamista, joka itsessään tarjoaa hiilinielun. Puu on kotimainen materiaali, jonka käyttöä kannattaa rakentamisessa lisätä. Rakennusalalle puurakentaminen tarjoaa yhden vaihtoehdon lisää, jota vahvistaa puurakentamiseen tullut avoin standardi, RunkoPES- järjestelmä. Sen soveltamiseen rakentamisessa kannattaa alan ryhtyä heti", sanoo Sutinen.

Sutinen on Suomen edustajana OECD:n käynnistämässä tutkimuksessa, jossa vertaillaan rakennusmateriaaleja elinkaarivaikutusten pohjalta. "Nyt tarvitaan tutkimustietoa, kun materiaalien vaikutus tulee säädöksiin", perustelee Sutinen ministeriön tilaamaa tutkimusta. "Ilmasto-ongelman ja sen ratkaisemiseksi asetettujen tavoitteiden kannalta on välttämätöntä, että suositaan säädösperusteisesti vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja. Yhteiskunnan tukemassa rakentamisessa voitaisiin luoda markkinaa vähäpäästöisten rakennusmateriaalien, kuten puun käytölle. Varsinkin korjausrakentamisessa valtio voisi toimia edelläkävijänä ja ottaa huomioon ympäristövaikutukset. Haluamme tai emme, ympäristövaikutukset tulevat voimalla rakentamiseen. Tässäkään emme pärjää lintukodossa, vaan pitää olla aktiivisesti vaikuttamassa rakentamiseen vähäpäästöisten materiaalien kuten puurakentamisen puolesta."

TEM:in perustaman Metsäalan strategisen ohjelman johtajan Sixten Sunabackan mukaan Suomella on valtavia mahdollisuuksia vihreässä taloudessa, kuten uusiutuvien materiaalien käytön lisäämisessä rakentamisessa. "Tämän vuoksi ministeriö pyrkii hallitusohjelman mukaisella tavalla edistämään puun käyttöä ja tukemaan uusia skenaarioita puun käytön edistämiseksi. Siksi tämänkaltaisten tutkimusten teettäminen on välttämätöntä, että tunnistamme puutuotealan mahdollisuuksia myös tutkimustiedon pohjalta. On arvioitu, että metsästä tulevien jalostettujen tuotteiden arvo voisi nousta 20 miljardista jopa 30 miljardiin euroon. Tässä on Suomen kannalta kyse isoista mahdollisuuksista ja siksi tarvitsemme uusia toimia, joista puutuoteteollisuuden ja sen tuotteiden sekä puurakentamisen kehittäminen on yksi keskeisimmistä kehityskohteista."

Ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta bioenergian käytön lisääminen on yksi keskeisiä tavoitteita. Sunabacka muistuttaa, että puutuoteteollisuuden myötä syntyy kaksi kolmasosaa metsähakemäärästä, mitä puuhun perustuvan bioenergian käytön lisäämisellä tavoitellaan. "Kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva vihreä teollisuus voi tarjota yrityksille kasvumahdollisuuksia, lisätä puutuotealan vientiä ja luoda tuhansia työpaikkoja."

Ekologinen rakentaminen avaa vientimahdollisuuksia

Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mukaan rakentamisen ympäristövaikutuksista tarvitaan nyt tutkimusta ja tietoa sekä ympäristövaikutusten vertailuun yhtenäiset pelisäännöt. "Tämän vertailun pitää olla avointa ja kaikille materiaaleille tasapuolista eikä edunvalvonnan temmellyskenttä. Kun rakentamisen ja asumisen osuus päästöistä on 40 %:n luokkaa, rakentamisen materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. Päästötavoitteet ovat erittäin kovat vuoteen 2050 mennessä, jolloin pitäisi kyetä 80 prosentin säästöihin nykytasosta. Tavoitteen haasteellisuutta kuvaa se, että vaikka rakentaminen olisi puurakentamista, ei silti päästäisi näihin tavoitteisiin. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella meidän tulee lisätä puurakentamista."

Viljakainen muistuttaa Euroopan unionin komission kiinnittävän erityistä huomiota rakentamisen ekologiseen jalanjälkeen ja edistävän kestävän puun käytön lisäämistä rakentamisessa. "Jos Suomi olisi ekologisen rakentamisen mallimaa maailmassa, koko Suomen rakennusvienti hyötyisi tästä maineesta", muistuttaa Viljakainen.

"Puurakentamisen kasvulla on suuri kansantaloudellinen vaikutus", painottaa Viljakainen. "Metsäteollisuuden raaka-ainehuolto perustuu pitkälti siihen, että meillä on sahateollisuutta ja puurakentamista. Viidennes vientituloista jäisi saamatta ilman puurakentamista."

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan, professori Jyri Seppälän mukaan "puurakentaminen on Suomelle iso juttu". "Nyt tarvitaan tutkimusta hiilen sidonnan vaikutuksesta ilmastomuutokseen, jotta voidaan vaikuttaa muihin maihin, joissa puurakentaminen ei ole yhtä pitkällä. Rakentamisen materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa kasvihuonepäästöihin. Onneksi näiden tutkimusten myötä Suomessakin rakennusten elinkaariajattelu kehittyy."

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Raportti ”Impact of wood building on GHG emissions” löytyy osoitteesta www.tem.fi/mso

Lisätiedot:

johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT, puh. 020 722 6920 (tutkimus ja sen tulokset), tarja.hakkinen@vtt.fi
kehittämispäällikkö Markku Karjalainen, TEM, puh. 040 583 2127, markku.karjalainen@tem.fi
neuvotteleva virkamies Reima Sutinen, TEM, puh. 050 325 8719, reima.sutinen@tem.fi
toimitusjohtaja Mikko Viljakainen,puh. 040 526 6413, mikko.viljakainen@rakennusteollisuus.fi