Olet täällä

Viron puutaloteollisuuden kasvu sidottu pohjoismaiden kysyntään - Harmet investoi vahvasti kasvuun

Vuonna 2001 Harjun maakunnassa Virossa sijaitseva Harmet-yhtiö aloitti puisten työmaakoppien valmistuksen Suomeen. Tänä päivänä yhtiö on Tartossa sijaitsevan Kodumajan ohella Viron suurin puutaloelementtien valmistaja. Harmetin kolmella tehtaalla valmistetaan tilaelementtejä myyntiin ja tasoelementtejä omaan käyttöön. Harmet valmistaa itse myös puutalorakentamisessa tarvittavat metalliosat Tallinnan keskustassa sijaitsevassa neuvostoaikaisessa metallipajassa ja märkätilaelementit Suomessa, Lieksassa.

Viron kilpailuetu ei perustu enää halpaan työvoimaan

Yhtiön perustajan, nykyisen hallituksen puheenjohtajan Toomas Kalevin mukaan Harmetin tuotannosta 97 % menee vientiin, lähinnä pohjoismaihin. - Puutalorakentajille Viron markkina on pieni, koska varsinaista teollisen mittakaavan puurakentamista maassa ei juurikaan ole. Meillä puusta tehdään lähinnä pientaloja. Kerrostaloissa on edelleen vahva neuvostoaikana syntynyt betonirakentamisen perinne.

- Etsimme koko ajan uusia markkinoita Keski-Euroopasta, koska nyt olemme pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin ja Norjan markkinoiden varassa. Kuljetuskustannukset ovat Keski-Eurooppaan suuntautuvan viennin suurin kustannushaaste.

Kalevin mukaan Viron alhainen kustannustaso mahdollisti puutaloteollisuuden kasvun yhdeksi merkittävimmistä vientialoista Virossa. - Mekään emme ole enää halvan työvoiman maa. Työvoimakustannuksissa häviämme selvästi esimerkiksi Latvialle ja Puolalle, josta on tullut tälle toimialalle vakava kilpailija. Me olemme vastaavasti saaneet hyviä työntekijöitä Ukrainasta.

- Tehtaassa valmistetut tilaelementit sopivat hyvin korkeimpien työvoimakustannusten maiden markkinoille kuten pohjoismaihin. Kun suuri osa työstä tehdään tehtaassa, rakennusaika työmaalla on lyhyt ja sinne tarvitaan vain vähän työvoimaa.

Kalevin mukaan työvoimakustannusten nousun myötä Harmet hakee nyt kilpailukykyä tuotannon kehittämisestä ja tuotantolinjojen automatisoinnista. – Mietimme joka päivä, miten voisimme tehdä tuotteemme paremmin. Otimme reilu vuosi sitten käyttöön uuden yli 20 tuhannen neliön tehdashallin, johon asensimme neljä isoa tuotantolinjaa. Ostimme uudet koneet käyttämättöminä konkurssipesältä Venäjältä, jossa niillä oli tarkoitus aloittaa pientalotuotanto.

- Vaikka uskon tulevaisuudessa vahvaan puutalomarkkinan kasvuun, tiedämme olevamme pohjoismaiden talouksien kehittymisen virrassa mukana. Kun vientimaillamme menee hyvin, menee meilläkin ja päinvastoin.

Oma elementtien suunnittelu ja asennus

Virossakin on syntynyt puutalorakentamisen markkinaan yrityksiä, jotka toivat Kalevin mukaan alalle epätervettä kilpailua. – Muutama tehdas on sulkenut ovensa, koska ei tämä ala tarjoa pikavoittoja. Alalle ei voi tulla tekemään huonoa laatua halvalla hinnalla, koska markkinat rankaisevat nopeasti. Tällainen toimija voi pilata myös muiden markkinat.

- Suomen markkinoilla haluamme kasvaa, koska siellä arvostetaan puun käyttöä rakentamisessa. Samalla kun sanon, että pyrimme Keski-Eurooppaan, tiedän miten vaikeaa uusille markkinoille meno on.

Vaikka olemme samassa Euroopan Unionissa, joka maassa on omat kansalliset rakentamisen säädökset ja perinteet. – Jos niihin ei perehdy, voi tehdä isoja ja kalliita virheitä. Paikan päällä vientimaassa on oltava yhteistyökumppani, mieluiten suunnittelutoimisto, joka tarkistaa tuotteemme vientimaan säädösten mukaisiksi.

- Meillä on oma 20 hengen insinööritoimisto, joka tekee töitä myös muille yrityksille kuin Harmetille. Ongelmana on vain löytää osaavia, ammattitaitoisia insinöörejä ja suunnittelijoita puurakentamiseen.

Harmet myös asentaa elementit rakennuspaikoilla, mitä varten yrityksellä on omat asennusryhmät. - Teemme elementit ja asennamme ne omalla yrityksellä, koska silloin turvaamme rakentamisen laadun alusta loppuun.

Puurakentamisen ekologisuus kasvattaa markkinaa

Puurakentamisen tulevaisuuden vahvuus perustuu Kalevin arvion mukaan sen ekologisiin ominaisuuksiin kuten vähähiilisyyteen. - Myös puurakennuksen akustiikasta ja paloturvallisuudesta tarvitsemme tutkimustietoa, jota voisimme käyttää markkinoinnissa. Koska ekologiset asiat ovat meille tärkeitä, Harmetin henkilökunta istuttaa joka vuosi uutta puuta sen verran, minkä käytämme. Tuotamme aurinkopaneeleilla sähköä tehtaille.

Harmetin tulevaisuutta ja yhtiön kasvua Kalev ennustaa varovaisesti. – Etenemme rauhallisesti, liikevaihtoon odotan lähivuosina ehkä 30-40 prosentin kasvua. Keski-Euroopan, Englannin ja Yhdysvaltojenkin markkinat kiinnostavat, mutta emme ota isoja riskejä. Pohjoismaat ovat meille tuttuja, koska niissä on samanlainen bisneskulttuuri kuin meilläkin.

- Ukraina saattaa olla tulevaisuudessa mielenkiintoinen markkina, mutta poliittinen epävakaus ja korruptio arveluttavat. Sama koskee Venäjää, jossa puurakentamiselle on potentiaalia, mutta sinne pitäisi mennä isona yrityksenä ja luotettavan paikallisen yhteistyökumppanin kanssa.

Lisätietoja: Toomas Kalev, toomas.kalev@harmet.ee

Taustaa:

OÜ Harmetin moduulitalojen valmistus on aloitettu vuonna 1997. Yhtiö valmistaa moduulirakennuksia, taloelementtejä, työmaaparakkeja ja erilaisia metallirakenteita. Asiakkaille Harmet tarjoaa kokonaisratkaisua, hankkeen suunnittelusta valmiiden moduulien asennukseen. Harmetilla on viisi tehdasta, Tallinnassa, Pärnussa, Tutermaalla, Lieksassa ja uusin Kumnassa, Keilan lähellä. Päämarkkina-alue on Skandinavia, johon viedään tänä päivänä tuotannosta yli 90 %. Yhtiö työllistää 800 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa. 


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa  Viroa esittelevää Teollisen puurakentamisen hyvät käytännöt -artikkelisarjaa. Tapaamme sarjassa Viron Puutaloliiton toimitusjohtajan, kolme tilaelementtejä valmistavaa yritystä ja kolme puuta jalostavaa yritystä. Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.