Olet täällä

Vähähiilisestä rakentamisesta Suomi- brändi

Vähähiilisestä energiatehokkaasta rakentamisesta voidaan kehittää vientituote, uskoo elinkeinoministeriön Cleantech-ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio. - Koska rakentaminen kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja, lisäämällä kotimaisen, paikallisen ja uusiutuvan ympäristöystävällisen raaka-aineen käyttöä rakentamisessa voidaan merkittävästi pienentää rakentamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, muistuttaa Pantsar-Kallio.  Uusiutuvilla materiaaleilla voidaan saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puun kaltaisilla uusiutuvilla materiaaleilla voidaan rakentamisessa korvata energiaintensiivisiä materiaaleja kuten terästä, alumiinia, betonia ja muovia.

Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä käyttöönottoa myös rakentamisessa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia rakennusten koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon.

Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen ja rakennusten elinkaaren aikainen käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia maailman kaikista kasvihuonepäästöistä, energiankulutuksesta ja jätteistä. Suomessa rakennukset ja asuminen kuluttavat kolmanneksen Suomen energiankulutuksesta. Rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin.

- Yhteiskunnan tulee edistää vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista, sanoo Suomen hallituksen  asettaman strategisen Cleantech-ohjelman  johtaja Mari Pantsar-Kallio. Yhteiskunnan tulee omilla toimillaan edistää vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista julkisissa hankinnoissa. Tässä on valtiolla ja kunnilla suuri vastuu toimia edelläkävijöinä vähähiilisessä rakentamisessa yhteiskunnan omassa tai rahoittamassa rakentamisessa ja luoda näin markkinakysyntää omilla ratkaisuillaan. Kunnat voisivat kilpailla julkisissa hankinnoissa positiivisesti ja näin edistää ympäristöliiketoiminnan markkinoita kotimaassa ja tuottaa vahvoja referenssejä vähähiilisen rakentamiseen.

Valtioneuvoston kesäkuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan julkisessa rakentamisessa ja hankinnoissa tulee edistää vähähiilistä rakentamista sekä eri materiaalien elinkaarilaskentaa ja -menetelmiä, koska hyödyt energian säästöstä tulevat useimmiten elinkaaren aikana.

-  Energiatehokkuudesta ja vähähiilisyydestä saatavat hyödyt  pitää näkyä kuluttajan lompakossa, muistuttaa Pantsar-Kallio. Vasta silloin asetetut tavoitteet vähähiilisestä rakentamisesta vaikuttavat oikeaan suuntaan kuluttajien käyttäytymisessä ja ratkaisuissa.

Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat valmiita ottamaan ympäristötekijät huomioon ratkaisuissaan. - Kyse on arvostuksista, mutta myös kannustimista, jotka ovat tärkeämpi kuin sanktiot. Esimerkiksi hakija voisi saada rakennusoikeutta enemmän vähähiiliseen kuin perinteiseen rakentamiseen, ehdottaa Pantsar-Kallio.

Lupakäytännöt ohjamaan rakentamista vähähiiliseen suuntaan

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika ERA-17-ohjelman mukaan vuoteen 2017 mennessä Suomen rakentamismääräyksissä pyritään ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Uusiutuvien materiaalien käyttöä lisäämällä voidaan rakentamisessa saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.

- Vähähiilinen rakentaminen voisi olla keskeinen osa Suomi-brändia  ja  merkitä puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle vientimahdollisuuksia, arvioi Pantsar-Kallio. -  Etujoukoissa olevat kehittäjät ovat globaaleilla markkinoilla vahvoilla. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä ja näyttäviä kohteita, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinan vetureina. Puurakentaminen sopii esimerkiksi hyvin moderniin kaupunkirakentamiseen älykkäänä ja vähähiilisenä, vihreänä rakentamisena.

Globaalissa vertailussa Suomi on cleantech-liiketoiminnassa neljän parhaan maan joukossa Tanskan, Israelin ja Ruotsin kanssa, kun mukaan lasketaan myös kestävän kehityksen mukaiset innovaatiot ja tutkimus- ja kehityspanostukset, missä vertailussa Suomi on ykkönen.  Sen sijaan uusien ratkaisujen kaupallistamisessa ja markkinoille saattamisessa Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa vasta keskisarjaan.

Pantsar-Kallio muistuttaa, että kansainvälisille markkinoille mennään useimmiten vain kotimarkkinoilla tapahtuvan oppimisen ja menestyksen kautta. - Älykästä rakentamista on esimerkiksi ICT osaamisen hyödyntäminen talotekniikassa ja rakentamisessa kuten talon energiatehokkuuden toteuttamisessa ja seurannassa. Vähähiilisen puurakentamisen vienti voi olla osaamisen vientiä, talotekniikan, puuosakomponentteihin perustuvaa tuote- ja järjestelmävientiä.

- Suomalaisyritysten kasvu tulee hakea nimenomaan viennistä, kansainvälisiltä markkinoilta, painottaa Pantsar-Kallio.

Pantsar-Kallion mielestä cleantech-hankkeiden edistäminen vaatii myös uutta asennetta ja käytäntöjen muuttamista hallintoviranomaisilta. - Suomessa viranomaisten toiminnalla ja lupakäytännöillä tulisi rohkaista vähähiilistä uutta teknologiaa käyttävää rakentamista. Monilla ympäristöliiketoiminnan aloilla on huomattu, että viranomaiskäytäntöjen ja lupien saannin nopeudella on merkittävä vaikutus hankkeiden toteutumiseen

Pantsar-Kallio toivoo EU-tason sääntelyä ohjaamaan resurssitehokkuutta vähähiiliseen suuntaan, koska sen kautta se tulee parhaiten kansallisen tason säädöksiin. - Rakentamisessa pitkän päälle vähähiilisyys on ensisijainen tavoite ja sen jälkeen tulee energiatehokkuus. Lopulta vähähiiliseen rakentamiseen siirtyminen on tahtokysymys, halutaanko sitä edistää vai ei.

Ympäristömyönteisiä materiaaleja julkiseen rakentamiseen

Julkisen sektorin, siis valtion ja kuntien, tulee edistää cleantech ratkaisuja ja niiden käyttöönottoa kaikissa hankinnoissa, mutta erityisesti rakentamisessa, energiasektorilla, liikkumisessa ja jätehuollossa. Periaatepäätös julkisten hankintojen edistämisestä tukee Kataisen hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi.

- Tavoite on mahdollinen. Suomessa jo toteutettujen kokeilujen perusteella voidaan sanoa, että innovatiiviset rakentamisen ratkaisut eivät ole kalliimpia kuin perinteiset, muistuttaa Pantsar-Kallio.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan julkisen rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään kymmenes osuus rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta tulee olla cleantech-ratkaisuja kuten uusiutuvia materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja. Julkiseen käyttöön rakennettavan uudisrakennuksen tavoitteena tulee olla lähes nollanenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudisrakentamisessa rakentamisen materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen hiilijalanjälkeä. Myös rakentamisen suunnitteluun ja laatuun halutaan kiinnittää huomiota, jotta asetetut ympäristötavoitteet saavutetaan. Peruskorjauksen tavoitteena on vähentää julkisten rakennusten energiankulutusta ja korjaushankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen.

-  EU:n jäteasetuksen mukaan  puu tulisi  käyttää kierrätykseen eikä energiaksi, mikä taas meillä on luonnollinen ratkaisu, sanoo Pantsar-Kallio.

Cleatech-liiketoiminnan globaali kysyntä kasvaa

Cleantech-liiketoiminnan maailmanlaajuinen liikevaihto on noin 1600 miljardia euroa ja ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin kasvava cleantech-ala on energiatehokkuus. Erityisesti ympäristöystävällisessä ja energiatehokkaassa rakentamisessa voidaan julkisilla hankinnoilla edistää uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa yksittäisissä rakennuskohteissa ja kokonaisten kaupunkien ekosysteemien luomisessa.

Cleantech - kriteeri toteutuu liiketoiminnassa, jos tuotteen raaka-aine ja sen valmistusprosessi prosessi täyttävät ympäristöliiketoiminnan kestävyydelle asetetut kriteerit. Cleantech-nimikkeen alla voi olla raaka-aineita, teollisia prosesseja, teknologiaa ja tuotteita. Puurakentaminen on osa biotaloutta ja sen myötä osa cleantechiä.

Suomessa lasketaan toimivan 2000 OECD:n määritelmän mukaista cleantech -yritystä, joista 90 prosenttia on alle 30 hengen pk-yrityksiä. Suomen vahvuuksina pidetään energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, mistä tulee noin 60 prosenttia Suomen cleantech-tuotteista.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Mari Pantsar-Kallio, strateginen johtaja, 050 396 0925, mari.pantsar-kallio@tem.fi