Olet täällä

TES-menetelmä valmis kerrostalojen julkisivukorjauksiin

Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeisiin on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä on teknisesti ja taloudellisesti onnistunut. "Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamiseen. Elementtien mitoitus, niiden asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen aikaa voidaan merkittävästi lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa."

Riihimäen saneeraushankkeessa toteutunee 75 prosentin lämmönsäästö, joka varmuudella voidaan todeta tosin vasta ensimmäisen lämmityskauden jälkeen. Sisäilma parani uudistetun ilmanvaihdon ansiosta, kun kohteen tiiveystaso korjattiin lähes passiivitalon standarditasoon. Samoin asukkaiden mukaan kohteen ääneneristävyys ja talojen arkkitehtoninen ilme uudistui. "Nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä teollista korjaustapaa pientaloihin", sanoo Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. "

Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon on valmistunut. Hanke toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä ns. TES-menetelmällä (timberbased element system), jota on kehitetty yhteistyössä eurooppalaisten yliopistojen kesken. Aalto-yliopisto osallistui tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää puurunkoisiin suurelementteihin perustuva rakennusten julkisivujen korjausmenetelmä. Riihimäen korjaushanke toteutettiin osana Tekesin rahoittamaa Innova-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja tavoitteena passiivitason rakennus.

"Hankkeessa oli matkan varrella isoja onnistumisia ja isoja murheita", toteaa Kimmo Lylykangas. "Nyt pystymme hahmottamaan kokonaisuudessaan, mitä TES -korjaushankkeessa pitää ottaa huomioon. Huomattava osa suunnitteluajasta käytettiin elementtien mitoitukseen ja niiden teknisen asentamisen ja toimivuuden ratkaisemiseen. Uuteen menetelmään liittyviä teknisiä ongelmia ei hankkeessa ilmennyt ja elementit saatiin paikoilleen täydellisesti, koska mittatarkkuus laserkeilauksella onnistui. Talotekniikan integrointi oli eurooppalaisestikin uutta ja sitä tulee edelleen kehittää. Elementit ja niissä olevat ilmanvaihtokanavat piti integroida vanhaan olemassa olevaan järjestelmään ja sekin onnistui", arvioi Lylykangas hankkeen toteutusta.

"Vaikka hanke oli kaikille opettelua, tärkeimmässä tavoitteessa on saada aikaan merkittävä energiansäästö ja uusi arkkitehtoninen ilme talolle, onnistuttiin erinomaisesti", vakuuttaa Paroc Oy:n tuotekehityspäällikkö Jukka Sevon. Keskeisesti hankkeen puuhamiehenä ollut Sevon uskoo, että saneerauksessa päästään 75 prosentin energiansäästöön. "Itävallassa ja Saksassa on päästy samankaltaisella TES-menetelmällä jopa 90 prosentin säästöön, kun tiiviyteen on kiinnitetty erityistä huomiota."

Lylykankaan mukaan talojen julkisivukorjaus laajeni käytännössä pihasuunnitteluun, huoneistoihin ja porraskäytäviin. "Peruskorjauksen suurimmat haasteet eivät liittyneet itse TES-järjestelmään ja sen menetelmän käyttöön, vaan ongelmat syntyivät lähinnä siitä, miten korjaus toteutetaan ja työmaakäytännöt hoidetaan samaan aikaan, kun asukkaat asuvat talossa. Asukkaille piti turvata asumismukavuus ja turvallinen liikkuminen rakentamisen aikana. Lopputuloksena voin sanoa, että TES-menetelmä on erittäin varteenotettava vaihtoehto korjausrakentamiseen."

Lylykangas arvioi, että kun Riihimäen kohteessa elementin hinta oli 170 euroa per neliö, se voi tulevaisuudessa lähes puolittaa. "Sillä ei saavuteta vielä passiivitalon mitoitusta, mutta hyvä lämmöneristys. Betoninen sandwich - elementti maksaa 180 euroa neliöltä, enkä usko että betoni pystyy julkisivukorjauksissa haastamaan puurakenteisen TES-elementin."

Peruskorjaus nostaa asuntojen arvoa

Innova-korjaus toteutettiin tyypillisessä suomalaisessa 1970-luvun asuinkerrostalossa Riihimäen Peltosaaren alueella, jonka rakennuskanta oli päässyt huonoon kuntoon, alueen arvostus laskenut ja rakennusten energiatehokkuus heikko. Näissä 1970-luvun taloissa on Suomen rakennuskannan suurin energiasäästöpotentiaali.

Lylykangas muistuttaa, että hankkeessa toteutui energiasäästölle asetetut tavoitteet, kun passiivitalon kriteerit täyttyivät. "75 prosentin lämmönsäästö on merkittävää myös taloudellisesti. Lisäksi on muistettava rakennusten arvon nousu, sisäilman laadun paraneminen, esteettömän liikkumisen helpottuminen ja talojen arkkitehtoninen uudistuminen."

Lylykangas pitää TES-menetelmää valmiina laajemminkin käyttöönotettavaksi. "Menetelmää tulee kuitenkin kehittää edelleen ja TES-korjaukseen tulee soveltaa esimerkiksi hyvin toteutetun putkiremontin parhaat käytännöt tähän. Remontin aikainen suhde asukkaisiin on tärkeää ja siksi olisi hyvä, jos joka työmaalla on työmaamestari asukkaita varten. Talon tyhjentäminen työn ajaksi nopeuttaisi sen toteuttamista jopa 2-3 kuukauteen."

"Jatkossa tämänkaltaisissa saneeraushankkeissa tarvitaan projektijohtourakoitsija, joka on saneeraushankkeissa valmis ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta", korostaa Sevon. "Nyt tarvitaan ennen muuta tietoa energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen mahdollisuuksista TES-menetelmällä. Suunnittelijoiden, materiaali- ja komponenttivalmistajien sekä rakentajien on tarkasteltava saneeraushankkeita kokonaisuutena niin, että ei tarjota erillisiä saneeraushankkeen osia, vaan kokonaisratkaisuja. "

Vanhoissa betonikerrostaloissa mittava saneeraushaaste

Lylykangas sanoo, että TES-menetelmällä voitaisiin myös uusia 70-luvun asuinkerrostalojen pitkät julkisivut kokonaan, mikä mahdollistaisi myös ikkuna-aukotuksen muutokset. "Tämä on erityinen suomalainen mahdollisuus sen ansiosta, että meillä olevat vanhat betonikerrostalot ovat rakenteeltaan kiitollisia korjattavia. Ns. kirjahyllyrunko mahdollistaa mittavatkin julkisivumuutokset, koska pitkät seinät eivät ole kantavia. Näiden talojen korjauksissa voidaan käyttää litteitä elementtejä ja tilaelementtejä."

"Kun ilmastomuutoksen hillintään etsitään erilaisia keinoja, on hyvä muistaa, minkälaisia energiasyöppöjä vanhat betonikerrostalot ovat", muistuttaa Sevon." On suurta kansantaloudellista tuhlausta, ellei 70-luvun betonikerrostalojen energiatehokkuutta aleta pian parantaa. Näiden talojen rungoille ei tarvitse tehdä mitään, mutta lisälämmöneritys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on välttämätöntä. Pelkällä eristeen lisäämisellä ei saada mitään aikaan, vaan vanhan rungon päälle on rakennettava uusi takki päälle. Tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista asentaa talotekniikkaa mahdollisimman paljon elementtien sisään, jolloin kaikki tekniset linjavedot voidaan toteuttaa elementissä."

TES-menetelmä valmis saneerausrakentamisen markkinoille

Lylykangas pitää Riihimäen kohteen teknistä toimivuutta onnistuneena, mutta havaitsi työmaakäytännöissä parannettavaa. "Kun nyt hankkeen toteutus vei noin vuoden, se voitaisiin toteuttaa puolessa vuodessa, kun elementtien asennus toteutetaan kahdella kokeneella asennusryhmällä. Olisi toivottavaa, että joku rakennusurakoitsija erikoistuisi TES-elementtien asennustyöhön, koska korjausaikaa voidaan merkittävästi lyhentää sen myötä, että hankkeen toteuttaa kokenut urakoitsija ja asennuksen suorittavat sen osaavat työmaaporukat."

Sevon katsoo, että elementtien logistiikkaa ja työmaakäytäntöjä tulee saada tehokkaammaksi ja joustavammaksi. "Olisi hyvä, että urakoitsija voisi osoittaa saman asennusryhmän elementtien asentamiseen, jolloin syntyy harjaantumista ja sen myötä aikataulu nopeutuu kun purkutyöt ja uusien elementtien asennus tehdään joustavasti. Tähän tarvitaan työntekijöiden koulutusta ja sitouttamista menetelmään, jolloin joku rakennusyhtiö voi erikoistua TES-elementeillä tehtäviin saneeraushankkeisiin. Myös elementtitoimittaja voi ottaa vastuuta niiden asentamisesta, jolloin elementit saadaan vielä joustavammin tehtaalta seinälle."

Kiinnostusta TES-menetelmään on Riihimäen kokemusten perusteella syntynyt siinä määrin, että energiatehokkuus- ja julkisivukorjausrakentamiseen on perustettu ainakin kolme siihen erikoistuvaa yrityskonsortiota. "On hyvä, että peruskorjaus- ja julkisivurakentamista tarjotaan useamman rakentajan toimesta, koska se mahdollistaa rakennuttajille kilpailuttamisen. Uuden menetelmän kannalta tämä on myös uskottavuuskysymys", sanoo Lylykangas.

"Suomalaisyrityksillä voisi olla annettavaa perus- ja julkisivukorjauksen suunnitteluun ja toteutukseen myös ulkomailla. Esimerkiksi Ruotsissa toteutettiin 1970-luvulla ns. "miljoona -ohjelma", jonka tavoitteena oli kymmenen vuoden kuluessa rakentaa miljoona asuntoa. Nämä asunnot alkavat olla, samalla tavoin kuin Suomessa olevat betonikerrostaloasunnot, peruskorjausvaiheessa. Olemme esivalmistuksen soveltamisessa korjausrakentamiseen todennäköisesti hieman Ruotsia edellä."

Kevyt puurakentaminen mahdollistaa lisäkerrokset

Lylykangas näkee TES-menetelmässä kustannustehokkuuden ja teknisen toimivuuden lisäksi myös arkkitehtonisia mahdollisuuksia. "Korjausrakentamisen arkkitehtoniset mahdollisuudet ovat vielä tutkimatta. Menetelmä antaa paljon mahdollisuuksia ja uusissa korjauskohteissa voidaan tulevaisuudessa näyttää, miten täydellisesti vanha talon ulkonäkö voidaan uusia. Tähän tarvitaan jatkohankkeita, koska korjausrakentamisessa on valtava potentiaali. Tekninen osaaminen on kunnossa. Nyt tarvittaisiin riittävän haastavia ikonikohteita, joissa oikein ruma talo voitaisiin saneerata oikein hienoksi."

Sevonin mukaan nyt haetaan uusia TES-menetelmällä toteutettavia kerrostalojen saneeraushankkeita sekä haetaan teollista korjaustapaa pientaloihin. "Tässä suhdannetilanteessa olisi hyvä, jos suuretkin rakennusyritykset suuntautuisivat korjausrakentamiseen. Riihimäen Innova-projektin kokemusten pohjalta TES-menetelmä on käyttökelpoinen saneeraushankkeiden toteuttamiseen laajassakin mittakaavassa. Tämä oli myös hankkeen rahoittajien Tekesin, Sitran ja Aran tavoitteena. Ei kannata edes miettiä vanhojen betonikerrostalojen purkamista, vaan menetelmän kehittämistä edelleen myös vientiä varten. "

TES-elementit mahdollistavat myös lisäkerrosten ja hissikuilujen rakentamisen. "Kevyet puuelementit mahdollistavat useammankin lisäkerroksen rakentamisen. Lisäkerrokset voidaan integroida vanhaan ja tehdä siitä mahdollisimman huomaamaton tai toteuttaa lisärakentaminen siten, että lisäkerrokset erottuvat", kuvailee Lylykangas. "Tulevaisuudessa lisärakentamisen reunaehdot tulevat kaupunkirakentamisen mitoituksesta kuten pysäköintiin ja väestönsuojiin liittyvistä kysymyksistä sekä talojen korotuksen sulautuminen ympäristöön. On toki muistettava, että Helsingin ydinkeskustassa on toteutettu aiemminkin kerrostalojen korotuksia eikä niitä välttämättä edes tunnista ellei tunne rakennusten historiaa. "

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Kimmo Lylykangas, arkkitehti, puh: 09-492 219
e-mail: kimmo.lylykangas@arklylykangas.com

Jukka Sevon, tuotekehityspäällikkö, 0400 450416,jukka.sevon@paroc.com

INNOVA esite sähköisenä: http://www.paroc.fi/~/media/Files/Brochures/Finland/Paroc-Innova-FI.ashx