Olet täällä

Teollinen korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen valmistunut

Suomessa on kehitetty teollinen, yhden luukun korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. - Tavoitteena oli kehittää yritysten käyttöön teollisia, monistettavia ratkaisuja korjaus- ja täydennysrakentamiseen ja siinä onnistuttiin, kertoo ohjelmapäällikkö Marko Kivimäki Tekesistä. Tällä viikolla julkistettavassa Tekes-rahoitteisessa hankkeessa kehitettiin korjaus- ja täydennysrakentamisen esimerkkisuunnitelmia yrityksille yleiseen jakeluun ja käyttöön.

KLIKK-tutkimushankkeen vetäjänä toiminut Oulun yliopiston professori Jouni Koiso-Kanttila sanoo korjaushankkeiden olevan nykyisin rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. - Pyrimme kehittämään käyttäjälähtöisiä korjausrakentamisen käytänteitä, jotta korjaushankkeiden suunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on mahdollista tilata yhdeltä toimijataholta. Meidän tehtävä oli luoda hankkeella osaamista ja levittää sitä yrityksien liiketoimintaan.

Yhden luukun malli

Ratkaisuksi lähiöiden yhä kasvavaan korjausvelkaan ja energiatehokkuuden parantamiseen on kehitetty teollisia rakentamisen järjestelmiä, joita voidaan soveltaa sekä lisäkerroksien että julkisivujen uusimiseen.

Kerrostalojen peruskorjaukset ovat hitaita, kalliita, likaavia ja asumista häiritseviä, koska korjausrakennushankkeissa toimitaan uudisrakentamisen toimintamallien mukaan. Käytännön ongelmaksi korjausrakentamisessa on osoittautunut myös hankkeiden toteuttamisen yhteensovittaminen eri toimijoiden kesken. Tämän ratkaisemiseksi tutkimushankkeessa kehitettiin korjausrakentamisen konsepti, joka pitää sisällään kaiken "all inclusive" -periaatteella alkaen rakennusluvista ja päätyen loppusiivoukseen.

- Verkostoitumalla ja oikein valitulla korjausmenetelmällä voidaan rakennusten korjausaikaa merkittävästi lyhentää ja sen myötä vähentää asukkaille korjaustyöstä aiheutuvaa työmaan aikaista asumishäiriötä. Kun korjaushankkeiden edellyttämät työt tehdään paikan päällä, siitä häiriintyvät niin asukkaat kuin myös lähiympäristö, kuvailee Koiso-Kanttila.

Konseptin teknisissä ratkaisuissa on hyödynnetty uusien palomääräysten antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita. - 1960-1980 -lukujen lähiökerrostaloissa runko kestää helposti uusien palomääräysten mahdollistaman lisäkerroksen rakentamisen kevytrakenteisena puuelementtiratkaisuna. Asukkaille aiheutuvan häiriön minimoimiseksi lisäkerrokset ja julkisivujen uusiminen on järkevää rakentaa tilaelementeistä, arvioi Koiso-Kanttila.

Täydennysrakentaminen peruskorjausten rahoituksen keinona

Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. Tähän mennessä suurimpana esteenä korjaushankkeisiin ryhtymisessä ja korjausvelan kasvussa pidetään rahoitusta. Koiso-Kanttilan mukaan lisärakentaminen voi toimia nyt korjaustoimenpiteiden rahoittamisen keinona.

- Kun korjauksen yhteydessä rakennetaan lisää myytäviä tai vuokrattavia kerrosneliömetrejä taloyhtiölle, voidaan korjaustoimenpiteiden kuluja kattaa lisärakentamisesta saatavilla tuloilla. Lisärakentaminen voi muodostua lähiöissä avaintekijäksi sille, että taloyhtiö uskaltaa ryhtyä mittaviinkin korjaustoimenpiteisiin ilman pelkoa liiallisesta velkaantumisesta, arvioi Koiso-Kanttila.

Konsepti toimii jo käytännössä

Tekesin Marko Kivimäki harmittelee kaavoituskäytäntöjen hitautta, joka käytännössä esti pilottihankkeiden toteuttamisen osana tutkimushanketta. Kuitenkin kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.

Koskisen Oy:n Taloteollisuus on jo toteuttanut lisäkerroksen rakentamisen Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä (kuvassa) ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä. - Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin puisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerrosten rakentamiseen.

- Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen,  sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Oy:n ohella Stora Enson rakentamisen ratkaisut -yksikkö on ollut kehittämässä täydennysrakentamisen käytänteitä ja toimineet yhteistyössä tutkimushankkeen toteuttajien kanssa.

Lähiökerrostalojen lisäkerrokset keveillä tilaelementeillä

Lähiökerrostalot soveltuvat useimmiten hyvin lisäkerrosrakentamiseen, koska niissä ei yleensä ole ullakkokerrosta. 1960–1980 -luvuilla rakennetut lähiökerrostalot ovat usein myös tasakattoisia, mikä helpottaa lisäkerrosten rakentamista niin rakennuksen ulkonäön kuin teknisen toteutuksen kannalta.

- Lisäkerrokset on järkevää toteuttaa kevytrakenteisina eli teräs- tai puurunkoisina. Vuonna 2011 voimaantulleiden palomääräysten mukaan lisäkerros on mahdollista toteuttaa puurakenteisena enintään seitsemänkerroksiseen taloon, sanoo Koiso-Kanttila.

KLIKK- hankkeessa päädyttiin esittämään rakennuksen palotekniseksi ratkaisuksi sitä, että olemassa oleva rakennus ja uudet kaksi lisäkerrosta erotetaan toisistaan palomuurilla. - Tässä ratkaisussa uudet lisäkerrokset varustettaisiin automaattisella sammutuslaitteistolla ja samoin olemassa olevan rakennuksen ylin kerros, jotta siellä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei pääsisi leviämään ikkunoiden kautta ylempiin kerroksiin, tulkitsee Koiso-Kanttila.

Lisäkerrosten rakentaminen on tutkimushankkeen mukaan kustannustehokkainta tilaelementtirakentamisella. Tilaelementit ovat rakennuselementtejä, joissa on mukana seinä-, lattia- ja kattorakenteet. Elementti muodostaa itsessään tai yhdessä muiden kanssa tila- tai toiminnallisen kokonaisuuden.

Koiso-Kanttilan mukaan rakennuksen korottamista tai laajentamista tilaelementein puoltavat rakentamisen nopeus ja asukkaille aiheutuvan häiriön minimoiminen. - Koska tilaelementtien esivalmistusaste on korkea ja ne rakennetaan säältä suojassa tehdasolosuhteissa, ovat ne mittatarkkoja ja työmaa-aika lyhenee merkittävästi.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jouni Koiso-Kanttila, arkkitehti, 0400 683 316,jouni koiso-kanttila@oulu.fi
Vesa Saarelainen, 040 553 4267, vesa.saarelainen@koskisen.com
Marko Kivimäki, 044 436 8122, marko.kivimaki@tekes.fi


KLIKK-hankkeen loppuseminaari

Paikka: Aalto-yliopisto, Otakaari 1X, Sali A2

Aika: 22.1.2015 12:00 - 16:00

KLIKK – lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti on vuosina 2012 – 2014 TEKES:in rahoittamana toteutettu tutkimushanke, johon osallistuivat aktiivisina osapuolina Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, useita kaupunkeja ja rakennusalan yrityksiä sekä yhteistyökumppanina ympäristöministeriö.

Hankkeessa keskityttiin lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tarkasteluun ja uudenlaisten kaavoituksen käytänteiden kehittämiseen, lähiökerrostalojen korjausratkaisujen tutkimiseen sekä erityisesti lähiökerrostalojen lisäkerrosten rakentamisratkaisujen ideointiin ja niiden suunnittelun ja rakentamisen ratkaisujen kehittämiseen. Samalla hankkeessa on tutkittu korjausrakentamisen toimintamallien kehittämistä, keskittyen vuorovaikutteisen suunnittelun mahdollisuuksiin ja projektin toteuttamiseen yhteistoiminnallisesti kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimesta allianssimallia hyödyntäen.

Hankkeen keskeisenä päätavoitteena on ollut kehittää käyttäjälähtöinen teollinen, kokonaistaloudellinen sekä tehokas korjauskonsepti lähiökerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Konseptin teknisissä ratkaisuissa on hyödynnetty uusien palomääräysten antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita.

Seminaarin järjestelyjen vuoksi seminaariin pyydetään ilmoittautumaan osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/7CB4424CF022732C.par