Olet täällä

Talonrakennusteollisuuden Kaskiaro: Puujärjestelmien toimittajat jakamaan rakennuttajavastuuta

Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia jakamaan rakennuttajavastuuta. - Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan vuosikymmenen  vastuun, kysyy Kaskiaro. - Urakoitsijan kannalta on sama mistä materiaalista rakennetaan, kunhan riskit pystytään optimoimaan ja grynderirakentamisessa kantamaan rakennuksista kymmenen vuoden vastuu. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro.

- Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. Tässä suhteessa tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia, muistuttaa Kaskiaro. - Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason.

Rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin kuuluu kahden vuoden takuuaika, joka päättyy, kun takuutarkastus on tehty. Tämän jälkeen rakennuttajalle siirtyy vastuu tekemästään piilovirheestä, jota ei ole voitu tarkastuksessa havaita. Tämä vastuuaika päättyy kymmenen vuoden kuluttua rakennuksen vastaanottamisesta.

Toimitusjohtaja Kim Kaskiaro kaipaa puurakentamisen järjestelmätoimittajia mukaan vastuutalkoisiin. - Rakentamisessa on kyse aina riskien hallinnasta. Sekä rakennuttaja että rakentaja pyrkivät minimoimaan riskejä ja hakemaan niiden hallinnan kannalta oikean kustannustason. Yleishyödyllisten rakentajien kannalta kyse on myös rakennusten huollosta eli haetaan mahdollisimman huoltovapaita ratkaisuja. Jos puujärjestelmätoimittajat eivät tule vastaan ja ole valmiita jakamaan vastuuta, miksi grynderirakentaja valitsisi puun, jos joutuu yksin kantamaan kymmenen vuoden vastuun, kysyy Kaskiaro.

Kaskiaro muistuttaa, että tavoitteena on rakentaa hankkeita, jotka käyvät kaupaksi. - Riskien minimoinnin kannalta tunnetut materiaalit ja järjestelmät, joilla on pitkään rakennettu, ovat varmempia. Minun viestini puualalle on se, että kannattaa kehittää puurakentamisen järjestelmiä ja tehdä niistä houkuttelevia rakentajille ja rakennuttajille. Tilaaja viime kädessä ratkaisee, mistä materiaalista rakennetaan. Kun asiakas on epävarma rakenteen ja materiaalin toimivuudesta, toimittaja vakuuttaa ostajan parhaiten sitoutumalla vastuuseen mahdollisista virheistä, sanoo Kaskiaro.

Kaskiaro uskoo, että rakentamisen järjestelmävalinnassa on kyse myös osaamisesta eli tehdään sitä, mitä parhaiten osataan. - Puurakentamiskokemusta hankkineet rakennusyhtiöt kertovat hankkeiden olleen oppimisprosesseja, jossa työporukoita piti harjoituttaa erityisesti tarkkuuteen, kun samaan aikaan tuli aiempaa parempaa tiiviyttä edellyttävät energiasäädökset. Työsuoritteissa ei lopulta ole suuria eroja eri materiaalien välillä. Työn määrä on sama, tehdään se esivalmistettuna tehdashalleissa tai rakennustyömaalla.

Materiaalineutraalisuus säädöksissä välttämätöntä

Kaskiaro kaipaa eri rakennusmateriaalien ominaisuuksista rakentamisessa objektiivista keskustelua. - Elinkaarivertailussa on käytettävä samoja lähtökohtia ja argumentteja, eikä materiaalien vastakkainasettelua. Toimialaa ärsyttää puualan esillä pitämä yltiöekologisuus ja viherpesu, jossa unohdetaan muiden materiaalien elinkaarikestävyyteen liittyvät myönteiset ominaisuudet. En usko, että puurakentamisella ratkaistaan ilmastomuutosta, mutta joillekin materiaalivalinta voi olla henkilökohtainen ratkaisu. Asuntokaupassa kuitenkin toistaiseksi ratkaisee sijainti ja hinta, vasta sitten tulevat muut arvostukset, uskoo Kaskiaro.

- Rakentamisessa tulee kaikkien materiaalien olla samalla viivalla, materiaalineutraalisuus säädöksissä on olennainen asia, muistuttaa Kaskiaro. - Pientalorakentamisessahan puurakentaminen hallitsee markkinaa, mutta kerrostalomarkkina on haastava alue puurakentamiselle. Rakentamisessa tulee tavoitella yhteistyötä eri materiaalien kesken ja etsiä sellaista synergiaa, mikä tuo parhaan mahdollisen ratkaisun laadultaan ja hinnaltaan asiakkaalle.

Laatuongelmiin puututaan systemaattisesti

- Tietysti meillä on laatuongelma, jos joku kokee sen niin, kommentoi Kaskiaro ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan haastattelua rakentamisen laatuongelmista. - Tehtyjen virheiden taustalta löytyy usein huollon puute, toimimattomat ratkaisut, välttämättömien korjausten laiminlyönti tai niiden toteuttaminen väärin.

Kokonaisvastuu on aina pääurakoitsijalla, muistuttaa Kaskiaro. - Kun urakoita joudutaan pilkkomaan pieniksi osiksi, kokonaisuus on vaikeammin hallittavissa. Pilkkominen johtuu siitä, että yhtiöt eivät pysty pitämään läpi vuoden omaa henkilökuntaa tasaisesti niin paljon, että  aliurakoinnilta vältyttäisiin. Kun pääurakoitsija kantaa vastuun ja alihankkijoita on paljon, se lisää valvonnan tarvetta erityisesti riskikohteissa kuten kosteudenhallinnassa.

- Joka rakennusyhtiössä mietitään laatuasioita, joissa yksi epäonnistuminen vie koko huomion ja luo mielikuvan laajamittaisesta rakentamisen laatuongelmasta. Meillä on järjestelmällinen laatupolku-hanke meneillään, jossa systematisoidaan riskialttiit kohdat ja pyritään ennakoimaan virhetilanteet. Varsinkin kun tehdään uudella porukalla, on oltava tarkkana ja tunnistettava laatuun vaikuttavien riskien mahdollisuudet.

Kaskiaro pitää hyvänä, että rakennusyhtiö voi hakea myös ulkopuolista rakentamisen laadun arviointia. Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämästä RALA-pätevyydestä on urakointiyrityksille hyötyä. Sen avulla yritys osoittaa helposti ja kootusti tiedot yrityksen teknisestä osaamisesta ja resursseista, referenssikohteista, talouden tilasta sekä tilaajavastuulain velvoitteiden noudattamisesta.

- Laatupolku-hankkeen puitteissa olemme talonrakennusteollisuuden piirissä suositelleet jäsenille ja alihankkijoille RALA- pätevyyttä. Tällä yritykset voivat osoittaa kaikissa tilanteissa osaamisensa ja vastuullisuutensa laadukkaasta rakentamisesta. On hyvä, että tämänkaltainen pätevyysrekisteri on avoin, koska se nostaa myös alalle tulokynnystä osaamisen osalta.

- Kaiken laadukkaan rakentamisen lähtökohtana on hyvä suunnitelma, jonka toteutus voi perustua mihin materiaaliin tahansa, kunhan se on hyvä ja toimiva, sanoo Kaskiaro. - Meidän oloissa ei haluta ottaa riskejä, vaan tehdään tavallista perustuotantoa, joka ei jätä innovaatioille paljon tilaa. Laatua nostetaan pinta-alalla ja pintamateriaaleilla.

Kuntien tarjousmenettelyt suosivat isoja rakennusyhtiöitä

Rakennusalan kilpailun ongelmat eivät näy Kaskiaron mukaan sen vähäisyydessä vaan esimerkiksi siinä, että kunnat asettavat tilaajina perusteettoman korkeita liikevaihtorajoja, jotka sulkevat tarjouskilpailusta pois pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä, vaikka niillä olisi osaamista ja kykyä toteuttaa hankkeita. - Tarjousmenettely ja urakkalaskenta on kallista ja siksi riskialttiisiin kilpailuihin ei ole kenelläkään intoa lähteä. Urakkakilpailussa on riskienhallinta olennaisen tärkeää eikä sankariarkkitehtuuri-hankkeisiin ole halua lähteä, kun ne pitävät sisällään paljon kustannuksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä, muistuttaa Kaskiaro.

- Asuntopulaa voidaan hellittää pääkaupunkiseudulla vain tonttitarjontaa lisäämällä, sanoo Kaskiaro. - Helsingin kaupungin omassakin asuntotuotannossa on erikoinen tilanne, kun tonttipulasta johtuen jäädään tavoitteista jälkeen joka vuosi. Asuntojen hintatasosta puhuttaessa on hyvä muistaa, että asunnon loppuhinnassa on miltei 40 % veroja. Hintaan vaikuttaa myös se, että kun uusia alueita kaavoitetaan rakentamiseen, niitä aletaan rakentaa liian hajanaisesti, sen sijaan että vietäisiin systemaattisesti aluetta eteenpäin valmiiksi.

Kaskiaro haluaisi uudistaa ARA- järjestelmää siten, että sen pitkille lainoille asettamat rajoitukset voitaisiin purkaa ja saada vapauksia toimia vanhan Arava-rahoitteisen asuntokannan sisällä. - Tämä edistäisi asuntomarkkinoiden toimivuutta ja toisi vanhaa asuntokantaa korjausrakentamisen piiriin, uskoo Kaskiaro.

Korjausavustus tulisi palauttaa

Kaskiaron mukaan kaikki rakentajat ovat valmiita tekemään myös yleishyödyllistä rakentamista, koska yrityksissä tarvitaan tasaista kassavirtaa. - Yhtiöt eivät voi valita vain hyväkatteisia hankkeita, vaan on tehtävä alenevassa ja paremmassa suhdannetilanteessa kovan rahan tuotantoa ja yleishyödyllistä rakentamista.

Kaskiaro pitää asuntoministeri Kiurun esittämää asuntokohtaista käynnistysavustusta yleishyödyllisten hankkeiden käynnistämiseen kannatettavana. - Nyt kukaan ei tee mitään, kun odotetaan tuleeko avustusta vaiko ei, muistuttaa Kaskiaro. - Myös asunto-osakeyhtiöille aikaisemmin myönnetty 10 %:n korjausavustus oli hyvä järjestelmä, joka tulisi palauttaa. Tämänhetkisistä suhdannesyistä olisi perusteltua ohjata yhteiskunnan varoja peruskorjaushankkeiden aloittamiseen. Homekoulujen rahoitusta Kaskiaro pitää hyvänä panostuksena, josta kunnat hyötyvät, kun pystyvät käynnistämään korjaushankkeita.

- Vanhojen betonikerrostalojen saneerauksissa on rakentamisen määräysten kautta turvattava se, että ei ylikorjata ylisuurilla kustannuksilla, toivoo Kaskiaro. - Energiasäästöä on haettava järkevillä kustannuksilla suhteessa saavutettaviin säästöihin. Uusien korjausmenetelmien käyttöönotossa on päästävä varmuuteen siitä, että ne toimivat eikä tule virheitä, Kaskiaro viittaa Aalto yliopiston kehittämään TES-menetelmän (timber based element systems) tuloon korjausrakentamisen markkinoille. - Hyviä korjausrakentamisen uusia innovaatioita tulee edistää.

Kaskiaro muistuttaa uusien voimaantulleiden rakentamisen energiatehokkuussäädösten lisäävän energiatehokkuuden merkitystä rakentamisessa. - Kun energiatehokkuussäädösten myötä rakennusten tiiviysvaateet kasvavat entisestään, kosteudenhallinnan merkitys korostuu. Virheiden sietokynnys alenee ja on oltava entistä tarkempi kosteusriskien suhteen. Tämä koskee sekä normaalia rakentamista että esivalmistettujen osien asentamisvaihetta.

- Kun pyritään nollaenergiaratkaisuihin, pienetkin virheet eristämisessä ovat fataaleja. Siksi uusien energiamääräysten suhteen ei saa olla epätietoisuutta, vaan neuvontapalvelulla on huolehdittava siitä, että tietoa määräysten sisällöstä on alalle tarpeeksi tarjolla, vaatii Kaskiaro. - Rakennusvalvonta toimii, mutta alan kannalta on suuri ongelma valvonnan erilaiset tulkinnat eri kunnissa. Yhtenäisen tulkinnan tarve on suuri, ettei tule erilaisia kustannuksia aiheuttavia vaateita eri alueilla.

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Kim Kaskiaro, toimitusjohtaja, Talonrakennusteollisuus ry, 050 548 1691, kim.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi