Olet täällä

Talonrakennusala: Kaavoituskäytännöt nostavat rakentamisen hintaa pk-seudulla

Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Koho pitää pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytäntöjä keskeisenä esteenä kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitää kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, muistuttaa Koho.

Koho toivoo hengähdysaikaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin. - Nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset muuttavat merkittävästi työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavat kustannuksia. Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena, arvioi Koho.

Pääkaupunkiseudun kuntien kaavoituskäytännöt ovat Talonrakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Heikki Kohon mielestä keskeinen este kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Kohon mielestä kaavoitus on kunnianhimoista ja liian yksityiskohtaista. - Pääkaupunkiseudulla kaupungit tuottavat kaavoja, joita ei pystytä yksinkertaisesti halvalla rakentamaan. Kaavoittaja menee rakennussuunnittelun alueelle tehdessään liian yksityiskohtaisia asemakaavoja. Arkkitehdille ei jää paljon tulkinnan varaa, vaan on suunniteltava sellainen kohde, minkä kaavoittaja on valmiiksi miettinyt.

Asunnon hinnan muodostus alkaa kuntien maakäytöstä ja kaavoituksesta. Toisena kohtuuhintaisen asuntotuotannon esteenä Koho pitääkin kaupunkien tapaa kilpailuttaa tonttimaata, jotta saadaan tonttimaan hinta nousemaan. - Kunnat hankkivat lisätuloja tonttimaan myynnillä sen sijaan että itse huolehtisivat kohtuuhintaisen tonttimaan hankinnasta ja tarjonnasta rakentajille. Jos pohjalla on kallis tontti ja asemakaava sekä arkkitehdin kunnianhimoiset suunnitelmat, niin ei siitä yhtälöstä saada kohtuuhintaista tekemälläkään, muistuttaa Koho.

Talonrakennusteollisuuden piirissä julkisessa keskustelussa esillä ollutta tonttipulaa pidetään keinotekoisena, koska reservimaata löytyy pääkaupunkiseudulta monin paikoin. Epäonnistunutta kaupunkisuunnittelua on se, että asuntoalueita on esimerkiksi Espoossa siroteltu hajalleen eikä hyödynnetty raideliikennettä. - Kuntien tulisi käyttää pakkolunastusmahdollisuutta rohkeammin ja ottaa maata haltuun sieltä, mikä mahdollistaa fiksun kaupunkirakenteen kehittämisen, kannustaa Koho kuntia.

Yleishyödyllisen tuetun rakennustuotannon rajoitteet ovat Kohon mielestä vieneet rakennuttajien intressin rakentaa huonoilla ehdoilla sosiaalista asuntotuotantoa. Vuotta 2009 pidetään hyvänä esimerkkinä siitä, miten silloin käyttöön otetulla ns. välimallilla saatiin suuri määrä uusia hankkeita liikkeelle ja uusia rakennuttajatahoja rakentamaan vuokra-asuntoja.

Talonrakennusala toivoo hengähdystaukoa säädösten uusimisvauhtiin

Rakennusmääräyksiä on uusittu viime vuosina varsinkin energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävillä määräyksillä nopeaa tahtia. Määräykset muuttuivat vuonna 2010 ja heti uudelleen 2012 ja ne koskivat uudisrakentamisen energiatehokkuutta ja tänä vuonna tulee uusia energia tehokkuusvaatimuksia myös korjausrakentamiseen. Energiatehokkuussäädösten lisäksi materiaalien luokitusta ja suunnittelua ohjaavat eurokoodit, rakennustyömaiden henkilötunnisteen pakollinen veronumero ja uusi rakennusten purkujätteen kierrättämiseen velvoittava jätelaki ovat esimerkkejä uusista rakennusalaa koskevista säädöksistä.

- Nyt tarvitaan aikalisä tähän rakennusalan säädösten uusimisen vauhtiin, toivoo Koho. Tarvitsemme hengähdysaikaa siihen, että kaikkien jo tehtyjen muutosten vaatima osaaminen kyetään viemään koulutukseen, suunnitteluun, materiaalien valmistukseen, järjestelmähankintoihin sekä työmaatoimintaan.

Koho katsoo, että Suomi voi EU:ssa vaatia muita pidempiä siirtymäaikoja säädösten kansalliseen käyttöönottoon. - Moniin muihin jäsenmaihin verrattuna meillä ilmasto tekee rakentamisesta poikkeuksellisen haastavaa. Lisäksi on voitava arvioida realistisesti, mitä näin moni samanaikaisesti toteutettu muutos vaikuttaa rakentamiseen sekä teknisesti asuntoihin ja taloihin.

Nyt voimaan tulleiden uudistusten arvioidaan muuttavan työtapoja, suunnittelua, käytettäviä materiaaleja ja nostavan kustannuksia. - Rakennusteollisuuden piirissä arvioimme rakentamisen kustannusten nousevan kymmenen prosenttia näiden muutosten yhteisvaikutusten seurauksena. Eivätkä nämä vielä tähän lopu, vaan uusia on tulossa vielä lähivuosina, muistuttaa Koho.

Passiivitalojen käyttäytymisestä puuttuu tutkimustietoa

Uusien säädösten seurauksena syntyvää koulutustarvetta Koho pitää lähes ylivoimaisena. Koulutustarve kohdentuu kaikkiin rakentamisen toimialalla työskenteleviin sekä myös energiatehokkaiden rakennusten huoltohenkilöstöön. -  Meillä on talonrakennusalalla 170 tuhatta suomalaista ja 30 tuhatta ulkomaalaista työntekijää, joista jokainen pitäisi kouluttaa rakentamaan nykymääräyksien mukaisia taloja. Jokainen epäonnistuminen menee koko alan piikkiin, muistuttaa Koho ja kysyy mistä löytyy 30 tuhannen asunnon vuosivauhtia lisääntyvän energiatehokkaan rakennuskannan osaavia kiinteistöjen isännöitsijöitä ja huoltomiehiä. Tähän tarvitaan myös kiinteistöalalla laajaa lisäkoulutusta. 

Säädökset ovat tulleet Kohon mielestä aivan liian nopeasti voimaan, koska meiltä puuttuu tutkimustietoa ja koulutusta esimerkiksi siitä, miten nykyiset yhä paremmin eristetyt seinärakenteet tai talotekniikka lopulta käyttäytyvät. - Nyt vaaditaan rakentamaan sellaista, mitä ei ole vielä tunneta. Tarvittaisiin pitkäaikaista tutkimustietoa laboratorio-olosuhteista, jolla voisimme saada riittävästi tietoa rakenteiden ja rakennusten toiminnasta. Nyt rakennamme suoraan asumiseen tarkoitettuja lähes passiivitaloja, jotka ovat nyt suoraan asumiskäytössä rakennusalan laboratorioita. On hyvin todennäköinen riski, että Suomessa rakennetaan lähivuosina ennätysmäärä rakennusfysiikaltaan toimimattomia rakennuksia, Koho toteaa.

Toivottavasti maalaisjärjen käyttö ei häviä vanhan rakennuskannan korjaamisessa energiatehokkaaksi, toivoo Koho. – Viranomaiset joutuvat tapauskohtaisesti harkitsemaan, mikä on peruskorjattavan rakennuksen energiaremontin osalta kulloinkin viisas tapa.

Koho näkee uusissa energiatodistuksen laskentamääräyksissä epäjohdonmukaisuuksia. - Vaikuttaa siltä, että energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun laskennassa käytettävät energiakertoimet on määritelty pelkästään poliittisin perustein. Kun raskaasti rakennettavalla kaukolämmöllä energiakerroin on 0,7, niin sähköllä se on 1,7. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmä suosii useilla paikkakunnilla kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä ja syrjii sähköä vaikka se on tuotettua päästöttömällä vesivoimalla.

Puurakentamisen  läpimurto ratkeaa markkinoilla

Puurakentamisen tuloa markkinoille uusien säädösten kanssa samanaikaisesti Koho pitää rakennusalalle haastavana. - Kun paine puurakentamisen määrän kasvattamiseen on suuri, kaupungit ovat kaavoittaneet yli seitsemälle tuhannelle puukerrostalolle tontteja kaavoihin. 

Tähän asti rakennettuja uusia puukerrostaloja Koho pitää lähinnä pilottikohteina, joista kaikki osapuolet, niin puurakentamisen järjestelmätoimittajat, rakennuttajat kuin rakentajatkin ovat hakeneet kokemuksia. RunkoPes-järjestelmän Koho uskoo tekevän puurakentamisesta helpompaa, mutta toivoo kuitenkin kaavoittajalta sekä runkorakenteen että julkisivun materiaalin osalta materiaalineutraalisuutta.

Puurakentamisen läpimurto ratkeaa Kohon mielestä markkinoilla, jossa kaikkien materiaalien pitää pärjätä samalla viivalla. Jos puurakentaminen on kilpailukykyistä ja teknisesti toimivaa rakentamista, se ottaa paikkansa rakentamisen valtavirrassa, uskoo Koho. - Tässä on ollut pikkuisen kansallisromanttista ajattelua, kun on tavoiteltu puun käyttöä joka paikassa. Itse uskon synergiarakentamiseen ja siihen, että puullekin löytyy rakentamisessa paikkansa. Kokemusten perusteella puukerrostalorakentaminen voisi sopia hyvin yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon keinoksi kuten Ruotsissa.

Puurakentamiseen liittyy Kohon mielestä haasteena materiaalin eläminen, alttius rakennusaikaisille kosteushaitoille ja ilmatiiviyden saavuttaminen samalla tavoin kuin perinteisessäkin rakentamisessa. - On hyvä, että puurakentamisessa on kiinnitetty huomiota kosteudentorjuntaan ja menty elementtituotannossa kuiviin tehdashalleihin ja puukerrostalotyömaita huputetaan.

CLT - levyihin perustuvaa puurakentamista Koho pitää teknisesti kehittyneenä rakentamisen ratkaisuna, mutta toivoo, että puurakentamisen edistyessä Suomessa voitaisiin aloittaa oma CLT - tuotanto ja hyödyntää suomalaista puuta rakentamisessa.

Puurakentamisen hallinta edellyttää Kohon mielestä koulutusta uusien rakenteiden ja rakennustekniikoiden hallintaan, niin suunnittelijoiden kuin rakentajien osalta. Kohon johtama Varte Oy rakentaa parhaillaan Lahteen Kariston koulua liimapuurungosta puurakenteisena. - Olemme rakentaneet paljon puusta. Esimerkiksi kerrostaloihin olemme toteuttaneet ei-kantavat ulkoseinät puurunkoisina. Kaikissa pientalokohteissa olemme käyttäneet puuta menestyksekkäästi ja hankkineet puurakentamisen kokemusta kymmenien vuosien ajalta.  Kerrostalojen kantavien rakenteiden toteuttamisesta puurakenteisina ei meillä ole vielä kokemusta.

Ennakkoluulot ja asenteet hidasteina

Koho katsoo, että rakentajien keskuudessa on paljon epäluuloa puurakentamista kohtaan. - On vanhoja asenteita ja ennakkoluuloja päin vastoin kuin Ruotsissa ja Keski-Euroopassa, missä puurakentaminen on myös kulttuurisidonnainen kysymys rakentajille.

- Kun tehdään vapaarahoitteista tuotantoa, asiakas haluaa virheettömän tuotteen ja siinä tilanteessa rakentaja pelaa varman päälle ja tekee siitä, millä on tottunut tekemään. Kun grynderillä on 10 vuoden vastuu, olisi hyvä, että esimerkiksi puuosatoimittajat tulisivat jakamaan tätä vastuuta, kun kyse on uusista tuotteista ja rakentamisen järjestelmistä, toivoo Koho.

Ympäristötietoisuuden kasvu tulee muuttamaan tutkimusten mukaan asuntoa ostavien asiakkaiden arvostuksia. Kun nyt asunnon ostopäätökseen vaikuttavat sijainti, hinta ja kohteen toimivuus, ympäristöarvot tulevat Kohon mielestä ainakin joissakin asiakassegmenteissä nousemaan.

- Yksi ongelma on palomääräyksissä se, että jos puuta ei saa näkyä, niin mistä asiakkaalle tulee se ideologinen tunne, että asun nyt puukerrostalossa. Puutalossa pitää puun voida näkyä pinnoissa eikä pakottaa sitä kipsilevyillä piiloon, muistuttaa Koho.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Heikki Koho, puheenjohtaja, Talonrakennusteollisuus ry, 040 5454 6553, heikki.koho@varte.fi