Olet täällä

Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä myös EU:ssa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mielestä Suomen tulee olla aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla.

- On välttämätöntä tarkkailla eri politiikkasektoreilla tehtäviä aloitteita ja vaikuttaa niiden jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo Koskinen. Myönteisinä aloitteina puurakentamisen kannalta Koskinen pitää EU: biotalousstrategiaa, komission tiedonantoa resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategiaa. - Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa, muistuttaa Koskinen.

Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on vahva tuki puurakentamisen edistämiselle. Sen perusteella on jatkettu Metsäalan strategista MSO-ohjelmaa ja käynnistetty valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Vaikka rakennusteollisuuden piirissä valtiovallan tukea puurakentamiselle on arvosteltukin, hallituksessa puurakentamisen tuki nähdään osana metsäteollisuuden kehittämistoimia meneillään olevassa rakennemuutoksessa.

- On ollut hienoa havaita, kuinka puurakentamisen eteen tehdyt toimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa myönteisesti. Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, mutta saavutettavissa kaikkien osapuolten yhteistyöllä, korostaa ministeri Jari Koskinen.

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kehittämisellä uskotaan voivan korvata metsäteollisuudesta poistuvia työpaikkoja. Moderni puurakentaminen toimii metsäsektorin uudistamisen kärkenä ja tuo samalla perusmetsäteollisuudelle uutta kilpailukykyä.

- Puurakentamisen edistämisellä on laaja poliittinen tuki, vahvistaa Koskinen. Puun käytölle rakentamisessa on monia yhteisesti hyväksyttäviä elinkeino-, työllisyys- ja ympäristöpoliittisia perusteita. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja puurakentamisella voidaan vähentää rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä. Puurakentamisen lisääminen ja modernisointi ovat välttämättömiä toimia osana koko metsäteollisuuden uudistamista, luettelee ministeri Koskinen puun käytön edistämisen perusteita.  

Puurakentaminen osana vihreää taloutta

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ja Valtiontalouden tutkimuslaitos VATT ovat MSO-ohjelman väliarvioinnissa esittäneet puutuotteiden jalostuksen ja viennin lisäyksen synnyttävän parhaimmillaan tuhansia uusia työpaikkoja, lisäävän vientituloja ja parantavan sen myötä Suomen vaihtotasetta. Koskinen näkeekin puurakentamisen osana vihreää taloutta ja pitää ilahduttavana sitä, että tällä hallituskaudella MSO: n toimeenpanossa on ensimmäisenä ryhdytty puurakentamisen edistämiseen.

- Vihreä talous nähdään niin meillä kuin EU:n ja YK:n tasolla mahdollisuutena ja myös välttämättömyytenä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Puurakentaminen täyttää erinomaisesti vihreän talouden määritelmän hyvinvoinnin lisäämisestä siten, että samalla vähennetään ympäristöriskejä ja hiilipäästöjä, käytetään raaka-aineita säästeliäästi ja luodaan samalla työpaikkoja. Puurakentaminen antaa mahdollisuuksia sekä teollisen tuotannon että palvelutuotannon kehittämiseen.

Puulle uusia käyttömuotoja

Suomessa käytetään puuta jopa kymmeniä miljoonia kuutiometrejä vähemmän, kuin mitä metsien vuotuinen kasvu antaisi mahdollisuuksia. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että nyt tapahtuu valtavaa haaskausta, kun kymmeniä miljoonia kuutiometrejä kotimaista, uusiutuvaa, ekologista ja arvokasta luonnonvaraa jää käyttämättä.

MSO-ohjelmassa pyritään hakemaan uusia puuhun perustuvia tuotteita kuiduttavan teollisuuden lisäksi energiatuotantoon, puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen.

- Kaikille puun osille pitää löytää asiakaslähtöistä kannattavaa käyttöä. Vain näin voidaan myös metsätaloudesta saada kannattavaa, kun puulla on kysyntää ja yrityksillä puusta maksukykyä, muistuttaa Koskinen.

- Mahdollisuuksia puun uudelle käytölle on varsinkin uusiin sellumuotoihin kuten fibrilli- ja nanoselluun perustuvissa tuotteissa, biokemikaaleissa ja -muoveissa, biopolttoaineissa ja puutuoteteollisuudessa. Paperista ja pakkauksista on myös löydettävissä tuotteita, jotka ovat markkinoilla kilpailukykyisiä. Ajatus, että puu käytetään moneen kertaan, ensin matkailussa, sitten puutuotteena, kierrätetään ja lopuksi energiaksi, on kannatettava. Pääomien hankkimiseksi investointeihin ulkomailta on kaikkien osapuolten tehtävä työtä.

Rakentamisen ympäristövaikutuksiin ollaan heräämässä

Kasvava ympäristötietoisuus on eurooppalaisessa rakentamista koskevassa keskustelussa vahvasti esillä. Puun ekologista kilpailukykyä pidetään hyvänä, koska se on päästöjä tuottamaton materiaali ja tässä suhteessa tutkimusten mukaan materiaalivertailussa ylivoimainen. Koska Ranskassa suositaan tästä johtuen puuta julkisessa rakentamisessa, on Suomessakin esitetty, että valtion rahoittamassa asuntotuotannossa ja muussa julkisessa rakentamisessa puuta tulisi käyttää tietty osuus rakentamisen kokonaismateriaalin kulutuksesta.

- Puurakentamisen ekologisuuteen ollaan heräämässä myös meillä. Selvitysten mukaan kaupunkien ja kuntien päättäjät ja kaavoittajat, samoin kuin asumismuotoa miettivät kansalaiset, näkevät puurakentamisen hyvänä puolena nimenomaan ympäristöasiat, sanoo Koskinen. Puurakentamisen viihtyisyyttä arvostetaan myös. Tiedon lisäämiselle puurakentamisen ympäristövaikutuksista on kuitenkin vielä tarvetta niin meillä kuin muualla.

Puumarkkinoille ennustettavuutta ja varmuutta

Sahateollisuus käy Suomessa nyt merkittävästi alikapasiteetilla. Sahateollisuus katsoo erääksi kilpailukykyongelman syyksi joustamattomat puumarkkinat. Raaka-aineen saanti ei vastaa sahateollisuuden mielestä suhdannevaihteluihin riittävästi. Koskisen mielestä suuri ongelma on puumarkkinoiden ennustamattomuus.

- Puheenjohdollani toimivassa puumarkkinatyöryhmässä olemme useasti keskustelleet tilanteesta. Sekä ostajat että myyjät näkevät suurimmaksi ongelmaksi puumarkkinoiden ennustamattomuuden. Siksi toimenpiteet, kuten indeksointi, jotka toisivat varmuutta puukauppaan, lisäisivät markkinoiden toimivuutta. Myöskin laatu- ja kokopuuhinnoittelun lisääminen voisivat olla käyttökelpoisia puukaupan osapuolten sovittavissa olevia keinoja, arvioi Koskinen.

Sahateollisuuden mielestä yhteiskunnan tulisi edistää puun saantia markkinoille, kun kerran metsänkasvatustakin tuetaan. Tukitoimet edistäisivät sahateollisuuden kilpailukykyä, lisäisivät käyttöastetta ja työllisyyttä sekä turvaisivat hyvälaatuisen raaka-aineen saannin markkinoille. Koskinen muistuttaa, että hyvän metsänhoidon tukeminen on samalla huolehtimista teollisuuden puunsaannista. Ministeriössä on parhaillaan menossa useita lainsäädännön kehittämishankkeita, joista tärkeimpinä metsälain, metsätuholain ja metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen.

- Olemme myös uudistaneet metsäkeskusorganisaation ja sen metsävaratietojärjestelmän. Aivan näinä päiviä aukeaa sähköinen Metsään.fi-palvelu Suomen metsäkeskuksessa. Metsävaratietojen laaja hyödyntäminen on sekä metsäomistajien että metsäalan toimijoiden etu. Metsänomistusrakenteen parantaminen ja sukupolvenvaihdosten tukeminen vaativat vielä lisää toimenpiteitä, kuvailee Koskinen.

- Hallitusohjelman mukaisesti valmistelemme ensi vuoden aikana metsäpoliittisen selonteon. Siinä on otollinen tilaisuus tarkastella metsäpoliittisia tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimelläkin.

Suomella annettavaa EU:n linjauksiin

Suomen tulee olla ministeri Koskisen mielestä nyt aktiivinen puurakentamisen edistäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisillä areenoilla. Vaikuttamista tulee tehdä eri politiikkasektoreilla ja vaikuttaa tehtävien aloitteiden sisältöön ja jatkovalmisteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

- Myönteistä puurakentamisen kannalta ovat monet EU-kannanotot kuten biotalousstrategia, komission tiedonanto resurssitehokkaasta Euroopasta ja valmisteilla oleva metsästrategia. Olemme aktiivisesti mukana myös YK:n, Euroopan talouskomission ja FAO:n Vihreän talouden toimintaohjelman valmistelussa. 

Helsingissä marraskuun puolivälissä pidetyssä metsähuippukokouksessa oli esillä myös puurakentaminen ja vientinäkymät Venäjälle. Koskisen mielestä puutuotealan yhteistyön edistäminen on osa maitten välistä metsäyhteistyötä.

- Puun käytön lisääminen rakentamisessa, niin itse rakenteissa kuin sisustamisessa, olisi tärkeää sekä Venäjän että Suomen metsäteollisuusyrityksille, sanoo Koskinen. Venäjä on jo nyt tärkein markkina-alue hirsitaloteollisuudelle 40 %:n osuudellaan. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin samat kuin kotimarkkinoilla eli kerrostalorakentamisessa ja korjaus- ja täydennysrakentamisessa. Pietarin alueen suuri talouskeskittymä on läheisyytensä puolesta houkutteleva kohde myös suomalaisille yrityksille.

 

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri, 0295 162 242, jari.koskinen@mmm.fi