Olet täällä

Stora Ensossa uskotaan CLT-elementtirakentamisen läpimurtoon

Massiivipuisiin CLT-elementteihin perustuva rakentaminen on rantautumassa Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa. Kevään aikana valmistuu ristiinliimattuun puulevyyn eli CLT:hen (Cross Laminated Timber) perustuvia useita kohteita kuten Joensuuhun 100 opiskelija-asuntoa ja Espoon Nuuksioon Luontokeskus Haltia.

- Nämä ovat tärkeitä päänavauksia sekä perusasumisessa että julkisessa rakentamisessa, sanoo Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisujen aluejohtaja Janne Manninen. Manninen uskoo CLT-menetelmän läpimurtoon ja lupaa uusia hankkeita niin asuin- kuin liikerakentamiseen vielä kevään aikana.

Joensuun Opiskelija-Asunnot Oy rakennuttaa mittavan puukerrostaloalueen opiskelija-asunnoiksi. Kuuden pienkerrostalon rakenneratkaisu perustuu Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey -konseptiin. Taloista tulee lähes passiivitasoisia ja talotekniikassa pyritään nollatason energiaratkaisuihin. Kaksikerroksisiin Joensuun Ellin taloihin tulee noin 100 opiskelija-asuntoa, joista ensimmäiset valmistuvat kesällä 2013. Kaikki talot tulevat olemaan lähes täysin passiivitasoisia ja talotekniikassa pyritään nollatason energiaratkaisuihin.

- Joensuun Elli on iso askel matkallamme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. Ennen kaikkea kohde on osoitus puupohjaisten ratkaisujemme erinomaisesta kilpailukyvystä perinteisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna”, sanoo aluejohtaja Janne Manninen Stora Ensosta.

Manninen uskoo, että ristiinliimatusta sahatavarasta tehtyihin CLT-levyihin perustuva puuelementtirakentaminen tekee läpimurtoa nyt myös Suomeen. Elementteihin perustuvilla rakenneratkaisuilla on toteutettu viime vuosina jo lähes 2000 taloa ympäri Eurooppaa.

- Joensuun Elli ja Jyväskylään yhteistyössä Lakean kanssa toteutettava Puukuokka ovat tärkeitä päänavauksia nimenomaan perusasuinrakentamisessa ja lisää uusista hankkeista niin asuin- kuin liikerakentamiseen kuullaan varmasti kevään aikana, lupaa Manninen.

Mannisen mukaan CLT ei mahdollista ainoastaan alhaisempia rakennusaikaisia hiilidioksidipäästöjä ja hyvää energiatehokkuutta, vaan se osoittautui runkojen kilpailutusvaiheessa paremman muunneltavuuden ja muita rakennusmateriaaleja nopeamman rakennusajan myötä edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Rakentamisen keskiössä elinkaarikustannukset

Puukerrostalot vastaavat Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Ilpo Saukkosen mielestä hyvin yhä kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin. - Haemme elinkaarikustannuksiltaan edullisia puuelementtirakenteisia passiivipienkerrostaloja, joiden toteutuksen keskiössä ovat ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomioiminen. Hintaero betoniin verrattuna ei ole merkittävä, mutta puulla on esimerkiksi huomattavasti pienemmät hiilidioksidipäästöt, kehityspäällikkö Saukkonen kuvailee.

Joensuun kohteessa on kiinnitetty erityishuomiota rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan. - Kohteessa kehitetään myös muun muassa yhteiskäyttöisen ilmanvaihtokoneen ohjausjärjestelmiä. Lisäksi tutkitaan talokohtaista lämpimän käyttöveden tuottoa poistoilmalämpöpumpulla sekä maalämmön ja kylmän käyttöä tuloilman lämmitykseen ja jäähdytykseen”, Joensuun Ellin kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen kertoo.

Puukerrostalokohteen toteutusta hyödynnetään muun muassa insinöörikoulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöissä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Erikoisasiantuntija Toni Kekin mukaan kohde antaa koululle hyvän alustan soveltavalle tutkimustyölle ja se toimii maakunnassa uuden rakennustuotteen käytön esimerkkikohteena.

- CLT on otettu jo nyt mukaan koulutukseemme ja uudet osaajat tuntevat sen käytön. Ellin kohteen myötä CLT:tä ei kuitenkaan tarvitse enää esitellä kaukaisena asiana, vaan se on jatkossa osa pohjoiskarjalaista rakentamiskulttuuria, Kekki muistuttaa. 

Puurakentamisen suunnittelijoista pulaa

CLT-levyt tulevat Stora Enson Itävallan tehtaalta Pälkäneelle esisuunniteltuina levyinä, joihin ovi- ja ikkuna-aukot on tehty valmiiksi. Elementtien suunnittelu tapahtuu Suomessa, mistä suunnitelmat lähetetään ja levyt saapuvat Suomeen valmiiksi työstettyinä tiettyihin kohteisiin sopiviksi. Varsinainen elementointi tapahtuu Suomessa.

- Täällä ei tehdä varastoon, vaan kaikki perustuu projekteihin, sanoo myyntijohtajana Stora Enson Pälkäneen yksikössä työskentelevä Marko Kellberg. CLT-levyistä kasataan lopullinen tuote, joka on kantava seinä tai ylä- ja alapohja. Kun me saamme yhden elementin yhden rakenneosan, me rakennamme siihen merkittävästi lisäarvoa riippuen käyttötarkoituksesta, jopa 70 prosenttia lisää. Lopputuote on selkeästi suomalainen, muistuttaa Kellberg.

Kellbergin mukaan puurakentamista kohtaan on Suomessa ollut paljon ennakkoluuloja. - Kun Suomi on rakentamisessa ollut betonivaltainen maa, ennakkoluulot puurakentamista kohtaan ovat olleet suuria. Ne kohdistuvat sekä materiaaliin että uuteen toimintatapaan, mitä teolliseen esivalmistukseen perustuva puurakentaminen edellyttää.

Kellberg ei odota, että rakennuttajat ja rakentajat muuttavat uusien tuotteiden myötä omia toimintatapojaan, vaan uskoo, että tuoteosatoimittajan on luotava edellytykset, jotta rakentajat voivat toimia myös puurakentamisessa.

- Pyrimme luomaan sellaisen ympäristön, että jokainen projekti luo mahdollisuuden synnyttää uusi projekti. Mutta toisaalta odotamme, että rakennuttajilla ja rakentajilla on tahtotila oppia ja erikoistua puurakentamiseen.

Kellberg muistuttaa, että puurakentamisessa korostuu suunnittelu ja tarve pätevien puurakentamisen suunnittelijoiden saatavuudesta on kova. - Betoni- ja teräsrakentamiseen erikoistuneilla suunnittelutoimistoilla ei ole lainkaan kokemusta puurakentamisesta. Tämä on selvä puute, joka poistuu vain lisäkoulutuksen kautta, sanoo Kellberg.

Teollinen esivalmistus puurakentamisen vahvuus

Kellberg uskoo puurakentamiseen valmistuneen RunkoPes-järjestelmän parantavan puurakentamisen kilpailukykyä, kun liitosasiat ja detaljit voidaan standardisoida. - Kun puurakentamisen nopeus on keskeinen osa sen kilpailukykyä, liitosdetaljeilta edellytetään betonirakentamista suurempaa mittatarkkuutta. Liitosratkaisujen toteuttaminen muihin rakenteisiin on tähän asti ollut ongelmallisin paikka. Tässä olemme olleet selvästi takamatkalla muuhun rakentamiseen nähden, mutta uskon että nyt valmistunut puurakentamisen PES-järjestelmä muuttaa tilanteen.

- Mitä enemmän rakennamme, sitä paremmin jokainen rakentamisen vaihe osataan ja kilpailukyky paranee monistamisen myötä. Riippumatta rakentamisen materiaalista, kosteudenhallintaan tulee suhtautua nykyistä vakavammin. Vaikka puurakentamisessa kosteudenhallinta on erityisen tärkeää, se koskee kaikkea rakentamista kuten keskustelussa olevat kosteus- ja homeongelmien määrä osoittaa, muistuttaa Kellberg.

Teollinen esivalmistus on Kellbergin mielestä ratkaisu rakentamisen laatuongelmiin ja kosteudenhallintaan. - Kun talotekniikkaa integroidaan elementteihin, tarvitaan yhä enemmän suunnitteluosaamista, jonka merkitys aletaan vasta nyt pikkuhiljaa ymmärtää. Paikan päällä työmaalla ratkotaan tulevaisuudessa yhä vähemmän asioita, kuvailee Kellberg.

Rakennusmääräysten tulkinnat luovat epävarmuutta

Erityisenä puurakentamisen haasteena Kellberg pitää rakentamisen säädösten tulkintoja, jotka vaihtelevat kunnasta toiseen. Tämä koskee erityisesti äänieristykseen ja palosuojaukseen liittyviä normeja. Kellberg vertaa tilannetta Kaliforniaan, jossa on maanjäristysten johdosta erittäin tiukat rakentamisen normit ja määräykset.

- Verrattuna amerikkalaiseen käytäntöön, meiltä puuttuvat auki kirjoitetut tulkinnat säädöksistä.  Suomessa tulisi päästä samaan tilanteeseen, jossa tulkinta on kaikkialla sama ja olemassa olevat säädökset ja määräykset kirjoitetaan avoimiksi tehtyjen ratkaisujen kautta. Tämä poistaisi rakentamisessa sen epävarmuuden, mihin törmätään koko ajan, ehdottaa Kellberg.

- Teemme kaiken aikaa urheiluhalleja, tuotantotiloja teollisuudelle ja kaupalle, päiväkoteja, kirjastoja ja muita julkisia rakennuksia perinteisen puuelementtijärjestelmän puitteissa. CLT on tuonut lisää mahdollisuuksia puuelementtirakentamiseen, jonka elementtiratkaisuja voidaan tehdä yhä enemmän käyttötarkoituksen mukaan. Puurakentamiseen tarvitaan nyt hyviä onnistuneita kohteita, joiden myötä saadaan aikaan positiivinen kierre, toivoo Kellberg.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Janne Manninen, aluejohtaja, p. 02046 21742, janne.manninen@storaenso.com
Marko Kellberg, myyntijohtaja, 050 534 5987, marko.kellberg@storaenso.com