Olet täällä

SATOn Valkila: Yleishyödyllisen asuntotuotannon rajoitteet poistettava

Asuntosijoitusyhtiö SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkilan mukaan yleishyödyllisen vuokra-asuntotuotannon rajoituksia tulisi keventää. - Nykyisellä korkotasolla ja tuottorajoituksilla ei kenenkään ole järkevää tuottaa asuntoja yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla, jotka ovat tyrehdyttäneet koko järjestelmän toimivuuden.  Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa.

Helsingissä on valmistunut tänä vuonna yksi kerrostalo eli 30 asuntoa yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti myöntää, että yleishyödylliseen rakentamiseen valtion osoittamat porkkanat eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.

Asuntosijoitusyhtiö SATO tuottaa vuosittain 500-1000 vuokra- ja omistusasuntoa pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään sekä Pietariin. SATO omistaa näissä kaupungeissa noin 23 500 vuokrattavaa asuntoa. Eräänä keskeisenä syynä pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulaan SATOn toimitusjohtaja Erkka Valkila pitää aikansa eläneitä yleishyödyllisen asuntotuotannon rajoituksia.

- Säädösten uudistamisella olisi iso vaikutus vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen pääkaupunkiseudulla, uskoo Valkila, joka toimii myös  Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry: puheenjohtajana. RAKLI, RT, alan isot toimijat ja Rakennusliitto ovat esittäneet yhdessä rajoitusten purkamista, mikä johtaisi kasvavaan vuokra-asuntotuotantoon ja vanhan kannan jalostamiseen. - Esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden kohdekohtainen korkotukeen perustuva rajoitus olisi järkevä ja nopea keino lisätä vuokra-asuntotuotantoa, ehdottaa Valkila.

Vuonna 2000 voimaan tullut uusi yleishyödyllisyyslainsäädäntö johti siihen, että käytännössä rajoitukset ovat ikuisia. Yleishyödyllinen rakentaminen on loppunut lähes kokonaan, koska jokainen uusi aravalainaehtoinen tai korkotuen piirissä oleva kohde pitkittää aiemminkin rakennettujen saman omistajan kohteiden rajoituksia. Rajoituksia tarkastellaan kokonaisuutena yhtiökohtaisesti. 2000-luvusta on tullut käytännössä vuokra-asuntotuotannon menetetty vuosikymmen. - Nyt lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että rajoitukset muuttuisivat kohdekohtaisiksi, ehdottaa Valkila. - Vaikka asuntoministeri Kiurun esitykset omavastuukoron puolittamisesta ja käynnistysavustuksista ovat sinänsä oikeita, ne tapahtuvat yleishyödyllisyyttä määrittelevän lainsäädännön sisällä, eivätkä ratkaise tätä isoa ongelmaa. Valtion tukema tuotanto jää kuntien kontolle eikä isoja toimijoita saada mukaan yleishyödylliseen tuotantoon.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA: n ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoo, että Helsingissä on käynnistynyt tänä vuonna yhden kerrostalon eli 30 asunnon rakennustyöt yleishyödyllisen rakentamisen ehdoilla. - Nyt asuntosijoittajat eivät ota korkotukilainaa, koska lainoihin ei makseta tukea, sillä markkinakorot ovat alemmat kuin omavastuukoron alaraja. Sen sijaan rajoituksia on paljon. Vanhassa aravalainakannassa on myös selviä, vuokria nostavia kustannusongelmia, sillä vanhan aravalainakannan keskikorko on 4 % eli kaksinkertainen markkinaehtoisen rahoituksen keskikorkoon nähden. Uusia lainoja ei juuri haluta ottaa ja vanhoja, jopa 8,5 %:n korolla olevia aravalainoja maksetaan takaisin etuajassa. Rossilahti myöntää, että yleishyödyllisen rakentamisen hyvät aikoinaan toimineet periaatteet eivät vastaa enää tämän päivän markkinatilannetta ja tarvetta järjestelmän rakenteiden uusimiseen on olemassa.

Asuntojen energiatehokkuuden parantaminen välttämätöntä

SATO on investoinut 2000-luvulla 1,5 miljardia euroa vuokra-asuntoihin rakennuttamalla uutta tai hankkimalla vanhaa asuntokantaa. Yhtiöllä on ympäristöohjelma, jonka mukaan yhtiö noudattaa asuntojen elinkaariajattelussa kestävän kehityksen periaatetta ja konkreettisena tavoitteena on alentaa energiankulutusta 15 % vuoteen 2016 mennessä vuoden 2004 tasosta. - Elinkaariajattelu liittyy meidän jokapäiväiseen toimintaamme. Tänä päivänä ekologisuus ja vastuullisuus ovat mukana kaiken aikaa meidän strategisessa keskustelussa, korostaa Valkila.

Vaikka rakentamisen toimiala on osin arvostellutkin uusien energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävien säädösten menneen liian pitkälle, Valkila pitää määräyksiä oikeansuuntaisina. - Suurena asuntojen omistajana tunnemme energiakustannusten vaikutukset asumiseen. Siksi tavoittelemme energiankulutuksen alentamista. Energia-asioissa aletaan siirtyä pikkuhiljaa puheista todellisiin tekoihin, muistuttaa Valkila. 

- Ekologisuus uudis- ja korjausrakentamisessa on pitkäjänteistä toimintaa, sanoo Valkila. - Uudisrakentamisessa energiatehokkuus voidaan luontevasti huomioida, mutta vanhojen asuntojen energiakorjaukset tulee sovittaa yhteen muun korjaustarpeen kanssa.

SATO toimii kasvukeskuksissa, joissa on paremmat edellytykset vanhan rakennuskannan peruskorjaukseen kuin muuttotappioalueilla. Korjaukset pyritään toteuttamaan siten, että asukkaiden ei tarvitse muuttaa pois. - Onko uusi puuelementteihin perustuva TES -menetelmä soveltuva korjausrakentamisen teknologia, on vaikea sanoa, ennen kuin siitä saadaan kokemuksia ja nähdään voidaanko menetelmää kustannustehokkaasti monistaa, sanoo Valkila.

Rakentamisen ympäristövastuullisuus kasvussa

Valkila uskoo suurimittakaavaisen puurakentamisen läpimurron edistyvän sillä, että isot toimijat kuten Stora Enso ja Metsä Wood ovat puuosatoimittajina nyt mukana markkinoilla ja tuotekehittelyssä. - Puun käyttö rakentamiseen Suomessa on toki luontaista, sanoo Valkila. - Me seuraamme trendejä ja näemme, että ekologisuus ja siihen perustuva vastuullisuus rakentamisessa kehittyvät koko ajan. Näiden arvojen osuus tulevaisuuden markkinoinnissa ja asiakkaiden arvostuksissa tulee olemaan merkittävä. 

SATO suhtautuu rakentamisen materiaaleihin neutraalisti. Yhtiö on mukana Tampereen Vuoreksessa yhdessä konsortiossa hakemassa kokemuksia puurakentamisesta. - Kun puurakentaminen etenee ja saamme lisää kokemuksia, uskon että löydämme kunkin materiaalin parhaat puolet käyttöön. Voisin kuvitella, että puu ja betoni löytävät rakennusmateriaaleina toisensa ja niitä voidaan kestävällä tavalla teollisessa rakentamisessa yhdistellä, toteaa Valkila.

Ammattimaisessa laajamittaisessa puurakentamisessa tarvitaan Valkilan mielestä koulutusta ja suunnitteluosaamisen vahvistamista. - Tämän kokemuksen hankkiminen on pitkän tien päässä ja odotankin, että teollisen puurakentamisen yleistyminen voi olla iso juttu ensi vuosikymmenellä.

Valkila arvioi vuokra-asumisen lisääntyvän

Keskustelussa rakentamisen laadusta Valkila nojaa asiakaskokemukseen. - Tässä suhteessa alalla on varmaan asenteissa parantamisen varaa. Rakentamisen urakat ovat nykyisin verkostoja, missä hyvällä manageerauksella on yhä keskeisempi rooli myös asiakastyytyväisyyden parantamisen kannalta. Meillä SATOssa panostetaan designiin, jolla tavoittelemme yksilöllisiä asuntoja ja viihtyisiä asuinmiljöitä.

Valkila arvioi vuokra-asumisen kasvavan ja sen kasvavan varsinkin pääkaupunkiseudulla. -Metropolialueella puolet väestöstä asuu vuokra-asunnoissa, koska perhekoon pienentyminen johtaa usein vuokra-asunnon valintaan. Vuokra-asumisen imago on pikku hiljaa muuttunut ja kysyntä esimerkiksi keskustan viiden tähden vuokra-asuntoihin on kasvamassa, arvioi Valkila. 

Valkila haluaisi jatkaa muutama vuosi sitten aloitettuja normitalkoita ja uudistaa kaavoitusta siten, että luovuttaisiin liian yksityiskohtaisten määräysten antamisesta. - Meillä on koko joukko esimerkiksi asunnon kokoon, väestönsuojiin, esteettömyyteen ja autopaikkoihin liittyviä määräyksiä, jotka tuovat lisää kustannuksia rakentamiseen, mutta joita ei tarvittaisi joka kohteessa. Liian yksityiskohtaisiin määräyksiin menevän kaavoituksen sijaan kaavan tulisi antaa vain puitteet suunnittelulle ja rakentamiselle sekä tarjota mahdollisuus erottautumiseen erilaisten alueiden kehittämisessä, esittää Valkila.

 

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Erkka Valkila, toimitusjohtaja, 050 62 050, erkka.valkila@sato.fi