Olet täällä

Sahateollisuus: Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta.

"Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme", painottaa Merivuori. "Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista", ehdottaa Merivuori. 

 

Mekaanisen metsäteollisuuden arvion mukaan sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä kasvaa globaaleilla markkinoilla eurooppalaisen kestävän kehityksen trendin ja muiden markkinoiden talouskasvun ansiosta. "Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa kestävän kehityksen ja vähähiilisen biotalouden luomisessa", muistuttaa toimitusjohtaja Kai Merivuori. "Sen toiminta perustuu uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin, energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen."

Sahateollisuuden mielestä nyt tulisi lisätä puutavaran kotimaan kysyntää, laatia valtiovallan toimesta markkinaselvitys sahatavaran viennin edistämistoimia varten, luoda uusi brändi mekaaniselle puuteollisuudelle ja vahvistaa kansainvälistä vaikuttamista. "Samaan aikaan kun puutavaran kysyntä globaalisti kasvaa, me menetämme markkinaosuuksia paljon sahateollisuuteen investoinneille kilpailijoille kuten ruotsalaisille ja saksalaisille. Lisäksi Venäjän tarjonnan kehittymistä on syytä seurata Venäjän viennin kasvaessa Aasian markkinoille. Meidän puutuotteilla on ollut hyvä markkinakuva maailmalla, mutta nyt joku muu täyttää markkinakysynnän", muistuttaa Merivuori.

Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

Sahatavaran tuotannosta vajaa puolet menee kotimaan markkinoille, jossa siitä käytetään puolet rakentamiseen. Sahateollisuuden toimitusjohtaja haluaa nyt vahvoja toimia puurakentamisen edistämiseen jatkamalla valtakunnallisen puurakentamisohjelman toteuttamista rakennuttajien ja rakentajien kanssa yhteistyössä.  "Ranskassa esimerkiksi on puun käytölle asetetut velvoitteet julkisessa rakentamisessa", muistuttaa Merivuori. "Tämän eurooppalaisen puurakentamisen kasvun moottorina on ilmastopolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet. Mekin voisimme ottaa käyttöön samat velvoitteet julkisessa rakentamisessa Suomessa, jossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet kestävälle kehitykselle ja tehty paljon varsinkin energiapuolella ilmastomuutoksen hidastamiseksi."

Merivuori ehdottaa, että puun käyttöä voisi lisätä myös muussa kuin talonrakentamisessa. "Keski-Eurooppaan verrattuna esimerkiksi siltarakentaminen on Suomessa aivan alkutekijöissään. Ruotsissakin rakennetaan normaalin tieliikenteen käyttöön merkittävä määrä puusiltoja vuosittain. Meillä esimerkiksi Metsähallitus rakentaa vuosittain paljon siltoja, jotka voisivat olla puurakenteisia. Valitettavasti tämä kulttuuri on meillä hävinnyt, kun suunnittelijakunnassa ei ole osaamista eikä halua suunnitella puusiltoja. "

Merivuoren mielestä nyt olisi hyvä aika suunnata voimavaroja korjausrakentamiseen, joka on työllistävää ja jossa voidaan käyttää kotimaisia tuotantopanoksia. "Tässä suhdannetilanteessa olen taloduellisen aktiviteetin edistämisen kannalla. Kun korjausrakentamisessa on valtava patoutunut tarve, tulisi kunnolla perata ratkaisuja minkälaisilla puurakentamisen ratkaisuilla 1970-luvun betonikerrostalolähiöitä voitaisiin saneerata. Jo nyt kehitetyt puurakentamisen korjausjärjestelmät osoittavat, että meillä on kustannustehokkaita uusia ratkaisuja käytettävissä. Tässä on puurakentamiselle läpimurron paikka", uskoo Merivuori.

600  miljoonaa euroa sahatavaran vientituloja jää saamatta

Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Merivuoren mukaan nykyisillä laitoksilla voitaisiin Suomessa sahata kolme miljoonaa kuutiometriä enemmän. "Tämä vastaa 600 miljoonan euron saamatta jääviä vientituloja, jotka jäävät saamatta kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ", muistuttaa Merivuori.   

Sahateollisuus haluaa valtiovallan laativan markkinaselvityksen viennin edistämistoimien kohdentamiseksi. "Monissa Keski-Euroopan maissa ja Kanadassa ovat valtiot olleet aina  vahvasti mukana alan viennin edistämishankkeissa ja systemaattisesti edistäneet markkinan kehittämistä", muistuttaa Merivuori. "Niissä maissa, missä poliittisella johdolla on vahva linkki elinkeinoelämään kuten esimerkiksi Kazakstanissa, Turkissa ja Kiinassa sekä  kriisistä toipuvilla Libyan ja Irakin kaltaisten maiden markkinoilla poliittisen tason arvovaltapalvelut ovat viennin edistämistyössä arvokkaita."

Vientimarkkinoiden mahdollisuuksista Merivuori mainitsee Kiinan, jonka puutavaran ostot ovat nousseet 15 miljoonaa kuution vuodessa, joka vastaa koko Suomen tuotantoa parhaina vuosina. "Kiinassa puutavaran käytön kasvun selittävät teräksen ja betonin raaka-aineiden hinnan nousu viimeisen korkeasuhdanteen aikana sekä myös ympäristötietoisuuden kasvu. Kiina hakee myös rakentamisen uutta toimintamallia ja järjestelmärakentamisen osaamista, jossa meillä voisi olla annettavaa. "

Markkinaselvityksessä tulisi Merivuoren mielestä selvittää puun käytön mahdollisuuksia ja säädöksellisiä esteitä, puun käytön hyväksyttävyyttä, puun  käyttöä edistävät tekijät ja maanjäristysalueiden kaltaisten kohteiden viennin mahdollisuudet. "Myös kilpailijamaiden teollisuuspoliittisen toimintaympäristön vertailua tulisi ehdottomasti tehdä metsä-, logistiikka-, energia- ja veropolitiikan suhteen ja selvittää, millä osa-alueilla meidän kilpailukykymme jää jälkeen", vaatii Merivuori.

Suomalainen puu vastaa ympäristötietoisuuden kasvuun

Sahateollisuuden merkitystä Merivuori pitää Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempana kuin kilpailijamaissa.  "Tällä toimialalla on paljon annettavaa kestävän talouden ja vähähiilisen biotalouden luomisessa. Me jalostamme kotimaista raaka-ainetta kotimaisella teknologialla ja työllä vientimarkkinoille. Sahateollisuuden merkitys on viennin, työllisyyden ja kantorahatulojen kannalta erittäin merkittävä aluetalouksille sekä kuitu- ja energiapuun saatavuudelle", painottaa Merivuori.

Metsäsektori on Merivuoren mielestä edelleen merkittävä strateginen voimavara Suomelle. " Nyt pitäisi löytää yhteinen tahtotila rakentaa metsälle vahva brändi, joka vastaa globaaliin ekologisen ja ympäristöarvojen tietoisuuden kasvuun. Puutuotteiden merkitystä tulevaisuuden ilmasto- ja luonnonvarahaasteiden ratkaisuna ei ole kovin  hyvin tiedostettu", harmittelee Merivuori.

Merivuori kaipaa EU:n suuntaan ja laveamminkin kansainvälistä vaikuttamista nykyistä enemmän. "Suomen tulisi ottaa korkealla tasolla puutuotteiden vienti agendalle, koska puutuotteilla on tärkeä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa sekä uusiutumattomien luonnonvarojen  ehtymisessä ja kallistumisessa. EU:ssa tulisi vaikuttaa puun käytön edistämiseen vaikuttaviin ratkaisuihin."

Puukaupan ennustamattomuus ja teollisuuden maksut syövät kilpailukykyä

Merivuori näkee mekaanisen metsäteollisuuden kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kannalta suurena haasteena tulevat teollisuudelle suunnatut veroluontoiset maksut ja puukaupan vakauden. "Rikkidirektiivi on esimerkki siitä, miten EU:ssa syntyy Suomen teollisuudelle lisäkustannuksia tuovia ratkaisuja, jotka suoraan heikentävä meidän kilpailukykyä", mainitsee Merivuori. " Satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset uhkaavat teollisuutta energiaverojen korotuksissa, windfall-veron käyttöönotossa, dieselveron korotuksessa, kuljetustukien leikkauksissa ja kilpailijamaista poikkeavan energiapolitiikan takia. Esimerkiksi sahojen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollistettu kilpailijamaissa, mutta ei Suomessa.", luettelee Merivuori. " Tuet sinänsä vääristävät markkinoita, mutta suomalaiset ovat takamatkalla ruotsalaisiin ja saksalaisiin nähden mm. kuljetustuen ja syöttötariffien suhteen. Suomessa tuen sijaan  sahojen harteille on sälytetty lisätaakkaa. Näissä asioissa pitää elinkeinoelämänkin olla hereillä ja vaikuttamassa etukäteen eikä reagoimassa jälkikäteen."

Puukaupan kehittämistä ja puumarkkinoiden vakauden lisäämistä Merivuori pitää kilpailukyvyn parantamisen kannalta välttämättömänä. "Puukaupan ennustamattomuus, epätasaisuus ja erilaiset odotukset raaka-aineen hinnan suhteen ovat toimialalle suuri haaste. Raaka-aineen saanti ei taivu meillä suhdannevaihteluihin", sanoo Merivuori.

Suomessa voidaan hakata 30 miljoonaa kuutiota tukkipuuta, josta voitaisiin sahata 14 miljoonaa kuutiota valmista sahatavaraa."Kun käytämme paljon yhteiskunnan varoja metsien tuotantoon erilaisen tukipolitiikan avulla, olisi järkevää saada puun käyttöastetta korkeammalle sen sijaan että se kilpailukyvyn puuttuessa vähenee. Meillä on ollut tapauksia, joissa sahan uusinvestointi on pantu jäihin kun ei ole ollut varmuutta puuraaka-aineen saatavuudesta, vaikka metsien vuotuinen kasvu noin 100 miljoonaa kuutiota ylittää reilusti sen käytön. Metsästä lähtenyt tuotantolähtöinen malli on ohjannut koko metsäklusterin toimintaa, mutta teollisuuden kilpailukyvyn seuranta on unohdettu."

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Kai Merivuori, toimitusjohtaja, 040 532 2868, kai.merivuori@suomensahat.fi