Olet täällä

Sahateollisuudessa EU-vaikuttamisen merkitys kasvaa

Euroopan sahoilla on vaikeuksia sisäisen kysynnän heikkouden takia, mutta sahatavaran vienti EU:n ulkopuolelle on kasvussa. Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu voimakkaasti saha- ja puutuoteteollisuuteen, minkä tuotteiden käyttö on ollut laskussa viimeiset neljä vuotta.

Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestön EOS: n suomalainen pääsihteeri Kimmo Järvinen katsoo, että EU on teollisuuspolitiikassaan unohtanut sahateollisuuden ongelmat. - Kun sahateollisuus ja rakentaminen on Euroopassa lamassa, Japani, Kiina ja Yhdysvallat vetävät puutavaraa enemmän kuin on tarjolla. Puutavaralle on maailmalla vahva kysyntä ja nyt voisimme viedä enemmän jos saisimme metsästä raakapuuta jalostettavaksi.

Järvinen toivoo EU:n edistävän raakapuun liikkuvuutta, puuttuvan Kiinan tuontitulleista johtuviin kasvaviin raakapuun ostoihin ja markkinoita vääristävään energiapuun tukeen, mikä ohjaa puuraaka-ainetta alhaisen jalostustasteen energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden käyttöön. 

Euroopassa sahateollisuuden tuotteiden käyttö on vähentynyt kolmen viimeisen vuoden aikana viitisen prosenttia kun taas Pohjois-Amerikassa kulutus on ollut yli kymmenen prosentin kasvussa.  Terästeollisuutta suuremman puutuoteteollisuuden liikevaihto Euroopassa on 200 miljardia euroa ja se tarjoaa kaksi miljoonaa työpaikkaa, joista on viiden vuoden aikana menetetty joka viides. 

- Tilanne on sahateollisuuden kannalta hankala, kun metsissä kasvaa puuta enemmän kuin koskaan. Sahoja ajetaan alas ja alan työttömyys on kasvussa, mutta puuta ei saada liikkeelle, tuskailee EOS: n pääsihteeri Kimmo Järvinen. Sahateollisuus tarjoaa mahdollisuuden korvata uusiutumattomia materiaaleja uusiutuvilla osana ilmastomuutoksen vastaista kampanjaa. Nyt EU:n yksipuolinen teollisuuspolitiikka tappaa Euroopan sahateollisuuden ja puutuoteteollisuuden.

Sahateollisuuden kannalta hankalana haasteena Järvinen pitää energiapuun tukea, mikä ohjaa puuraaka-ainetta energiakäyttöön eikä pidemmälle jalostettuun sahateollisuuden tuotantoon. - Kun energiakäyttöön tarkoitetusta hakkeesta ja pelletistä tulee Yhdysvalloista ja Kanadasta puolet Euroopan tarpeesta, tuki valuu välillisesti näihin tuottajamaihin, muistuttaa Järvinen. Tilanne on absurdi, kun Euroopan omat metsät ovat vajaakäytöllä samaan aikaan kun maksetaan energiapuun tukea Pohjois-Amerikkaan ja eurooppalaista tukkia myydään raakana Kiinaan.

Uusin ilmiö sahatavaramarkkinoilla on kiinalaisten raakapuun ostot Euroopasta Kiinassa jalostettavaksi. Pyöreän tukin ostomäärät ovat kolminkertaistuneet tämän vuoden aikana ja tavaraa menisi enemmän kuin on myytävää. - Kiinan tuontitulli raakapuulle on kahdeksan prosenttia, sahateollisuuden tuotteille 18 prosenttia ja huonekaluissa sata prosenttia. Tämän seurauksena Kiinan kannattaa laivata raakapuuta edelleen jalostettavaksi omassa maassaan rakentamisen ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin samaan aikaan kun Euroopan sahateollisuus kärvistelee syvissä ongelmissa, kuvailee Järvinen.

Energiapuun tuki vääristää markkinaa

Euroopan Sahateollisuuden Keskusjärjestö EOS edustaa Euroopan sahateollisuuden intressejä ja puhuu 35 000 alan yrityksen suulla. - Kaikissa Euroopan suurissa metsäteollisuusmaissa metsien vuotuinen kasvu on suurempaa kuin sen taloudellinen käyttö, muistuttaa Järvinen. Kehitämme parhaillaan yhdessä eurooppalaisten metsänomistajien kanssa toimintoja, joilla saisimme raakapuuta jalostettavaksi enemmän kuin nyt on tarjolla. Aktiivisempi myynti johtaisi taloudelliseen kasvuun, hiilipäästöjen alenemiseen ja uusiutuvan energian tuotannon kasvuun.

Tällä hetkellä Euroopan teollisuuspolitiikka ei Järvisen mielestä suosi käytännössä sahateollisuutta. - Raakapuun saatavuuden ongelmat johtuvat osin siitä, että sen hinta on nousussa yhteiskunnan tukeman energiapuun ja EU:n ulkoisen raakapuun viennin johdosta. Ilmastotavoitteiden kannalta poliittiset päätökset ovat ristiriitaisia. Sen sijaan että subventoidaan puun energiakäyttöä, tulisi puu saada sahateollisuuden ja sitä kautta muun jalostavan teollisuuden käyttöön, jossa sen jalostusarvo on polttoa suurempi. Mitä enemmän me sahaamme, sitä enemmän syntyy myös materiaalia energiakäyttöön, koska se tulee varsinaisen sahateollisuuden sivuvirroista. Ei voi olla oikein, että tukkia haketetaan polttoon kun energiapuulla on kysyntää.

Järvinen pelkää, että puun energiakäytön subventio voi johtaa samaan kuin aurinkovoiman tuki Espanjassa, missä tuki synnytti markkinoilla valtavasti aurinkoenergiatuotantoa ja tuen loppuessa puolet yrityksistä meni konkurssiin. - Edunvalvonnan kannalta ongelma EU:ssa on se, että kellään ei ole tilanteesta hyvää kokonaisnäkemystä. Sahateollisuuden asiat on hajautettu liian monen komission toimialalle ja niiden tavoitteet voivat metsänkäytön ja sahateollisuuden tavoitteiden suhteen olla hyvin ristiriitaisia. Vaikka tavoitteet saattavat olla hyviä, usein käytännön toteutus vesittää ne lopulta.

Suomessa puurakentamisen edistäminen jähmeätä

Eurokriisistä seurannut rakennusteollisuuden lama heijastuu sahateollisuuteen Englantia lukuun ottamatta joka jäsenmaassa. Englannissa puutuotteiden kasvun veturina ovat sosiaalinen asuntorakentaminen, pientalotuotanto ja vahva julkinen rakentaminen.

- Puurakentaminen on saanut vahvan jalansijan Englannissa, missä puurakentamisessa on tehty hyvää kehitystyötä. Puurakentaminen etenee, vaikka maa kuitenkin tuo lähes 80 prosenttia tarvitsemastaan puutavarasta muista maista, sanoo Järvinen. Puurakentamisen edistämisen kannalta rakentamisen taantuma tuli huonoon aikaan, kun oli nähtävissä läpimurron aineksia monissa maissa.

Järvisen mukaan puurakentamisen kehitystyötä tehdään kaikissa Keski-Euroopan maissa puurakentamisen järjestelmien parissa. Esimerkiksi kerrostalo- ja toimistotalorakentaminen on paremmassa vauhdissa kuin Suomessa. Sveitsiä Järvinen pitää hyvänä esimerkkinä maasta, missä puu tulee vahvasti kaupunkirakentamiseen. Sahateollisuuden käynnistämä Wood Cities on yhteiseurooppalainen puurakentamisen markkinointikampanja, missä ovat vahvasti mukana Englanti, Saksa, Ranska, Itävalta, Hollanti, Sveitsi ja Tanska.

- Puurakentamisen ekologisuus ja vähähiilisyys näkyvät vahvasti Keski-Euroopassa käytävässä keskustelussa. Esimerkiksi saksankielisessä Euroopassa vähähiilinen rakentaminen koetaan osana ilmastopolitiikkaa. Englannissa puurakentamisesta on tullut brändi kaupan alalle ja julkinen sektori haluaa omassa rakentamisessaan olla ekologinen. Puu koetaan miellyttäväksi rakentamisen materiaaliksi ja kuluttajakiinnostuksen kasvun myötä rakennuttajien asenteet ovat muuttumassa puurakentamista kohtaan myönteisiksi. Lontoossa on rakentamisen tutkimuskeskus, minkä työn ansiosta ekologisuudesta ja vähähiilisyydestä on tullut puurakentamisen markkinoinnin brändi, kuvailee Järvinen Keski-Euroopan tilannetta.

Skotlantia Järvinen pitää mielenkiintoisena maana, missä julkinen sektori on lanseerannut puurakentamisen kasvuun tähtäävän "Wood for Good "-kampanjan. Skotlannissa sahatavaran omavaraisuus on kasvanut metsäistutusten ansiosta ja puolet kysynnästä pystytään tyydyttämään kotimaisella sahatavaralla. - Vaikka sen lujuusluokka on suomalaiseen puuhun nähden heikko, puu koetaan rakentamisessa miellyttävänä ja edullisena materiaalina.

- Suomessa ollaan puurakentamisen toteutuksessa jäljessä Keski-Eurooppaa. Isot rakennusliikkeet ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta konservatiivisia eivätkä ole ottaneet puurakentamista ammattimaisen rakentamisen valtavirtaan ja pienten rohkeus taas ei riitä. Puurakentamisessa tarvittaisiin konsepti, missä tuotettaisiin avaimet käteen -periaatteella asuntoja kokonaispalveluna, ehdottaa Järvinen.

Rakennustuotteiden sertifiointi samalle viivalle

Euroopan Sahateollisuuden tavoitteena on saada rakentamisen materiaalien standardit keskenään yhdenvertaisiksi. Järjestö haluaa myös sertifiointijärjestelmän yhteneväiseksi siten, että samalle tuotteelle ei ole usean sertifioinnin tarvetta. - Voi olla monia sertifioijia, mutta on oltava yksi kriteeristö, minkä mukaan esimerkiksi kestävän rakentamisen edellyttämää sertifiointia määritellään, tulkitsee Järvinen.  Kaikkien osapuolten kuten tuoteosavalmistajien, rakennuttajien, rakentajien ja kuluttajien kannalta on turhauttavaa, jos on useita kestävän rakentamisen kriteeristöjä, jotka kilpailevat keskenään. Kestävän kehityksen kriteeristön määrittelyssä on järki oltava mukana, koska nyt markkinoilla syntyy useita kilpailevia sertifiointia suorittavia organisaatioita. Vaikka rakentamisen säätelyä on muutoin liikaa, tätä asiaa ei ohjata riittävän hyvin.

Järvinen haluaisi rakentamisen hiilijalanjäljen laskennan mukaan elinkaarivertailuun eri materiaalien välillä, koska Euroopan resurssitehokkuuden tavoitteena on pyrkiä uusiutuvien materiaalien käyttöön myös rakentamisessa. - Kun puutuotteet on sertifioitu kestävän kehityksen kriteerein, miksei muita rakentamisen materiaaleja ole sertifioitu samoin kriteerein, kysyy Järvinen. Vasta kokonaisvaltainen rakennustuotteiden sertifiointi, mikä perustuu sen alkuperään, uusiutuvuuteen ja laillisuuteen tekee materiaaleista tasavertaisen.

Rakentaminen edustaa kymmentä prosenttia globaalista taloudesta, kuluttaa 40 prosenttia maailman materiaali- ja energiatuotannosta ja neljännestä metsien käytöstä. - Verrattuna rakentamisen kolmeen päämateriaaliin, puu on ympäristövertailussa ainoa uusiutuva materiaali teräksen ja betonin rinnalla, muistuttaa Järvinen.

Järvinen ehdottaa sertifioitujen tuotteiden priorisointia julkisissa hankinnoissa ja vihreän, vähähiilisyyteen perustuvan verotuksen käyttöönottoa rohkaisemaan kierrätettävien materiaalien käyttöä samalla kun se tehostaa resurssi- ja energiatehokkuutta. Komission hyväksymä tiekartta resurssitehokkaaseen Eurooppaan avaa oven tulevaisuudessa resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiselle rakentamisen elinkaaressa ja infrastruktuurissa.

Järvinen näkee eurooppalaisessa sahateollisuudessa paljon potentiaalia, kun metsien vuosikasvu on joka maassa merkittävästi suurempi kuin vuotuiset hakkuut. - Puupohjaiset tuotteet ovat ainoita uusiutuvia kestävän kehityksen tuotteita rakentamiseen ja niiden kysyntä on kasvussa globaalisti. Kestävä rakentaminen on yksi EU:n teollisuuspolitiikan tavoitteista tulevaisuudessa. Sahateollisuus kaipaa myös lisää tehokkuutta logistiikkapalveluihin sekä tukea tutkimukseen ja kehitykseen uusien kaupallisten ratkaisujen kehittämiseksi.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Kimmo Järvinen, pääsihteeri, +32 49 269 7998, +32 2 556 25 97, kimmo.jarvinen@eos-oes.eu