Olet täällä

RT:n Tarmo Pipatti vaatii rakentamisen energiatehokkuusuudistuksiin malttia

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää energiatehokkuuteen tähtäävää rakennusalan säädösten uudistamista liian nopeana. -Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon. Energiatehokkuusinvestointien tarve koko rakennuskannassa on 50 miljardia euroa ja se on tässä tilanteessa äärimmäisen haastava ja hankala tavoite, arvioi Pipatti. Vaikka rakennusala hyötyykin energiatehokkuusuudistuksista uusina työtilaisuuksina moneksi vuosikymmeneksi, uudistusten suhteen tarvitaan nyt malttia.

Rakennusalan lainsäädäntöön Pipatti kaipaa materiaalineutraalisuutta. Päättäjien tehtävä on asettaa rakentamiselle sellaiset materiaalineutraalit reunaehdot, mitkä rakennusten tulee täyttää esimerkiksi paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen.

Puutuoteteollisuuden sijoittumista Rakennusteollisuuden yhteyteen Pipatti pitää rakentamisen kokonaiskuvan kannalta erinomaisena asiana. - On hyvä, että isot metsäteollisuusyritykset ovat vihdoin heränneet puurakentamiseen ja tulleet mukaan vaikuttamaan Rakennusteollisuuteen rakentamisen toimintaympäristöön ja säädöksiin, arvioi Pipatti.

- Puurakentamisen järjestelmät tuovat selvästi lisäarvoa rakentamisen tarjontaan, uskoo Pipatti. Nythän puu hallitsee pientalojen markkinaa, mutta vastaavasti sillä on erittäin pieni markkinaosuus kerrostalorakentamisessa. Tämä on seurausta siitä, että tähän asti metsäyhtiöt ovat keskittyneet kemialliseen metsäteollisuuteen ja vasta nyt on tapahtunut asennemuutos puutuotealan kehittämisessä ja kerrostalojen järjestelmärakentamisen alalla. Rakennusalaa on syytetty samankaltaisuudesta. Nyt puurakentamisen myötä tuotevalikoima laajenee ja asiakkaiden mahdollisuudet materiaalin valintaan kasvavat.

- Rakentamisessa  materiaalien välinen kilpailu on tervetullut, mutta en pidä sitä tarkoituksenmukaisena, että puupuoli koukkaa poliittisen päätöksenteon kautta, sanoo Pipatti. Nyt lainsäädännöllä puu yritetään saada sellaiseen asemaan, jossa pyritään muuttamaan markkinaa. Esimerkkinä Pipatti mainitsee asetusluonnoksen, jossa lypsykarjarakennusten kantavat rakenteet ja verhoilu pyrittiin määräämään puusta. Puun osuus maatalousrakentamisesta on nyt 40 % ja tällä asetuksella se haluttiin nostaa käytännössä sataan prosenttiin, sanoo Pipatti.

- Kilpailuoikeudellisesti ja markkinoiden toimivuuden kannalta tämä oli kyseenalainen yritys. Tästä syntyy sellainen kuva, että lainsäädäntövaltaa käyttävä taho laittaa materiaalit etuoikeusjärjestykseen. Ymmärrän kyllä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi edistää puurakentamista, mutta keinojen valinnassa on käytettävä harkintaa, toivoo Pipatti.

Rakennusala tarvitsee materiaalineutraalisuutta säädöksiin

- Me tarvitsemme rakennusalalla materiaalineutraalisuutta. Lainsäädännöllä ei pidä pakottaa eikä estää minkään materiaalin käyttöä tai torpata sitä nurkkaan, muistuttaa Pipatti. Markkinoilla jokaisen toimijan on tuotettava uusia tuotteita ja ideoita pärjätäkseen. Lainsäätäjän tehtävä on asettaa rakentamiselle sellaiset materiaalineutraalit reunaehdot, mitkä rakennusten tulee täyttää esimerkiksi paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden suhteen.

Pipatti ei kannata sprinklauspakon ulottamista kaikkiin asuntoihin. – Kaikki tuntuvat olevan tässä asiassa vakuuttuneita oman materiaalinsa paremmuudesta ja kuulen koko ajan eri tulkintoja eri rakenteiden palokestävyydestä. Kaikki puhuvat omasta puolestaan. Itse yritän nähdä kokonaisuutta ja pidän hyvänä, että nyt palomääräysten uusimisen myötä voidaan rakentaa 8-kerroksisia puukerrostaloja.

- Epäilemättä Suomessakin syntyy markkinaa puukerrostalorakentamiselle, vastaa Pipatti kysymyksen Ruotsin 20 %:n puukerrostalorakentamisen markkinaosuudesta. Kun metsäteollisuus ei pitänyt tätä puukerrostalorakentamista pitkään tärkeänä, sen järjestelmän ja standardin kehittäminen on viivästynyt eikä ole voinutkaan syntyä kilpailua. Nyt tämä kehitystyö on fokuksessa ja puupuoli aktivoitunut. Runko PES standardi tarvitaan myös puurakentamiselle, koska teräspuolen ja betonin vahvuushan on juuri siinä, että niillä on käytössä vakiintunut rakentamisen järjestelmä ja standardit. Tilaaja tietää etukäteen mitä saa, koska järjestelmän tulee olla ennustettava ja yleinen ja helposti kilpailutettavissa. On hyvä muistaa, että rakennusliikkeet rakentavat sellaisia kiinteistöjä, joita tilataan.

- Isot rakennuttajat kuten VVO, Sato tai kuntien vuokrataloyhtiöt eivät ole lähteneet vielä merkittävässä määrin tilaamaan puukerrostaloja puhumattakaan että vapaarahoitteisessa tuotannossa tilattaisiin puukerrostaloja.

- Puuhun  mennään rakentamisessakin tyvestä, muistuttaa Pipatti. Puutuote-teollisuus on vahvistamassa nyt asemaansa suurella intensiteetillä ja luo toiminnallaan markkinaedellytyksiä ja parantaa kilpailukykyään. Ymmärrän että metsäteollisuus on ollut sidottu omaan aikaansa, mutta rakennusalan kannalta on myönteinen ja iloinen asia, että puurakentamisen kehitystyöhön on nyt Suomessakin lähdetty.

- Rakennusalalla on aina ollut kilpailua, koska eri materiaalien välisiä intressieroja on aina, vertailee Pipatti. Betoni ja teräs ovat kilpailleet keskenään ja koko ajan alalla tarvitaan keskustelua ja pelisääntöjä siitä, miten kaikki saavat yhtäläisen kohtelun. Jokainen pyrkii taloudellisesti laadukkaaseen tulokseen, mutta ei moitita muita, kehutaan mieluummin omaa.

- Meillä rakennusalalla ei ole uusi tilanne, että samaan pöytään tulee uusi porukka ja  ajattelee eri tavoin omista lähtökohdistaan, kommentoi Pipatti puutuotealan tuloa rakennusalan yhteiseen edunvalvontapöytään. Tärkeää että opitaan tuntemaan toisemme ja mukana on hyvää tahtoa ja ymmärrystä.

Rakentamisen säädösten uusiminen pelottavan nopeaa

Tarmo Pipatti pitää meneillään olevaa rakennusalan säädösten uusimisen vauhtia pelottavan nopeana ja muutosta suurena. - Täytyy muistaa että rakentamisen ja kiinteistönhoidon alalla on puoli miljoonaa ihmistä töissä. Ennen kuin uudet materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvät uudet normit opetetaan opettajille, jotka taas kykenevät opettamaan ne suunnittelijoille ja rakennusliikkeet ne omaksumaan, se vie aikaa. Nopeisiin voittoihin ei tässä säädösuudistuksessa päästä, vakuuttaa Pipatti. Koska rakennusalan tuotteet ovat monimutkaisia, voi käydä niinkin että kun haetaan ja tarkoitetaan hyvää, tuotetaan huonoa. Olemme nähneet rakentamisen historiassa, miten syntyivät huonon sisäilman, kosteus- ja home-ongelmat. Nyt kun eurooppalainen ajattelu lyödään Suomen oloihin, missä joka materiaali joutuu tavattoman voimakkaan rasituksen kohteeksi, en usko että tästä selvitään ilman todella pitkää sopeutumis- ja siirtymäaikaa, epäilee Pipatti.

- Käytännön toimijana en jaksa uskoa, että Brysselistä käsin ohjataan koko eurooppalainen rakentaminen nollaenergiatasoon. Tästä seuraa se, että julkisen vallan siis valtion ja kuntien pitäisi olla tekemässä rakentamisessa mallisuorituksia näiden tavoitteiden suhteen. Energiatehokkuusinvestoinnit vaativat paljon rahaa ja se on tässä tilanteessa äärimmäisen haastava ja hankala tavoite, vakuuttaa Pipatti. Vaikka rakennusala hyötyykin energiatehokkuusuudistuksista uusina työtilaisuuksina moneksi vuosikymmeneksi, uudistusten suhteen tarvitaan nyt malttia. Energia- ja korjausrakentamisessa on 50 miljardin investointien tarve.  

- Keväällä lausuntokierrokselle tulevat uudet korjausrakentamisen normit koskettavat jokaista suomalaista. Odotamme, että niissä on otettu hyvin huomioon kustannusoptimaalisuus, toteaa Pipatti.  Esimerkiksi kuluttajien maksettavaksi tulevien kustannusten on oltava järjellisessä suhteessa niillä saavutettaviin säästöihin ja päästöjen vähennyksiin.

- Olemme selvitelleet saneerausrakentamisen tarpeita esimerkiksi Helsingin 1970-luvulla rakennetuissa lähiöissä. Ei sinne tunnu löytyvän taloudellisesti läpivietävissä olevaa mallia, epäilee Pipatti. Ne ovat asuntoyhtiöitä ja päätösvalta niissä on talojen yksittäisillä asukkailla. Kustannustehokkaan ratkaisun löytäminen vanhojen kerrostalojen korjaamiseen on suuri haaste koko alalle, mutta mahdollisuus myös puurakentamiselle.

- Jos peruskorjauksen hinta uusien normien mukaan tehtynä nousee kiinteistön arvosta yli viidenneksen, se laukaisee niin kalliin prosessi, että epäilen sen johtavan siihen, että korjauksia ei tulla tekemään, arvioi Pipatti. Uudisrakentaminen ei ole ongelma, mutta säädösvaateet saattavat johtaa siihen, että vanhan korjaaminen jää ja tilalle tehdäänkin uutta.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh: 09 129 9200 ja 040 5065021,
tarmo.pipatti@rakennusteollisuus.fi