Olet täällä

Rakentamisen energia- ja ympäristömääräykset suosivat puurakentamista

Ympäristövaikutusten arviointi tulee lähivuosina kattavasti rakentamiseen. Heinäkuun alusta lukien astuvat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamiselle tulevat vuoden 2013 alusta omat määräykset. Lähivuosina myös rakennusmateriaaleista aiheutuvat ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon tulevaisuuden rakentamisessa.

Sitran energia-asiantuntija Jarek Kurnitski arvioi uusien rakentamisen säädösten parantavan puurakentamisen kilpailukykyä. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen, koska se toimii hiilinieluna eikä aiheuta rakennusmateriaalina päästöjä", sanoo Kurnitski. Puurakentamiseen pitääkin nyt ohjata Kurnitskin mielestä lisää kehityspanostuksia.

Säädösten seurauksena seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa. Kurnitski uskoo eurooppalaisen vihreän rakentamisen trendin tulevan Suomeenkin. "Kun uudisrakentaminen tulee heinäkuun alussa uusien energiatehokkuussäädösten piiriin ja olemassa olevan rakennuskannan energia-asiat laitetaan kuntoon, seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennuskannan energiakulutus tulee kääntymään laskuun ja uudisrakennusten energiatehokkuus tulee parantumaan lähes nollatasoon asti", uskoo Kurnitski.

Rakentaminen ja asuminen kuluttavat energiaa 40 % Suomen koko energiankulutuksesta eli enemmän kuin teollisuus ja liikenne. Sitra käynnisti vuonna 2008 ohjelman, jonka tavoitteena on kääntää yhdyskuntien energian käyttö laskuun. Professori Olli Seppäsen arvion mukaan Suomi on ollut tähän saakka selvästi jäljessä kärkimaita rakennusten energiatehokkuuden edistämisessä. "Tästä johtuen on kiire vaikuttaa rakentamisen ja asumisen energian käyttöön", sanoo Sitran johtava asiantuntija Jarek Kurnitski. Heinäkuun alussa voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset koskevat uudisrakentamista, mutta ensi vuoden alusta lukien myös olemassa olevan rakennuskannan korjaamiselta edellytetään nykyistä parempaa energiatehokkuutta. Professori Seppänen pitää nyt voimaan tulevia uudisrakentamisen energiamääräyksiä Euroopan edistyksellisimpinä sekä samalla merkittävänä haasteena ja mahdollisuutena koko rakennusalalle. 

Energiaviisaan rakentamisen aika Era 17 -toimintaohjelmassa on arvioitu rakentamisen toimenpiteitä ja vaikutuksia sekä uudis- että korjausrakentamisen kannalta. "Suomen kannalta tuloksia voidaan pitää mielenkiintoisina. Uudisrakentamisen siirtymisellä kokonaan nollaenergiatasoon voidaan saada jopa enemmän aikaan energiansäästöä kuin korjausrakentamisella", tulkitsee Kurnitski ohjelman arviointien tuloksia.
 

Avustuksia tarvitaan lisää korjausrakentamisen markkinaan

Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri korostaa, että olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuvat energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset koskevat vain laajamittaisia korjauksia, rakennuksen ulkovaippaan kohdistuvia pienempiä korjauksia ja päätöksiä teknisten järjestelmien asentamisesta, korvaamisesta tai parantamisesta. "Näiden toimenpiteiden tulee olla kuitenkin mahdollisia teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti arvioituna", korostaa Säteri. "Rakennusalalla kaivataan nyt suunnitteluohjeita, pilottikohteita, pitkäaikaista seurantaa ja tutkimusta nollaenergiarakentamisesta. On pelkona, että jos aikataulu vedetään liian kireäksi, niin rakentamisen laatu kärsii ja virhemahdollisuudet kasvavat." Säterin mukaan energiatehokkaan rakentamisen varmistamiseksi tarvitaan säädöksiä, mutta hankkeiden toteuttamiseksi myöskin myönteistä yleistä asenneilmastoa.  

"Kummankaan vaikuttavuutta ei tule vähätellä. Tarvitaan sekä energiatehokkuuden parantamista uudisrakentamisessa kuin korjausrakentamistakin", painottaa Jarek Kurnitski.  "Korjausrakentamisen säädösten laatiminen on haastavaa, jos halutaan riittävää vaikuttavuutta. On oikein, että määräyksistä tulee niiden soveltamisessa ehdollisia. Olen ollut aika pessimistinen määräysten vaikuttavuudesta korjausrakentamisessa. Sitä voidaan parhaiten edistää ja toteuttaa oikein kohdennetuilla avustuksilla, joilla saadaan aikaan ohjausvaikutusta korjausrakentamisen tavoitteiden toteuttamiseen."

Kurnitski katsoo, että valtio ja kunnat voisivat korjaushankkeisiin ohjatuilla avustuksilla luoda korjausrakentamisen ja energiasaneerauksen markkinaa. "Mahdolliset yhteiskunnan avustukset tulee kohdistaa vaikeasti korjattaviin rakennuksiin ja näin edistää hyvää korjaustapaa. Tämä korvamerkitty rahoituksen ohjauskeino on alikäytetty keino suomalaisen rakentamisen ohjauksessa kohti hyvää korjaustapaa. Avustuksen saannin ehdoksi voitaisiin asettaa tietyntyyppisen korjausratkaisupakettien toteuttaminen, jotka johtaisivat esimerkiksi energiakulutuksen pudottamiseen kolmasosaan nykytasosta", arvioi Kurnitski.

"Saneeraushankkeita voitaisiin osittain rahoittaa lisäkerrosten rakentamisella, joka voidaan toteuttaa kevyellä puurakentamisella. Hyvällä paikalla sijaitsevaan lähiöidenkin kerrostaloihin saataisiin lisäkerroksilla sekä energiatehokkuus- ja julkisivusaneerauksella lisää arvoa ja viihtyisyyttä. "

Peltosaaren puuelementteihin perustunut saneeraushanke hyvänä esimerkkinä

Riihimäen Peltosaaren kaupunginosassa on toteutettu vanhojen betonikerrostalojen saneeraushanke, jonka tavoitteena oli edistää ilmastomuutoksen torjuntaa energiatehokkuutta parantavalla saneerauksella."Peltosaaren kerrostalojen saneeraushankkeessa Sitra oli mukana ja voin sanoa, että se oli energiatehokkain korjaus, mitä suomalaisissa kerrostaloissa on koskaan tehty", vakuuttaa Kurnitski. "TES-puuelementtijärjestelmään (Timberbased element system) perustunut energiakorjaus oli kaikin osin vakuuttava toteutukseltaan ja lopputulokseltaan."

"Riihimäen hankkeessa olemme oppineet teollisten ratkaisujen käyttämisestä korjausrakentamisessa. Teollisesti valmistetut elementit ja ratkaisut tuovat korjausrakentamiseen säästöjä ja kustannustehokkuutta", sanoo Kurnitski.  "Korjausrakentamisen taloudellinen yhtälö on vaikea, koska energiatehokkuuden parantaminen ei ole syy remontteihin. Meillä on tapana tehdä ne vasta sitten, kun ollaan pakon edessä tai saadaan avustuksia. Liian monessa talossa odotetaan, että julkisivuelementit tippuvat alas ja sitten ryhdytään toimiin. Kun korjauksiin ryhdytään, ne on tehtävä energiatehokkaasti ja rakennusteknisesti huolella." 

Kerrostalojen energiakorjaukset tarvitsevat kehitystyötä

Kurnitski katsoo, että kerrostalojen ja pientalojen energiatehokkuuteen suhtaudutaan eri tavoin. Hänen mukaansa pientaloja varten on löytynyt hyviä ratkaisuja, mutta kehitystyö kerrostalojen saneerausten kehittämiseksi on vasta aluillaan. "Kun kerrostalot ovat pääosin edullisen kaukolämmön piirissä, ei markkinaehtoiseen energiatehokkuuskorjaukseen ole pystytty ryhtymään. Pientaloissa omistajan ja asukkaan intressi on toinen ja siellä energiakorjausmarkkinat käyvätkin kuumana, kun öljyyn ja suoraan sähkölämmitykseen perustuvia taloja vaihdetaan vesikiertoon ja maalämpöpumppuihin. Kotitalousvähennyksen käyttö pientalojen energiakorjauksissa on ollut aktiivista ja valtion energia-avustukset valuvatkin ehkä turhaan helppoihin korjauksiin, jotka tehtäisiin joka tapauksessa markkinaehtoisestikin."

"Nyt tarvitaan rakennusalan palveluliiketoiminnan kehittämistä myös korjausrakentamisessa, jossa on tilaa korjauspalveluiden kehittämiselle sekä niiden tuotteistamiselle ja kaupallistamiselle", arvioi Kurnitski.  

Rakentamisen ohjauskeinot suosivat puurakentamista

EU:ssa on valmisteltu standardeja, joiden perusteella voidaan laskea rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia ja rakennuksen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Kurnitski arvioi, että nykyisten materiaalivalmistajien ympäristöselosteiden laatimisen velvoitteen lisäksi rakentamismääräyksiin tulee jatkossa vaatimuksia rakennuksen hiilijalanjäljelle, jolloin rakentamisen ohjauksessa aletaan tarkastella rakennuksen koko elinkaarta.  Rakennuksen energiakulutuksesta ja päästöistä osa tulee materiaaleista ja osa käytön aikaisesta energiankulutuksesta, korjauksista ja elinkaaren lopussa sen purkamisesta.

"Hiilijalanjälkeen perustuvassa rakentamisen ohjauksessa rakentaja voi itse valita, tekeekö pienen hiilijalanjäljen omaavan talon, jolloin voi valita suuremman käytön aikaisen energiakulutuksen. Eri rakentamisen materiaaleille syntyy aito kilpailutilanne", arvioi Kurnitski.

Puurakentamisen kannalta Kurnitskin mielestä elinkaaren aikainen seuranta on mahdollisuus eikä haitta. "Puurakentaminen pääsee tässä helpommalla kuin muu rakentaminen", sanoo Kurnitski. "Suomessa puurakentaminen on vielä alikehittynyttä, siihen täytyy saada kehityspanostuksia lisää. Nyt liikkeelle lähteneitä puurakentamisen hankkeita täytyy voida tukea tutkimuksella, jotta kehitystyöllä löydetään oikeat kohteet vahvistaa puurakentamisen kilpailukykyä."

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: Jarek Kurnitski, 040 574 1870, jarek.kurnitski@sitra.fi

Lisää Peltosaaren hankkeesta puuinfo.fi-palvelussa.