Olet täällä

Rakennusteollisuuden kannettava vastuunsa ilmastotalkoissa

Puuinfon järjestämän vuosittaisen suurtapahtuman Puupäivän kansainvälisten vieraiden viesti suomalaisille oli sama: Rakentamisessa on aika siirtyä uusiutuvien materiaalien käyttöön, jotta voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Sekä itävaltalaisen Rhomberg Bau rakennusyhtiön myyntijohtaja Harald Professner että kanadalainen arkkitehti Michael Green muistuttavat Puuinfon haastattelussa vakavasti rakennusteollisuuden vastuusta vähentää nykyisiä päästöjä. Sekä Professnerin että Greenin yhteisenä tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti räjähdysmäisesti kasvavaan asuntorakentamisen tarpeeseen korkeiden puukerrostalojen teknologiaa.

- Rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Tämä merkitsee koko rakentamisen järjestelmään suurta rakenteellista muutosta, sanoo Green.

- Tämä on myös teollisuuspoliittinen kysymys. Myös rakennusteollisuuden on pakko valita vähemmän päästöjä tuottavia materiaaleja ja energiaa käyttäviä toimintatapoja, korostaa Professner.

Itävallan Voralbergin maakunnassa sijaitsevan Rhomberg Baum rakennusyhtiön tavoitteena on rakentaa korkeita puukerrostaloja, joissa otetaan huomioon ilmastomuutoksen aiheuttamat päästötavoitteet, luonnonvarojen rajallisuus sekä teräksen ja betonin korvaaminen puulla. Dornbirnin kaupunkiin valmistunut 8-kerroksinen Life Cycle Tower -toimistotalo edustaa uudenlaista arkkitehtuuria ja rakentamisen järjestelmää, jossa minimoidaan luonnonvarojen ja energian käyttö koko elinkaaren aikana. Rakennusyhtiön arvion mukaan talon rakentamiseen käytetty aika oli alle puolet perinteisen rakentamisen ajasta.

- Säästämme juuri valmistuneessa puukerrostalossa hiilidioksidipäästöjä 92 % betonitaloon nähden. Puu on paikallinen uusiutuva materiaali, jonka käyttö hyödyttää aluetalouksia, muistuttaa puusepän ja puuinsinöörin koulutuksen hankkinut yhtiön myyntijohtaja Harald Professner. Puu on luonnollinen valinta rakentamisen materiaaliksi. Puu kasvaa omissa metsissämme ja se on uusiutuvaa materiaalia.

30-kerroksisen puutalon teknologia ja konsepti valmiina

Professner kutsuttiin vastaamaan Life Cycle Tower -projektin kehitystyöstä, joka perustuu teollisesti esivalmistettuihin julkisivuelementteihin,  puu-betoniliittoratkaisuun perustuviin välipohjiin ja passiivitalo- tai plusenergiatason standardiin. Rakentamisen materiaaleilla pyritään korvaamaan teräksen ja betonin käyttöä. Itävallan Dornbirniin valmistunut ensimmäinen prototyyppi on 8 - kerroksinen toimistotalo, mutta samalla konseptilla voidaan valmistaa sata metriä korkeita 30 - kerroksisia taloja asuin-, toimisto- tai hotellikäyttöön. Life Cycle Tower palkittiin Itävallassa ympäristö- ja energiateknologian kehitystyön valtion palkinnolla vuonna 2010.

Professner muistuttaa rakentamisen muutoksen välttämättömyyden lähtevän siitä, että rakentamisen ja asumisen osuus energian kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on 40 % ja globaalit luonnonvarat ovat loppumassa.

- Meidän on ajateltava tulevaisuutta. Rakentaminen on vielä hyvin perinteistä, eivätkä suunnittelijat ja arkkitehdit mieti rakentamisen optimointia luonnonvarojen riittävyyden ja ilmastopäästöjen kannalta. Materiaalien valinnalla voimme säästää energiaa ja rakentamiseen käytetyllä puulla sitoa hiilidioksidia.

Professner näkee muutoksen myös teollisuuspoliittisena kysymyksenä. Ydinvoimasta luopuminen Keski-Euroopassa pakottaa myös rakennusteollisuuden valitsemaan vähemmän energiaa käyttäviä toimintatapoja. Hän muistuttaa, että kun rakentamisessa 60 % on logistiikkaa, pitää tavoitella mahdollisimman lyhyitä materiaalien kuljetusmatkoja.

- Me olemme optimoineet tämän käyttämällä paikallista materiaalia ja luomalla uusia vihreitä työpaikkoja. Puuosatoimittajien ei tarvitse olla isoja yrityksiä, vaan pienet voivat tehdä yhteistyötä ja tuottaa puuosatoimituksia lähellä. Näin siirrämme osaamista yrityksestä toiseen ja yksi rakennuskohde opettaa seuraavaa. Paikallinen arkkitehti tuntee kunnan päättäjät ja infrastruktuurin, työmailla selviämme pienillä koneilla ja pienellä työvoiman määrällä, kun rakentaminen on yhä enemmän teollisesti esivalmistettujen elementtien asentamista, kuvailee Professner yhtiön toimintatapaa.

Rakentamisen ekologinen selkäreppu painaa

Professner muistuttaa rakennusalaa ekologisesta selkärepusta, joka pakottaa myös rakentamisen arvioimaan käyttämiensä raaka-aineiden ja resurssien riittävyyttä.

- Esimerkiksi saadaksemme kilon kuparia, käytämme 350 -kertaisen määrän luonnonvaroja, teräskilon saantiin tarvitaan yhdeksänkertainen määrä resursseja kun uusiutuvan puuyksikön kerroin on alle yhden, laskee Professner. Vain siirtymällä rakentamisessa uusiutuvien materiaalien käyttöön, voimme turvata tulevaisuuden sukupolville materiaalien ja resurssien riittävyyden. Puu on paikallinen uusiutuva materiaali, jonka käyttö hyödyttää aluetalouksia.

Rhomberg Bau yhtiö perusti uuden Cree-yhtiön kehittämään kestävää arkkitehtuuria ja rakentamista. Cree tulee englanninkielisestä yhtiön toimintaideaa kuvaavista sanoista Creative Resource & Energy Efficiency. Tavoitteena on vastata globaalisti kasvavan kaupungistumisen mukaan tuomaan urbaanin rakentamisen haasteeseen tuomalla markkinoille puuhun perustuva hybridirakentamisen järjestelmän, joka mahdollistaa 30-kerroksisten puukerrostalojen toteuttamisen erilaisilla julkisivuilla.

- Olemme valmiita tuomaan Life Cycle Towerin konseptin Suomeen, jos löydämme hyviä projekteja ja paikallisia yhteistyökumppaneita, lupaa Professner, joka tapasi matkallaan suomalaisia puuosatoimittajia. Suomalaiset voivat tehdä puurakentamisen osaamisesta brändin toteuttamalla Helsingin Jätkäsaaren Wood City-palkinnon voittaneen ehdotuksen kaltaisia kohteita, joita voi pitää edelläkävijöinä puurakentamisessa. Uudet kohteet toimivat referensseinä ja ovat pysyviä puurakentamisen näyttelyitä. Suomessa on raaka-ainetta, osaamista ja esimerkiksi informaatioteknologiaa, jonka yhdistäminen puurakentamiseen on tulevaisuuden rakentamista, kannustaa Professner.

Urbaanin puurakentamisen kehittäjä

Itävaltalainen rakennusyhtiö Rhomberg Bau on valinnut korkeiden puukerrostalojen kehitysyhtiön nimeksi Cree, joka on lainattu Pohjois-Amerikan samannimiseltä alkuperäisheimolta korostamaan luonnon kunnioitusta ja läheisyyttä. Kanadalainen arkkitehti Michael Green työskentelee Vancouverissa vanhassa 10-kerroksisessa puutalossa samojen urbaanin puurakentamisen tavoitteiden parissa. 

- Hiilidioksidipäästöt on numero yksi, vastaa Green kysymyksen, miksi puuta. Korkeiden puurakennusten kehitystyön parissa työskentelevän Greenin mielestä rakentaminen on suurin ilmastomuutoksen tekijä. Sen lisäksi että rakentamisen ja asumisen aiheuttamat päästöt edustavat puolta kaikista ilmastopäästöistä, lähes puolet energiasta käytetään rakentamisessa ja asumisessa.

- Rakentamisen haaste on globaali. Pääosa maailman asunnottomista ihmisistä asuu köyhissä maissa, joissa ei tarvita lämmitysenergiaa asumiseen. Jos näiden miljardien ihmisten asunnot tullaan rakentamaan päästöttömistä materiaaleista, sillä on merkitystä koko ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Green arvioi, että asumisen rakenteessa on havaittavissa se muutos, että enää ei haluta entisen tapaan lähiöihin vaan cityyn, jossa on enemmän mahdollisuuksia nykypäivän elämäntavalle. Yli puolet maailman asukkaista asuu jo nyt yli miljoonan asukkaan kaupungeissa.

- Siksi tutkimme korkeiden rakennusten ja urbaanin puurakentamisen tekniikkaa. Meillä on 8-kerroksinen puukerrostalo työn alla ja seuraavaksi tavoittelemme 20-kerroksisen puurakennuksen rakentamista. Korkeuden tavoittelussa on kyse asenteiden murtamisesta ja puurakentamisen uskottavuuden vahvistamisesta. Historia osoittaa, että asenteet muuttuivat uusien innovaatioiden ja rakentamisen edelläkävijäkohteiden avulla. Siksi on pitänyt rakentaa pilvenpiirtäjiä ja Eiffel-torneja ja niiden myötä rikkoa silloisia osaamisen rajoja, muistuttaa Green.

Kanadan British Columbia suosii puurakentamista

Michael Greenin mielestä koko rakentamisen järjestelmään tarvitaan suuri rakenteellinen muutos, joka voidaan toteuttaa energiatehokkaalla, vähäpäästöisellä rakentamisella.

- Arkkitehdeillä ei ole tarpeeksi vahvaa ääntä näissä asioissa, siksi tarvitaan säädöksiä, jotka edistävät materiaali- ja energiatehokasta rakentamista.

British Columbiassa hyväksytty Wood First Act -asetus pyrkii lisäämään puutuotteiden kysyntää ja käyttöä erityisesti julkisessa rakentamisessa. Julkisesti rahoitettujen rakennushankkeiden tulee suosia puuta ensisijaisena rakennusmateriaalina. Säädöksen lähtökohtana on ilmastomuutoksen torjunta ja osavaltion vahvan metsäteollisuuden kehittäminen. British Columbiassa arvioidaan olevan 85 tuhatta perhettä, jotka saavat toimeentulon metsä- ja puutuoteteollisuudesta. Vaikka British Columbia onkin pitkällä ammattimaisen, teollisen puurakentamisen kehittämisessä, muu Kanada tulee kaukana perässä.

Wood First Act -asetuksen perusteluissa muistutetaan, että jokainen tonni rakentamisessa käytettyä puuta säästää 5,7 tonnia hiilidioksidia ja perustellaan laajasti puun etuja rakentamisessa. Puu on vahva, kevyt ja puurakentamisen joustavat järjestelmät ovat osoittautuneet seismisesti herkillä maanjäristysalueilla turvallisiksi. Puu on orgaaninen, kestävä, luonnollinen ja uusiutuva materiaali, joka rakentamisessa vaatii vähemmän energiaa kuin muuta materiaalit. Puu on kustannustehokas, paikallinen materiaali, jonka jalostaminen vahvistaa aluetalouksia. Puu on esteettisesti kaunis materiaali ja puurakennukset ovat helposti muunneltavia.

Puun osuus alle kuusikerroksisten talojen markkinassa on Kanadassa jopa 90 %, mutta korkeimmissa hyvin pieni. Green näkee asenneilmaston olevan muuttumassa. Suuren yleisön tietoisuus puun ominaisuuksista kasvaa ja paikalliseen luonnonmateriaaliin perustuvaa puurakentamisen kasvua Green vertaa paikallisen orgaanisen biologisen ruokakulttuurin suosion kasvuun.

- Puutuotealan pitää viestiä enemmän puun käytön mahdollisuuksista. Me rakennamme nykyisin aivan liikaa isoja taloja, joita ei tarvita. Nyt tarvitaan erityisesti panostamista laatuun, hyvälaatuisen rakentamiseen, joka voi puurakentamisena olla kevyttä ja nopeaa.

Puu teknologisesti edistynein rakennusmateriaali

Puulla on Greenin mielestä imago-ongelma, koska sen mahdollisuuksia modernin rakentamisen keinona ei vielä tunneta hyvin. Green kaipaakin poliittista tukea puun käytön edistämiseksi, koska nyt tarvitaan uusille rakentamisen teknologioille referenssejä ja koulutusta tekijöille. Erityisesti rakennesuunnittelijoista puurakentamisessa on kova pula kaikissa puurakentamista edistävissä maissa. Green pitää puuta teknologisesti tällä hetkellä kaikkein edistyneimpänä rakentamisen materiaalina.

- Betonin ja teräksen aseman ylivertaisuus perustui teolliseen vallankumoukseen, jolloin ei tarvinnut miettiä materiaalin käytön rajoja eikä niiden ominaisuuksia. Betoni ja teräs ovat hyviä materiaaleja, mutta niitä tulee käyttää vähemmän, toteaa Green.

- Aiemmin tavoitteena oli käyttää paljon materiaalia, kun nyt pitäisi iloita materiaalien mahdollisimman vähäisestä käytöstä. Nuoret arkkitehdit katsovat tulevaisuuteen ja näkevät puun ohella muitakin kestäviä, orgaanisia rakentamisen materiaaleja, jotka tekevät tuloaan.

- Vaikka käytämme puurakentamiseen sertifioiduista metsistä hakattua puutavaraa, ympäristöjärjestöt arvostelevat  hakkuita, harmittelee Green. Tämä on ristiriitaista, koska puu on uusiutuvaa ja puurakentamisella voimme muuttaa koko paljon päästöjä tuottavan rakentamisen rakenteen uudeksi.

Tulevaisuuden rakentamisen edelläkävijä

- Suomi on ollut aina hyvän arkkitehtuurin ja puurakentamisen maa ja siksi oli yllätys, että teollisen puurakentamisen markkinassa olemme samalla viivalla, sanoo Green. Kanadan tunnetaan Euroopassa majavista ja hirsitaloista, mutta tavoittelemme asemaa maailman johtavana modernin puurakentamisen maana. Kanadan ja Suomen tulee olla älykkään, vihreän puurakentamisen edelläkävijöitä maailmassa.

Green haluaa rohkaista suomalaisia etenemään vahvasti puurakentamisessa. - Suomessa on siihen jopa paremmat edellytykset kuin Kanadassa. Teillä on vahva hallituksen tuki, valmiita järjestelmärakentamisen ratkaisuja, uusia innovaatioita ja teknologioita. Näillä eväillä Suomi voi olla tulevaisuuden rakentamisen tien näyttäjä, visioi arkkitehti Michael Green.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Harald Professner, myyntijohtaja, +43 664 8280701, harald.professner@creebyrhomberg.com
Michael Green, arkkitehti, michael@mg-architecture.ca