Olet täällä

Puusta voi rakentaa suurta

Monet puurakennushankkeet, kuten uudet puukaupunkialueet, konserttitalot, koulut, päiväkodit, toimisto- ja asuinrakennukset, osoittavat, että puuta osataan Suomessa hyödyntää jo sekä rakennusteknisesti että arkkitehtonisesti ansiokkaasti.

Selvästi parannettavaa on kuitenkin siinä, kuinka puurakenteita hyödynnetään esimerkiksi urheilurakennusten ja kokoontumistilojen arkkitehtuurissa, sanoo tekniikan lisensiaatti Juha Eskolin, joka tarkastelee väitöskirjassaan suomalaista suurten puurakenteiden käyttöä suhteessa vastaavaan ulkomaiseen puurakentamiseen.

- Hyviä malliesimerkkejä suurten puurakenteiden arkkitehtonisesti oivaltavasta käytöstä löytyy tällä hetkellä runsaasti Keski-Euroopasta, mutta yhä enemmän myös Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta, Eskolin toteaa.
Väitöskirja syventyy ulkomaisten esimerkkien ja arkkitehtuurin teorian avulla löytämään niitä ominaisuuksia, joilla voidaan tunnistaa, määrittää ja edelleen kehittää suurten puurakenteiden arkkitehtonisia ominaisuuksia. Työn tuloksia voivat hyödyntää suunnittelijat, rakentajat, rakennuttajat ja nykyisin yhä enemmän myös käyttäjät, jotka ovat lisääntyvästi mukana muun muassa julkisessa rakentamisessa.

Juha Eskolin on Rauman kaupungin kaavoitusjohtaja. Työssään hän on tekemisissä historiallisen puukaupungin suunnittelun ja tämän päivän puuarkkitehtuurin kanssa.

Tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Juha Eskolinin arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja Suurten puurakenteiden arkkitehtoniset ominaisuudet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 30.8.2019 kello 12.00, Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, Rakennustalon auditoriossa RG 202, Korkeakoulunkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori Vesa Ijäs Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Kustoksena on Associate Professor, tekniikan tohtori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1194-0

kuvassa Grenoblen tenniskeskus / r2k-architectes