Olet täällä

Puurakenteiset sillat valtaavat markkinoita Ruotsissa

Keski-Eurooppalaiseen perinteeseen kuuluvat raskaan ja kevyen liikenteen puusillat ovat tulleet vahvasti myös Ruotsiin. Pohjois-Ruotsissa sijaitseva Martinsonin puusiltatehdas on valmistanut kahden vuosikymmen aikana noin 700 liimapuurakenteisia raskaan ja kevyen liikenteen siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Puisten siltojen markkinaosuus on noussut Ruotsissa 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Suomessa raskaan liikenteen käytössä olevien suurikokoisten puusiltojen tuotanto on yksittäisten kohteiden varassa.

Martinsons Träbrofabrik toimii Bygdsiljum - nimisellä paikkakunnalla Pohjois-Ruotsissa. Puusiltatehdas on osa Martinson-konsernia, johon kuuluu sahateollisuutta sekä jatkojalostavaa teollisuutta. Noin puolet sahatavarasta jalostetaan tehtaalla Japanin markkinoille tarkoitetuksi liimapuuksi ja ristiin liimatuksi CLT- massiivipuulevyksi. Martinsons valmistaa puuelementtejä myös kerrostalorakentamiseen.

Martinsons-puusiltatehdas on toiminut 20 vuotta ja valmistanut sinä aikana noin 700 siltaa. Siltarakenteet perustuvat liimapuuhun, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen siltoja. Tutustumishetkellä työn alla olivat 130 metriä pitkä ja 4 metriä leveä kevyen liikenteen silta sekä tehtaan standardituote 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maantiesilta. Liimapuurakenteisten siltojen etuja ovat korkea esivalmistusaste ja sen myötä nopea pystytysvaihe työkohteessa. Siltoihin tulevat pintakäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla.

Liimapuisen 130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan asennusaika on 3 – 4 viikkoa ja 16 metriä pitkän tavallisen liimapuisen maantiesillan vain 4 päivää. Paikalla valettuihin betonirakenteisiin siltoihin verrattuna nämä ovat murto-osa tarvittavasta ajasta. Asennusaikojen eroa kuvaa hyvin se, että paikallavalutekniikkaa käytettäessä joudutaan valumuotin rakentamisessa käytännössä rakentamaan ja purkamaan puinen silta. Lisäksi puisessa siltarakenteessa ei ole kuivumisaikaa. Puurakenteiden keveys myös mahdollistaa kevyen nostokaluston käytön ja asennustyöt myös hankalissa paikoissa.

Edullista pitkäaikaiskestävyyttä

Puisten siltarakenteiden tekninen käyttöikä on 80 vuotta. Käytännössä siltojen oletetaan kestävän huomattavasti kauemmin, sillä puun tiedetään säilyvän oikein suojattuna jopa satoja vuosia. Kreosootin käyttö puurakenteiden suojaamisessa ei EU-määräysten vuoksi Ruotsissa ole sallittu, kuten ei Suomessakaan. Tämä mahdollistaa sen, että käytön jälkeen siltojen puuosat voidaan käyttää bioenergiana.

Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. Tehtaan edustajan mukaan esimerkiksi 15 - 20 metriä pitkä liimapuinen maantiesilta on noin 20 - 30 % edullisempi kuin vastaava betonisilta. Lisäksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Materiaalin ero korostuu elinkaarivertailussa, sillä puusiltojen huolto- ja ylläpitokustannukset ovat vastaavia betonisiltoja pienemmät.

Liimapuusillan pitkäaikaiskestävyyden kannalta kansirakenteen vesieristys on kaiken perusta. Vesieristys tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jännitysmomentti. Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään silmämääräisesti sillä mahdolliset vuotokohdat on helppo havaita, kun kostuessaan puu turpoaa. Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena ja voidaan tarvittaessa vaihtaa.

Liimapuinen maantiesilta

Liimapuinen maantiesilta rakennetaan massiivisista liimapuupalkeista, jotka on tehty liimaamalla useita liimapuupalkkeja rinnakkain. Nämä palkit asennetaan rakenteessa vierekkäin kiinni toisiinsa ja yhdessä ne toimivat sillan kantavana kansirakenteena. Palkkien läpi on porattu reiät, joihin asennetaan vetotangot. Vetotangot kiristetään 15 tonnin lujuuteen, jolloin koko siltakansi alkaa toimia yhtenä kantavana levynä. Kannen päälle tehdään ensimmäiseksi vesieristys ja sen päälle monikerroksinen yhteensä 110 mm paksu asfalttinen kulutuskerros.

Kevyen liikenteen sillassa kulutuskerrosten paksuus on 80 mm. Kaiteet ruuvataan kiinni kantaviin rakenteisiin esikiinnitettyihin kiinnikkeisiin. Käytännössä palkkirakenteen saumaan sijoitetaan ruostumaton teräslevy, johon kaidekiinnikkeet ruuvataan kiinni. Kaidekiinnikkeet mitoitetaan aina kantavia rakenteita heikommiksi, jolloin mahdolliset törmäykset eivät aiheuta haittaa kantaville rakenteille. Ruuviliitosten vuoksi kiinnikkeet on tarvittaessa helposti uusittavissa.

Kantavat rakenteet maalataan. Pitkäaikaiskestävyyden näkökulmasta tämä ei olisi välttämätöntä, mutta Ruotsin määräykset edellyttävät niin. Varsinainen suoja näkyville puurakenteille tehdään erillisin puuverhouksin kuten puutaloissakin. Puuverhous antaa rakenteille kulutuskerroksen, joka on tarvittaessa helposti uusittavissa.

Kevyen liikenteen silta

Liimapuinen kevyen liikenteen silta perustuu riippukannatukseen. Sillan osat valmistettiin tehtaalla täysin valmiiksi. Mukaan asennettiin valmiiksi myös mm. sillan alle tuleva kaukolämpöputki, jotta asennusaika kohteessa saadaan mahdollisimman lyhyeksi.

Kevyen liikenteen sillassa pyritään hyödyntämään myös puun esteettisiä ominaisuuksia. Nyt maantiesiltojen yliajavat eivät välttämättä edes tiedä ajavansa puusiltaa pitkin. Kevyen liikenteen silta tulee olemaan alueen maamerkki, joten siihen on suunniteltu myös valaistus, joka korostaa siltarakenteita.

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Artikkeli perustuu suomalaisten rakennus- ja puualan ammattilaisten Ruotsiin tekemän tutustumismatkan matkaraporttiin. Insinööri Simon Niva Martinsons Träbroar Ab:stä osallistuu Puupäivään 27.10.2011 Helsingissä ja on tiedotusvälineiden tavattavissa.

Artikkeliin liittyviä lisätietoja: Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja, Puuinfo Oy,
tel 040-526 6413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi