Olet täällä

Puurakentamisesta uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen Marja-Vantaalla

Vantaan Kivistön alueella toteutetaan lähivuosina yksi pääkaupunkiseudun mittavimmista asuntorakennushankkeista. Alueen keskustaan kaavoitetaan asuntoja 15 tuhannelle asukkaalle. Alue on myös vuoden 2015 asuntomessukohde, johon rakennetaan kokonainen 200 asunnon puukerrostalokortteli. Messualueen tontinluovutuskilpailu avataan tänä vuonna.

"Asuntomessut tarjoaa hyvän mahdollisuuden esitellä modernia puukerrostalo-rakentamista", sanoo projektinjohtaja Reijo Sandberg. "Tavoitteena on tuottaa puurakentamisella uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen, koska on liian kauan pidättäydytty vanhassa. Vantaalla on vahva poliittinen tahtotila edistää puurakentamista", muistuttaa Sandberg.

Marja-Vantaan alueen rakentaminen perustuu lähivuosina käyttöön otettavaan Kehärataan, joka tarjoaa poikittaisyhteyden Vantaan kaupungin länsiosista lentokentän kautta kaupungin hallinnolliseen keskustaan, Tikkurilaan. Kaupunkiradan arvioidaan tuovan junayhteyden piiriin 200 tuhatta asukasta ja saman verran työpaikkoja. Marja-Vantaan alueen keskustaan tulee 15 tuhatta asukasta. Marja-Vantaan arkkitehtoninen perusilme luotiin kansainvälisen arkkitehtikilpailun avulla. Alueelle tulee kaikkia asuntotyyppejä kuten omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä sosiaalista asuntotuotantoa.

Hankkeen projektinjohtaja Reijo Sandbergin mielestä Marja-Vantaalla aiotaan toteuttaa kokonaisia kortteleita eikä yksittäisiä taloja, koska nyt tarvitaan riittävän mittavia puurakentamisen kohteita. "Me halutaan nyt aidosti uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen. Olemme jo tässä vaiheessa aloituskortteleiden jatkosuunnittelu- ja toteuttajakumppaneiden haussa pyytäneet ehdotuksia puurakenteisten kerrostalojen sijainnista ja ratkaisuista", kertoo Sandberg,

"Puuasuntorakentaminen tarvitsee puurakentamisen tuoteosien kokonaisuuksista vastaavia toimittajia, eikä vain puutavaran toimittajia", muistuttaa Sandberg ja toivoo rakennuttajilta ja rakentajilta aitoa innostusta uusiin asuntotuotannon tapoihin. "Tässä huomaa sen, että rakentajat pitäytyvät vastuiden pelossa mieluusti vanhoissa, tutuissa järjestelmissä eikä ole valmiutta lähteä uuteen, vaan pikemminkin vastustetaan. Siksi puurakentamisen läpimurto teknisessä ja taloudellisessa mielessä tapahtuu silloin, kun on tarjolla varmoja ja koeteltuja ratkaisuja. Tämä koskee myös kaupunkia rakennuttajina. Jos velvoitamme kaavassa puurakentamiseen, teknisiä ongelmia ei saa tulla", pohtii Sandberg.

Projektipäällikkö Sirpa Kallio muistuttaa, että nyt on mahdollista tuottaa erilaisia tuotteita asumisen markkinoille erilaisiin elämäntilanteisiin. "Puurakentaminen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia muunneltavuuteen. Siinä on tuoteosaamista ja rakentamisen tehokkuutta puukerrostalorungon tuotteistamisen myötä", sanoo Kallio.

Marja-Vantaan asuntomessualueelle on varattu kokonainen kortteli puurakentamiselle. Reijo Sandbergin mielestä Vantaalla on poliittisesti vahvaa tahtoa puurakentamiseen edistämiseen. "Asiasta on tehty laaja valtuustoaloitekin, jonka myötä puurakentaminen mielletään Marja -Vantaan hankkeeseen kuuluvaksi. Hallitusohjelman tavoitteet on pantu Vantaalla merkille ja keskustelua uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä käydään puurakentamisesta koko ajan. Tiedostamme, että työpaikka- ja julkisessa rakentamisessa on mahdollisuuksia näyttävään puurakentamiseen. Tätä rakentamisen tarvettahan meillä koko pääkaupunkiseudulla on lähivuosina paljon."

Sirpa Kallio muistuttaa, että puu herättää positiivisia mielikuvia, se kääntää huulet hymyyn, mutta valitettavasti rakentajilla käy päin vastoin. "Vantaallakin halutaan ekologisesta tulevaisuuden rakentamisesta tehdä teema. Poliitikot ovat heränneet sitä vaatimaan, vaikka strategista päätöstä ei vielä ole."

Puuasuntorakentamisen kotimaisuudella arvoa

Asuntomessut pidetään vuonna 2015 ja tontinluovutuskilpailu avataan tänä vuonna. Suunnitelmissa on rakentaa alueelle yksi puutalokortteli, johon tulee 12 400 kerrosneliömetriä eli noin 200 asuntoa.

"Me haluamme messurakentamisen myötä saada omakohtaisia kokemuksia puurakentamisen järjestelmistä ja kilpailukyvystä", perustelee Sandberg puurakentamista hankkeessa. "Puurakentamisen pitää olla aidosti kilpailukykyinen rakentamisen markkinassa ja pärjätä omillaan ilman tukitoimia", muistuttaa Sandberg. "Itse näen, että puurakentamisen kilpailukyky tulee sen nopeudesta ja tehokkuudesta. Puurakentamisen teollinen esivalmistus ja runkoPES-järjestelmä ovat onnistuneet tuomaan tehokkuuden edun itse rakentamisen prosessiin."

Sekä Sandberg että Kallio näkevät energiatehokkuusvaateiden muuttavan tulevaisuuden rakentamista merkittävästi. Sandberg arvioi, että rakennusalalla on epäonnistuttu, kun energiatehokasta rakentamista ei ole onnistuttu kääntämään asukkaille euroiksi per kuukausi. "Kun passiivitaloissa on edullisempaa asua, säästö tulisi voida osoittaa asukkaille selkeästi. Energiatehokkuuden tulee koitua asukkaan hyödyksi. Valitettavasti tätä keskustelua ei juurikaan käydä", harmittelee Sandberg. "Asuntomessualueella ekologisuus ja energiatehokkuus olivat valintakriteereitä päästä alueelle. Pyrimme siihen että talokohtaisesti pystytään näyttämään energiakulutus mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla asukkaille."

Kallion mukaan nyt on hankittava kokemuksia puurakentamisesta, jotta kynnys siihen mataloituu. "Puurakentamisen kotimaisuutta on myös korostettava, sille ei ole osattu rakentamisessa antaa arvoa. Se on lähimateriaali aivan samoin kuin lähiruoka, jolla on tällä hetkellä valtavasti vetovoimaa", muistuttaa Kallio. "Tästä kotimaisuudesta, ekologisuudesta ja energiatehokkuudesta voi syntyä puurakentamisen brändi."

"Asukkaalle pitää puurakentamisesta löytyä myös lisäarvoa", muistuttaa Sandberg. "Se voi olla parempaa asuinmiljöötä ja arkkitehtuuria, mutta myös kustannustehokkaamman rakentamisen kautta halvempaa asumista. Asukas ei saa olla rakentamisen koekaniini eikä riskien maksaja", toteaa Sandberg.

"Meillä on puurakentamisessa ollut myös henkistä laiskuutta. Rakennusliikkeiden on ollut helppo vedota vanhoihin tapoihin ja pelata varman päälle, kun puurakentamisen uusista järjestelmistä on vasta vähän kokemuksia. Sama koskee palomääräyksiä, jotka ovat nyt muuttuneet. Niihin on ollut helppo vedota kun on haluttu jotain muuta. Nythän puutalot ovat asukkaille betonikerrostaloja turvallisempia, koska niissä on asuntokohtainen sprinklaus", sanoo Sandberg.

Puurakentaminen tarjoaa uusia vaihtoehtoja asuntotuotantoon

Sirpa Kallio muistuttaa asiakkaiden asunnon hankintaan liittyvistä kriteereistä, joista asunnon paikan jälkeen ratkaisevia ovat hinta, koko ja asuntojen säilytystilat. "Materiaali- ja ekologiset kysymykset eivät paina vielä kovinkaan monen asiakkaan ostopäätöksessä", tiivistää Kallio. "Talon sijainti ja raha ratkaisevat."

Reijo Sandbergin mielestä asumiseen tarvitaan nyt vaihtoehtoja, kun nyt ei ole kyse samanlaisesta rakennemuutoksesta seuranneesta asuttamisen kiireestä kuten 1970-luvulla. "Vantaan kaupunki on sitoutunut kantamaan vastuuta uudistuotannosta nytkin, koska muuttoa pääkaupunkiseudulle tapahtuu koko ajan. Kaavavaranto mahdollistaa yli 2000 asunnon rakentamisen vuosittain. Toteutuva määrä vaihtelee 1000-2500 asuntoa vuodessa riippuen taloustilanteesta. Tämän päälle tulee tietysti peruskorjauskohteet, joiden määrä on kasvussa", kuvailee Sandberg.

Sandberg näkee asumisen laatutietoisuuden olevan kasvussa ja uudenlaiselle puurakentamisen arkkitehtuurille ja hyville asuinmiljöille on tilausta. "Ruotsin Växjö otti teemakseen olla vihrein kaupunki Euroopassa. Tämänkaltainen linjaus sopii hyvin teollisesta rakennemuutoksesta kärsivälle näivettyvälle metsäpaikkakunnalle, mikä kykenee tuottamaan omaa bioenergiaa. Me voimme ottaa teemaksemme tulevaisuuden rakentamisen, jonka ydin on hyvässä arkkitehtuurissa, asukasystävällisissä asuinmiljöissä ja ekologisesti kestävissä rakennustavoissa ja materiaaleissa", muotoilee Sandberg.

Korjausrakentamisessa Sandberg näkee paljon puurakentamisen mahdollisuuksia. "Sen volyymit ja arvo kasvaa koko ajan ja se on materiaaliltaan kotimaista ja työvaltaista. Vantaallakin on edessä mittava 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen korjausurakka. Ennen sanottiin että teollistaminen vie työpaikkoja, mutta puurakentamisen teollinen valmistus parantaa tuottavuutta ja siirtää työpaikat tehdashalleihin", sanoo Sandberg. "TES - perusteinen rakennusten julkisivu- ja energiakorjausjärjestelmä on iso juttu tulevaisuudessa. Korjausrakentamisessa tarvitaan tuotteistettu järjestelmä, jotta asukkaille aiheutuvat häiriöt jäävät mahdollisimman pieniksi."

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Reijo Sandberg, projektinjohtaja, 040 5703171,reijo.sandberg@vantaa.fi
Sirpa Kallio, projektipäällikkö, 09 8392 8610, sirpa.l.kallio@vantaa.fi