Olet täällä

Puurakentamisen perinne jatkuu vahvana Raumalla

Rauman Papinpellolle nousee 2-5 -kerroksisten puukerrostalojen alue. Kuhmolaisen Woodpoliksen ympärille koottu konsortio voitti Rauman kaupungin hankkeesta järjestämän tontinluovutuskilpailun, jonka tavoitteena oli löytää korttelin asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ratkaisu. Papinpellon rakentamisella pyritään jatkamaan vanhan Puu Rauman perinteitä tulevaisuuden rakentamisen keinoin ja hengessä. Rakentamiselle on asetettu valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen miljöötavoitteet, joiden myötä hankkeen tulee edistää hyvää kaupunkimaista arkkitehtuuria ja korkealaatuista asumismiljöötä. Papinpellon asemakaavaluonnoksen mukaiset korttelit sijaitsevat keskustan läheisyydessä, osana olemassa olevaa kaupunkirakennetta.

Papinpellon alueen koko on 5,3 hehtaaria, johon kaavaillaan rakennettavan kahdessa eri vaiheessa asuntoja noin 400 asukkaalle. Rakentamisen arvioitu laajuus on noin 20 000 k-m2. Alueen ja puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksien kartoittamiseksi käynnistettiin aluksi ideointiprojekti, jossa tehtiin yksi diplomityö kuhunkin maamme arkkitehtikorkeakouluun: Aalto-yliopistoon, Tampereen Teknilliseen ja Oulun yliopistoon. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat olleet Rauman kaupungin ja maamme arkkitehtikorkeakoulujen lisäksi Puuinfo Oy ja Puu-Suomi-verkoston nimissä porilainen Prizztech Oy. Papinpellon alueen rakentamiseen tähdätään tontinluovutuskilpailun ratkettua ja asemakaavan valmistumisen jälkeen tämän vuoden aikana.

Rauman kaupunkikuva vahvistuu

Rauman kaupunki päätti varata asemakaavaluonnoksen mukaiset korttelit tontinluovutuskilpailun perusteella rakennuttajalle, joka esittää laatuarvioinnin perusteella parhaat suunnitelmat alueen rakentamiseksi. Kaavoitusjohtaja Juha Eskolinin mukaan valinnassa pidettiin tärkeänä kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen luontevaa kokonaisuutta. ”Erityistä huomiota kiinnitimme ehdotusten kaupunkikuvallisiin ansioihin, puun luontevaan käyttöön rakentamisessa ja rakennusten ja asuntojen toimivuuteen ja innovatiivisuuteen”, kuvailee Eskolin.

 ”Kiinnitimme huomiota myös piha- ja pysäköintitilojen järjestämiseen viihtyisästi ja lähiympäristön laadun kannalta korkeatasoisesti sekä vanhan puu Rauman hengessä mielenkiintoisten ja monimuotoisten pienkorttelikokonaisuuksien muodostumiseen ja viihtyisien sisäpihojen luomiseen vanhan Puu-Rauman hengessä”, kertoo Eskolin. 

Apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvannon mukaan vanhan Rauman puurakentamisen perinteet painoivat ratkaisua tehtäessä myös kaupunginhallituksessa. ”Haluamme olla mukana tulevaisuuden rakentamista edustavassa hankkeessa, jossa korostuvat ekologiset ja energiatehokkuuteen liittyvät tekijät”, toteaa Suvanto. ”Arkkitehtonisesti puurakentaminen sopii hyvin Rauman kaupunkikuvaan. Siksi tavoittelemme ekologisen rakentamisen lisäksi arkkitehtonisesti sellaista asuinmiljöötä keskusta-asumiseen, joka vahvistaa jo olemassa olevaa Rauman inhimillisen kokoista kaupunkikuvaa”, kertoo Suvanto.

Suvanto muistuttaa, että mukana olevien toimijoiden on tehtävä hankkeesta taloudellisesti toimiva kokonaisuus. Papinpeltoon nousee sekä omistus- ja että vuokra-asuntoja.”Haluamme toteuttaa Papinpellon alueen sen kokoisena, että kysyntä kohtaa tarjonnan asuntomarkkinoilla. Jo nyt on kuluttajien odotusarvo hanketta kohtaan suuri, koska alue on erinomaisella paikalla nykyisen keskustan välittömässä läheisyydessä”, kertoo Suvanto.

”Tommost pitsi”

Rauman Papinpeltoon nousee voittaneen ehdotuksen ”Tommost pitsi” mukaan 3-5 kerroksisia kerrostaloja, jotka muodostavat yhtenäisiä sisäpihoilla varustettuja kortteleita 2-kerroksisten pari- ja pientalojen kanssa. ”Kun samaan kortteliin tehdään kerros-, pari- ja omakotitaloja, murretaan rakennustyyppeihin perustuvaa kategorista ajattelua. Vanhaan Puu-Raumaan Papinpellon uusi puurakentaminen kytkeytyy muutamien kilpailuehdotuksen ideoiden kautta.”, kertoo arkkitehti Kimmo Lylykangas.

 ”Vanhoille Rauman puutaloille on ominaista julkisivujäsentely, jossa vuorilaudat jäsentävät ulkoverhouksen pienempiin kenttiin. Vastaavanlainen jäsentely toistuu Papinpellon kerrostaloissa koko korttelin kiertävässä parvekevyöhykkeessä. Porraskäytäviin päivänvalo lankeaa cnc-jyrsimellä aukotetun levyverhouksen läpi. Kuviointi perustuu suurennettuun mikroskooppikuvaan puun solukkorakenteesta, joka muistuttaa samalla Rauman toisesta vanhasta perinteestä - pitsistä”, kuvailee Lylykangas kilpailuehdotuksen suunnitteluratkaisuja.

”Suunnitelma on laadittu tuomaan esille puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksia. Parvekevyöhykkeen rakenteet toteutetaan aidoilla puuliitoksilla liimapuusta. Paloturvallisuustarkastelut perustuvat hiiltymismitoitukseen.  Tarkoituksemme on elementoida puu-ulkoverhous. 28 - 32 mm paksut ulkoverhouslaudat kiinnitetään koolaukseen kääntöpuolelta, jolloin julkisivuun ei tule näkyviä kiinnikkeitä eikä naulauksen aiheuttamaa mikrohalkeilua. Tavoitteena on, että parvekevyöhykkeessä rakenteellisesti suojattu puuverhous luo miellyttävää asuinympäristöä läheltä ja kaukaa katsottuna”, kuvailee Lylykangas. ”Toteutusvaiheessa tarkoituksemme on tutkia mm. puuverhouksen käyttömahdollisuuksia porrashuoneissa”, sanoo Lylykangas. 

Suomalaisen puukaupunkiperinteen mukaisesti asuntoihin mennään pääsääntöisesti korttelipihan kautta ja korttelit erotetaan lehtipuuistutuksilla, jotka ovat ennen toimineet myös palosuojina talojen välissä. ”Pyrimme Rauman kohteessa nopeaan rakentamiseen ja sen kautta kustannustehokkuuteen. Kilpailuvaiheen toteutusajatuksen mukaan betonirakenteisen pysäköintikannen päälle nousee nopeasti massiivipuinen CLT (Cross Laminated Timber) -levyrunko vesikattoon asti. Tämän jälkeen CLT-runko huputetaan kankaalla, joka muodostaa sekä työmaa-aikaisen sääsuojan että valmiin rakenteen ilmatiiviin kerroksen. Hupun suojaamana voidaan aloittaa samaan aikaan sekä sisätyöt että TES (Timber Element System)-elementtijärjestelmää soveltavien julkisivuelementtien asentaminen. Myös esivalmistettu puurunkoinen parvekejärjestelmä nopeuttaa rakentamista”, kertoo Lylykangas. Papinpellon talot suunnitellaan passiivitaloiksi.

Rauman hanke tukee valtakunnallisia puurakentamisen tavoitteita

Työ- ja elinkeinoministeriön Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen pitää Rauman Papinpellon aluetta hyvin kunnianhimoisena hankkeena, jollaisia tällä hetkellä tarvitaan suomalaisen puurakentamisen kehittämistyössä. Puukerrostalorakentamisen uskottavuus ja harjaantuminen saavutetaan parhaiten hyvien konkreettisten esimerkkihankkeiden avulla. ”Rauman Papinpellon alueella asuinmiljöön laatuun, arkkitehtuuriin ja designiin satsataan paljon, mitkä ovat myös Valtakunnallisen puurakentamisohjelman päätavoitteita”, toteaa Karjalainen.

Markku Karjalaisen mielestä puurakentamisen kilpailukyvyksi pitää nähdä muutakin kuin pelkkä hinta. ”Puurakentamisen kotimaisuus, myönteiset ympäristöarvot, rakentamisen nopeus ja puun luomat rikkaat arkkitehtoniset mahdollisuudet ovat suomalaisen puukerrostalorakentamisen lopullisen läpimurron argumentteja. Yli 2-kerroksisiin puukerrostaloihin asennettava pakollinen sammutusjärjestelmä (asuntosprinklaus) on asuinturvallisuuden merkittävän lisääntymisen myötä kääntynyt myös puurakentamisen eduksi”, muistuttaa Karjalainen.

Kuhmon Woodpolis puurakentamisen kehittäjänä

Woodpolis on tuotekehitys- ja oppimisympäristö Kuhmossa. Sen tarkoituksena on auttaa yrityksiä omien puurakentamisen tuotteiden tuotekehityksessä ja yleisesti kehittää rakentamiseen liittyvää puutoimialaa. Kainuulle ja Woodpoliksen kotikunnalle Kuhmolle puuteollisuus on erittäin merkittävää. Kun koko Kainuun maakunnan mekaanisen puun liikevaihto vuonna 2010 oli 176 miljoonaa euroa, siitä puolet syntyi Kuhmon puualan yrityksissä. Woodpolis on projektinmuotoinen organisaatio, joka tuo yhteen Kainuun puualan toimijoita ja osaajia avatakseen toimintamahdollisuuksia puualan hankkeissa.

Arkkitehti Kimmo Lylykangas on tehnyt Woodpoliksen kanssa tuloksekasta yhteistyötä, jonka seurauksena on tullut tontinluovutuskilpailujen voittoja mm. Helsingin Honkasuolla ja Hämeenlinnan Poltinahossa. ”Kainuussa on tehty johdonmukaista kehitystyötä puurakentamisen puolesta ja sieltä löytyy todella korkeatasoista puuosaamista. Woodpoliksessa on tällä hetkellä Suomen monipuolisimmat rakennusmittakaavan puuntyöstölaitteet”, arvioi Lylykangas yhteistyötä.

”Woodpolis ei ole mukana varsinaisessa puuosatuotannossa tai rakentamisessa, vaan se rakentaa aina hankkeen ympärille ryhmittymän, jossa alan yritykset toteuttavat hankkeen. Woodpolis on tuotekehittäjä ja moottori, joka kuuntelee mitä tilaaja haluaa”, kuvailee projektijohtaja Kyösti Heino Woodpoliksen luonnetta. ”Meillä osaaminen on lähellä raaka-ainetta, joka jalostetaan täällä lopputuotteiksi ilman että sitä tarvitsee viedä raakapuuna ulkomaille. ”

”Woodpolis on Kainuun puualan kehityskeskus. Haemme puualan yritysten kanssa näillä tontinvarauskilpailuilla tuotantoa ja volyymia. Teemme yhteistyötä koko puutoimialan arvoketjun kanssa. Tuotamme ja välitämme alan osaamista ja tietoa esimerkiksi suunnittelijoille ja arkkitehdeille mitä mahdollisuuksia nykyaikaiset koneet ja laitteet antavat puurakentamiselle. Edelleenkin tietämys puurakentamisen mahdollisuuksista on heikkoa. Luullaan, että pihaan tulee kakkosnelosia ja timpuri ryhtyy sahan kanssa kasaamaan taloa”, sanoo Heino.

Projektijohtaja Kyösti Heino kertoo Kuhmon Woodpoliksen olleen mukana tontinluovutuskilpailussa, koska Rauma on hyvä kohde modernin puurakentamisen tuotekehitykselle ja sen markkinoinnille. ”Raumalla on vuosisataiset puurakentamisen perinteet. Nyt kun elämme puurakentamisen uudelleen tulemisen aikaa, Rauma sopii puukerrostalojen rakentamisen ja kehitystyön kohteeksi hyvin”, luonnehtii Heino.

”Raumalle tavoittelemme vanhaan Raumaan ja sen kaupunkikuvaan soveltuvaa kaunista arkkitehtuuria sovittaen sitä teolliseen tuotantoon ja nykyaikaisen puurakentamisen mahdollisuuksiin”, kertoo Heino. ”Haluamme toimia Woodpoliksen filosofian mukaan, jonka mukaan Kainuusta saadaan maailman paras rakennuspuutavara. Myös hankkeen edellyttämä puuelementti- ja rakenneosa tuotanto tapahtuu Kainuussa, josta pyrimme saamaan myös rakentajan. ”

Kainuulaisen Rakennusliike Halosen työpäällikkö Jarmo Juntunen kertoo liikkeen olleen mukana puurakentamisen kehitystyössä ja projekteissa. ”Tottakai kainuulaisena rakennusliikkeenä tunnemme suurta mielenkiintoa puurakentamista kohtaan, se on lähellä sydäntä. Meillä on nyt semmoinen tunne, että puurakentaminen tulee nyt vahvasti myös kerrostalorakentamiseen, kun se on aina ennen hyytynyt”, kuvailee Juntunen. ”Nyt on aika siirtyä teollisen puurakentamisen maailmaan. Tämä tuo mukanaan rakentamisen nopeutumisen ja sitä kautta lisää puurakentamisen kilpailukykyä. Puurakentaminen muuttaa rakentamisen filosofiaa esimerkiksi sen osalta, että materiaalin herkkyyden takia on pyrittävä koko rungon rakennusaikaiseen suojaukseen. Se antaa mahdollisuuden työskennellä suojatuissa tiloissa ja torjua entistä paremmin rakennusaikaisia kosteusriskejä. On hienoa että Raumalla tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa uusia puurakentamisen tapoja ja jatkaa seudun monisatavuotista puurakentamisen perinnettä.” sanoo Juntunen.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:

Kimmo Lylykangas, arkkitehti, 040 5829439, kimmo.lylykangas@arklylykangas@com
Tomi Suvanto, apulaiskaupunginjohtaja,  02 8343001 ja 044 5343001, tomi.suvanto@rauma.fi
Juha Eskolin, kaupunkisuunnittelupäällikkö, 02 8343660, juha.eskolin@rauma.fi
Kyösti Heino, projektijohtaja, Woodpolis Kuhmo, 044 710 5081, kyosti.heino@woodpolis.fi
TkT Markku Karjalainen, Valtakunnallisen puurakentamisohjelman ohjelmapäällikkö, 040- 5832 127, markku.karjalainen@tem.fi
Jarmo Juntunen, työpäällikkö, Rakennusliike Halonen, 044 0762583, jarmo.juntunen@rkl-halonen.fi