Olet täällä

Puurakentamisen kasvu luo uusia työpaikkoja ja parantaa vaihtotasetta

Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. "Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä", kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka. "Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla."

Pellervon taloustutkimuksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tekemien selvitysten arviot ovat samansuuntaisia. Puun käytön lisääntyminen rakentamisessa lisää työpaikkoja sen korkean kotimaisuusasteen ansiosta puun korvatessa tuontimateriaaleja. Kun työpaikkoja lisääntyy nettomääräisesti rakentamisessa, vastaavasti niitä vähenee betoni-, kivituote- ja metallirakenneteollisuudessa. Työllisyysvaikutukset syntyvät muutoksista rakentamisessa tarvittavien tavaroiden ja palveluiden käytössä sekä näiden muutosten kerrannaisvaikutuksista muualla taloudessa. Työllisyys kasvaa eniten sahateollisuudessa, metsätaloudessa sekä varastoinnissa ja liikennettä palvelevassa toiminnassa.

"Puuraaka-aine on kotimaista ja sen aluetaloudellinen vaikutus on vahvasti positiivinen. Nettovaikutus koskee lisääntyviä metsänomistajien kantohintatuloja, korjuu-, kuljetus- ja metsänhoitotöiden maksuja, sahateollisuuden työllisyyden paranemista sekä puutuoteteollisuuden uusia investointeja, tuotannon kasvua ja rakentamisen työpaikkoja", tiivistää Sixten Sunabacka.

Puurakenteisten asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten rakentaminen vaatii selvitysten mukaan merkittäviä lisäinvestointeja uuteen puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteettiin, erityisesti elementtitehtaisiin. Sunabackan mukaan markkinoilla tarvitaan uudis- että lähiökorjausrakentamiseen erityisesti pitkälle jatkojalostettuja puukerrostaloelementtejä, joissa on LVI-tekniikka mukana sekä tilaelementtituotantoa lisäkerrosten rakentamiseen." Tärkeänä kehityskohteena ovat myös puurakenteiset välipohjaelementit, tilaelementit märkätiloihin sekä pitkälle esivalmistetut parveke-elementit. "

Sahateollisuus ja puutuotteiden jalostaminen työllistää Suomessa noin 26 000 henkilöä eli enemmän kuin sellu- ja paperiteollisuus. Alan vientimahdollisuudet ja työllistävyys kasvavat, kun uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvalla puulla. "Suomen massa- ja paperiteollisuuden tilanne on rakennemuutoksesta johtuen parantunut, ja näemme suuria mahdollisuuksia siinä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä", sanoo Sunabacka.

Merkittävin työllisyysvaikutus viennin kasvusta

Tehtyjen selvitysten mukaan merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä. Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla.

Tutkimuksessa arvioitiin puurakentamisen nousemisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakennusmarkkinoilla vaikuttavan merkittävästi myös talonrakentamisen tuotantotapoihin. Arvion mukaan kilpailu lisääntyisi ja sen myötä rakentamisen verkkainen tuottavuuskehitys paranisi. Puurakentamisen uudet työpaikat syntyvät teollisen esivalmistuksen myötä elementtitehtaisiin ja vähentävät rakennuskohteissa tarvittavan työvoiman määrää, joka heijastuu myönteisenä kehityksenä esimerkiksi pääkaupunkiseudun työvoimapulasta kärsiville rakennustyömaille.

Eräs keskeinen MSO-ohjelman tavoite on nostaa puun markkinaosuus lähiöiden asuinkerrostalojen julkisivukorjauksista 90 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. 1960-ja 1970-luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen ulkovaipan peruskorjaukset tulevat merkittävästi lisäämään korjausrakentamisen volyymia tulevina vuosina. Asuinkerrostalojen julkisivujen korjaustarpeen kattaminen vaatii vuoteen 2030 mennessä 300 miljoonan euron vuosittaista investointia korjausrakentamiseen, joka mahdollistaisi puutuotetoimialalle 130 miljoonaan euron markkinan syntymisen. Tämän suuruinen investointi korjausrakentamiseen voisi työllistää 2500 uutta työntekijää.

Puurakentamisen edistämisellä laaja poliittinen tuki

MSO-ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka arvioi ensimmäisen ohjelmavuoden aikana saavutetun varsinkin puurakentamisen edistämisessä hyviä tuloksia. "Hallitusohjelman puurakentamista edistävillä kirjauksilla on ohjelman ohella ollut suuri vaikutus siihen yleiseen myönteiseen ilmapiiriin, joka on vaikuttanut puurakentamisen edistämiseen", arvioi Sunabacka. "Puurakentamisen etenemisen kannalta monien ministereiden julkiset puurakentamista tukevat puheenvuorot osoittavat ohjelman nauttivan laajaa poliittista tukea, jolla selkänojalla on suuri merkitys ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. "

Sunabacka näkee kiinnostuksen puurakentamista kohtaan kasvaneen laajasti rakennuttajien ja rakentajien keskuudessa." Meillä on eri asteisessa suunnitteluvaiheessa 7000 puukerrostaloasuntoa, joka osoittaa, että rakennusala ja sen isot toimijat on saatu mukaan. Ilman suurten metsäyhtiöiden lähtöä puurakentamisen järjestelmätoimittajiksi emme olisi edenneet näin nopeasti." 

Puurakentamisen kasvun edellytykset turvattava EU:ssa

MSO-ohjelman neuvottelukunnan linjausten mukaisesti seuraavina askeleina ohjelmatyössä panostetaan mm. kansainväliseen vaikuttamiseen, kilpailukyvyn ylläpitämiseen tähtääviin politiikkatoimiin, osaamisen kehittämiseen ja alan imagon parantamiseen.

"Pyrimme vaikuttamaan EU-tasolla sellaiseen kehitykseen, mikä luo edellytyksiä tulevaisuudessa metsien ja puuraaka-aineen laaja-alaiselle hyödyntämiselle myös puurakentamisessa. Tässä pyrimme tekemään yhteistyötä laaja-alaisesti kaikkien eri ministeriöiden ja eduskunnan kansainvälisten toimielinten kanssa", viestittää Sunabacka. "Ajatus on, että kaikki suomalaiset vaikuttajat voisivat omissa kansainvälisissä yhteyksissään pitää kotimaisen puuraaka-aineen tuotteiden ja puurakentamisen mahdollisuuksia esillä. Meidän on osattava hyödyntää suomalaisia verkostoja tässä työssä nykyistä paremmin. "

Sahateollisuuden kilpailukyky huolettaa

Kilpailukyvyn kannalta suurimpana haasteena Sunabacka näkee sahateollisuuden aseman, jonka kilpailukyky on tällä hetkellä hyvin vaikea. "Me haemme markkinalähtöisiä ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt erityisesti tutkimme, mitä sahatavaran vientimarkkinoilla voitaisiin tehdä. Näemme uusia vientimahdollisuuksia mm. moniin Afrikan maihin, Kiinaan sekä tietysti lähialueille kuten Venäjälle, jossa talouden kasvu siivittää myös rakentamista. Tietysti Euroopan vahvasti kasvava puurakentaminen ja uudet energiatehokkuuteen ja materiaalikestävyyteen liittyvät säädökset lisäävät puutavaran kysyntää rakentamisessa ja vahvistavat sahateollisuuden kysyntää."

Sunabacka haluaisi parantaa puun saatavuutta monin eri keinoin, koska sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta puun hinta on keskeinen tekijä. "Meidän tulisi kehittää metsänomistajarakennetta siten, että sukupolvenvaihdokset tapahtuvat nopeammin ja syntyisi isoja yrittäjyyteen rohkaisevia metsätiloja. Myös puukaupan rakenteita tulisi kehittää, koska me käymme puukauppaa edelleen samalla tavoin kuin 50 vuotta sitten. Ohjelman tukiryhmissä nousi esiin molempia puukaupan osapuolia kiinnostava hintariskin pienentäminen. Kauppaa tulisi voida käydä tasaisemmin ja internetistä tulee rakentaa puukaupalle markkinapaikka mahdollisimman nopeasti. Myös puun hankintaketjua tulee tehostaa, kehittää puutavaran terminaaliverkostoa ja logistiikkaketjun loppupäähän kuljetuksiin nykyistä isompaa kuljetuskalustoa."

Puurakentamisen osaamista ja imagoa vahvistettava

Sixten Sunabackan mukaan puurakentamisen osaamispanostuksia jatketaan edelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä hän mainitsee viime keväänä solmitun puurakentamisen monialaiseen edistämiseen tähtäävän yhteistyösopimuksen elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin kanssa.

"Alan imagon kannalta suurin haaste liittyy puun käyttöön", muistuttaa Sunabacka. "Nythän puu koetaan ekologisesti kestävänä, turvallisena ja kotimaisena materiaalina, jonka käytön lisäämistä rakentamisessa kannatetaan laajasti. Meidän on kyettävä kertomaan puun tarina, jossa tuodaan esiin puun hyviä ominaisuuksia siten, että puu koetaan osana ilmastoratkaisua eikä osana ongelmaa. Vaikka tunnistamme tämän puun ekologisen kilpailukyvyn itse, sitä ei välttämättä tunneta muualla."

TEM:in toimesta tehtiin verkossa kysely suomalaisten asenteista puurakentamista kohtaan. Tämän verkkoaivoriihen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa panostamista puurakentamiseen. "Puurakentamisen edistämisellä on kansalaisten tuki", kommentoi Sunabacka tuloksia.

Puulla uudenlaisia käyttömuotoja ja tuotteita

MSO-ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. "Puulla tulee olemaan uudenlaisia käyttömuotoja puutuoteteollisuuden lisäksi erityisesti energiapuolella", muistuttaa Sunabacka. "Meillä on näköpiirissä hankkeita korkeatasoisten liikennepolttoaineiden tuottamiseen, bioöljytuotantoa sekä biohiilipelletin tuotannon aloittamista."

Sunabackan mukaan näköpiirissä on myös uusia puukuituun perustuvia tuotteita, joiden tuottamisessa voidaan hyödyntää suurten metsäyhtiöiden tuotteiden sivuvirtoja. "Tällä alueella on paljon kehitysmahdollisuuksia, mutta ongelmana on alan jatkokehittämiseen erikoistuneiden pk-yritysten vähäisyys. Tuotteet voivat olla käyttötarkoitukseltaan erikoistuneita kapeiden käyttösegmenttien tuotteita, perinteisiä puutuotteita, mutta myös uutta teknologiaa hyödyntäviä tuotteita. Puutuoteteollisuudessa on taas paljon pk-yrityksiä, joille pyrimme löytämään voimaa kansainvälistymiseen", kuvailee Sunabacka.

Sunabackan mukaan MSO-ohjelman eräänä keskeisenä tavoitteena on luoda tulevaisuuden kuva siitä, mitä me Suomen metsäklusterilta haluamme. "Tiettyjen paperilajien käyttö tulee edelleen laskemaan ja nyt on haettava perusmetsäteollisuudelle uutta kilpailukykyä sekä uusia tuotteita energiatuotantoon, kuidun käyttöön perustuvaan tuotantoon, puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen", tiivistää Sunabacka.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
strateginen johtaja Sixten Sunabacka, TEM, puh. 029 506 3562, sixten.sunabacka@tem.fi