Olet täällä

Puurakentamisella tavoitellaan kouluihin viihtyisiä oppimisympäristöjä ja hyvää sisäilmaa

Hallwang rakensi puukoulusta ekotalon

Hallwangin pikku kunta Itävallassa Salzburgin lähistöllä oli kunnille tavanomaisen ongelman äärellä; vuonna 1964 rakennettu koulu oli täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Koulurakennuksesta puuttui ilmastointi, äänieristys ja se oli kooltaan liian pieni kasvavan kunnan tarpeisiin. -Puntaroimme kunnassa peruskorjausvaihtoehtoa ja päädyimme lopulta uuden ja suuremman koulun rakentamiseen. Ennen kilpailutusta emme ottaneet kantaa rakentamisen materiaaliin, kertoo Hallwangin pormestari Johannes Ebner.

Kunta sai 98 ehdotusta, joista voittanut oli puuhybridirakennus. Sen perustus on betonia, toinen kerros ja julkisivu puuta. 158 oppilaan koulu on 11 miljoonan investointina kunnan historian suurin. Koulussa on perinteisten luokkien lisäksi ulkoilmaluokkia, oppimisnurkkia ja ryhmätiloja.

-Halusimme olla edelläkävijöitä arkkitehtuurissa, rakentamisessa ja uudenlaisen pedagogisen tilan luomisessa. Meillä on uudessa koulussa musiikki- ja mediahuone ja liikuntasali. Myös koulun ja kunnan kirjastot yhdistettiin tässä saman katon alle. Koulun katolla on oma puutarha samassa talossa toimivalle päiväkodille, kertoo Ebner.

Puu valikoitui materiaaliksi kilpailun perusteella

Ebnerin mukaan koulun rakentamisesta tehty poliittinen ratkaisu syntyi kunnassa yksituumaisesti, koska Salzburgin alueella halutaan edistää puurakentamista. -On hyvä muistaa, että puu valikoitui rakennusmateriaaliksi kilpailun perusteella eikä poliittisen päätöksen seurauksena. Olimme tästä kunnassa iloisia, koska nyt voimme tarjota opettajille ja lapsille hyvän työ- ja oppimisympäristön. Puukoulussa on hyvä sisäilma ja se on hyväksi keskittymiselle, oppimiselle ja motivoi tulla kouluun.

Puurakennuksen ekologisuus miellyttää asukkaita, koska puu on kotimainen ja uusiutuva tuote. Samalla tuemme myös paikallista yrittämistä. Monien kuntien edustajat ovat käyneet katsomassa koulua, koska hankkeita puun käyttöön päiväkotien, vanhainkotien ja koulujen rakentamisessa on vireillä monissa kunnissa.

Hallwangin koulurakennuksessa on ekologinen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä. -Lämmitämme ja viilennämme koko koulun ainoastaan aurinkoenergialla, jota keräävät katolla olevat suuret aurinkopaneelit. Tämä on siis todellinen ekotalo.

Kokemukset koulun rakentamisesta kannustavat pormestaria jatkossakin puun käyttöön julkisissa hankkeissa. -Parin vuoden kuluttua meillä on edessä päiväkodin rakentaminen ja uskon sen toteutuvan tämän kokemuksen perusteella myös puurakenteisena.

Puurakennus toi työrauhan kouluun

Itävaltalainen St Johanin kunta järjesti erityiskoulun rakentamisesta tarjouskilpailun, johon osallistui neljä puurakentamisen kokemusta omaavaa arkkitehtiä. -Kunta asetti kilpailun lähtökohdaksi puurakentamisen, koska erityisoppilaiden kouluun haluttiin tuoda puun tarjoama hyvä ilmapiiri, valoisuus ja ekologisuus.

Kunnan rakennusinsinööri Erich Rieser on lopputulokseen tyytyväinen. -Hanke toteutettiin kuudessa kuukaudessa, mikä oli kunnianhimoinen aikataulu. Kokonaiskustannus oli kuusi miljoonaa euroa, jossa oli ehkä viisi prosenttia puurakentamisesta syntynyttä lisää.

48 oppilaan erityiskoulun johtaja Elisabeth Obermoser-Kemetinger kertoo opettajakunnan osallistuneen alusta alkaen koulun suunnitteluun. -Vanhassa koulussa esiintyneet häiriöt ja aggressiivinen käyttäytyminen loppuivat uudessa koulussa kokonaan. Puu luo oman rauhoittavan ilmapiirinsä, mikä on meille erityiskouluna arvokasta.


Artikkeli on osa toimittaja Markku Laukkasen toimittamaa Hyvät käytännöt -artikkelisarjaa, joka esittelee puurakentamisen toimintatapoja ja trendejä eri puolilla Eurooppaa. Sarja käsittelee muun muassa puurakentamisen kasvun tekijöitä julkisessa rakentamisessa, puun tuloa kaupunkirakentamiseen, vanhan rakennuskannan korvaamista puuratkaisuilla, teollisen esivalmistuksen, suunnittelun ja laadun vaikutusta kilpailukykyyn, rakennusteollisuuden ja yksityisten sijoittajien heräämisestä puurakentamisen kasvavaan markkinaan, puutuotealan kasvavia investointeja ja alan edunvalvonnan tärkeyttä osana metsien käytön hyväksyttävyyttä.


Artikkelisarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.