Olet täällä

Puurakentamiseen haetaan lisää toimijoita ulkomailta

Suomea pidetään mielenkiintoisena sijoituskohteena puutuotealan yrityksille. - Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi lisäarvoa osaamisen ja kilpailuun  uusien toimijoiden myötä.  Suomen pienessä markkinassa ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista. (kuvassa vas. Sari Toivonen ja markkinointijohtaja Maria Arruda)  

Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.

Finpron osana toimiva Invest in Finland on palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio, joka hankkii ulkomaisia yrityksiä Suomeen. Se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisena ja rahoittamana yksikkönä, jonka toiminnan tavoitteena on vahvistaa osaamiskeskittymiä, lisätä työllisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä. Puurakentamisen edistäminen on osa "green building teamin" toimintaa, jonka käynnistämistä vauhditti hallitusohjelman puurakentamista koskevat tavoitteet.

 - Kun otimme puutuotealan ohjelmaamme, näimme että siinä on samanlaista kasvupotentiaalia kuin esimerkiksi tuulivoiman ja siihen liittyvän teknologian tuotannossa, sanoo johtaja Sari Toivonen Invest in Finlandista.

- Nyt kun energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet rakentamiseen, voimme tunnistaa rakentamisen kasvavina trendeinä sekä ympäristöystävällisyyden että älykkyyden. "Green" ja "smart" tulevat rakentamiseen nyt yhtä aikaa, arvioi Toivonen. Energiatehokkaasta, edistynyttä talotekniikkaa hyödyntävästä rakentamisesta voi kehittyä Suomen juttu tukevaisuudessa. 

Edelläkävijä ympäristöystävällisessä rakentamisessa

Suomella on Toivosen mielestä kaikki mahdollisuudet kehittyä edelläkävijäksi energiatehokkaassa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. Tämä edellyttää puurakentamiselta vahvaa kilpailukykyä ja suhtautumisen muutosta koko rakennusalalta.

- Esimerkiksi betoniteollisuuden kannattaisi puhua hybridirakentamisesta ja eri materiaalien välisestä synergiasta, koska sitähän rakentaminen aina on. Rakennusalalla tuntuu olevan kielteistä suhtautumista kilpailun lisääntymiseen ja uusien materiaalien tuloon markkinoille. Sillä asenteella emme voi olla edelläkävijämaa, muistuttaa Toivonen.

- Jos saisimme ulkomaisia investoijia puutuotealalle ja rakentamiseen, se toisi ilman muuta lisäarvoa osaamisen ja uusien toimijoiden myötä. Pienen maan markkinassa tämmöinen ulkoa tuleva pöllytys tekisi vain hyvää, tulkitsee Toivonen.

Haussa laajentumishaluisia eurooppalaisia yrityksiä

Sari Toivosen mukaan rakentamisen paloturvallisuusmääräysten uusiminen avasi tietä teollisen puurakentamisen kehitystyölle Suomessa. - Kun katsomme asioita investointien näkökulmasta, näemme kahden vuoden aikana tapahtuneen ison harppauksen eteenpäin erityisesti puurakentamisen osaamisessa ja asenteissa, vaikka olemme vielä Ruotsiin nähden jälkijunassa, toteaa Toivonen.   

Maailmalla Suomi tunnetaan isojen yritysten ja suurten julkisten puurakentamishankkeiden kautta. Viimeisen kolmen vuoden aikana puutuotealan yritykset ovat lähteneet vahvasti rakentamisjärjestelmien tuotantoon ja kehitystyöhön, jonka ansiosta monilla isoilla rakennusliikkeilläkin alkaa olla kokemusta puurakentamisesta. Myös puurakentamisen elementtituotannossa ollutta tyhjiötä on täytetty omin kotimaisin voimin, vaikka alussa Invest in Finlandin hankkeissa haettiin elementtituotannon käynnistäjiä Suomeen.

- Me etsimme eurooppalaisia puutuotealan laajentumishaluisia yrityksiä, jotka voivat olla rakennusalan suunnittelu- ja palvelualan yrityksiä tai puurakentamisen tarvitsemaa jalostavaa teollisuutta, kuvailee Toivonen. Näemme että puurakentamisen osuutta varsinkin kerrostalotuotannossa pystytään kasvattamaan siten, että valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoite kymmenen prosentin markkinaosuudesta on mahdollinen.

Toivonen kokee haastavimpana tavoitteena sen, että puutuotealan uusia yrityksiä syntyisi erityisesti rakennemuutospaikkakunnille, jossa tarvitaan kiperästi uusia työpaikkoja. - Teollisen elementtivalmistuksen seurauksena puualan tuotteita on helppo kuljettaa pitkiäkin matkoja. Siinä mielessä puurakentaminen ei ole muuhun rakentamiseen nähden vain paikallista teollisuutta. Aluetaloudet ovat suuria hyötyjiä puurakentamisesta, kun käytetään oman alueen raaka-ainetta ja työvoimaa jalostuksessa.

 - Venäjää pidämme myös mahdollisuutena, mutta toistaiseksi se on sitä ensisijassa pientalo- osaamisviennin kannalta. Puukerrostalojen kehittämiseen ja rakentamiseen menee Venäjällä vielä pitkän aikaa, arvioi Toivonen.

Rakentamisen palveluliiketoiminnassa vajetta

VTT tekee parhaillaan Invest in Finlandille uusien energiatehokkuussäädösten valossa korjausrakentamisesta koskevaa selvitystä, jonka perusteella Invest in Finlandin ohjelman puitteissa arvioidaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toivonen uskoo korjausrakentamisessa olevan tulevaisuudessa jopa uudisrakentamista isompi liiketoiminnan volyymi.

Energiatehokas uudis- ja korjausrakentaminen antavat Toivosen mukaan paljon investointi -mahdollisuuksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yrityksille. - Suomesta saattaa tulla ulkomaalaisten yritysten kannalta mielenkiintoinen modernin puurakentamisen testiympäristö, näkee Toivonen. Energiatehokas rakentaminen lisää talotekniikan osuutta, mistä seuraa käytön osaamisen ja huollon tarvetta sekä paljon uudenlaista työtä ja mahdollisuuksia.

Toivonen näkee erityisesti puutteita rakentamisen palveluliiketoiminnassa, jossa on kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. - Me tarvitsemme integraattoreita, jotka kykenevät yhdistämään hankekokonaisuuksia suunnittelusta toteuttamiseen tilaajalle. Korjausrakentamista suunnittelevan taloyhtiön tulisi voida tilata hanke yhden luukun periaatteella, kertoo Toivonen esimerkin.

Myös energiatehokkaaseen puurakentamiseen erikoistuneille suunnittelu- ja rakennusliikkeille on tarvetta. - Me tarvitsemme tälle alueelle monia toimijoita, jos tavoittelemme asemaa energiatehokkaan rakentamisen mallimaana, muistuttaa Toivonen.

Puurakentaminen sopii Toivosen mielestä hyvin meneillään olevaan ympäristöarvoja korostavaan trendiin, joka näkyy esimerkiksi paikallisen lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvuna. - Uskon että puutalojen kysyntä kasvaa vahvasti lähivuosina, jos on tarjontaa, arvioi Toivonen.

Suuret hankkeet kiinnostavat

Invest in Finlandin tavoitteena on yhteistyö Tekesin Korjausrakentamisen teollistamishankkeessa. Tekesillä ja Sitralla on merkittävä rooli uusien myös korjausrakentamisen kehittämisessä ja siinä sekä tilaajat että palveluntarjoajat hakevat yhteistyössä uusia korjausrakentamisen ratkaisuja.

- Näihin ryhmiin Invest in Finland koettaa saada valikoituja ulkomaisia yrityksiä mukaan, sanoo Toivonen. Haussa on toimijoita, joiden investoinneilla on vaikuttavuutta puurakentamisen osaamisen kehittämisen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta.

- Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren Wood City hanke on herättänyt eurooppalaisissa yrityksissä paljon mielenkiintoa. Sen kaltaiset isomman luokan asuin- toimistotalo-, kauppakeskus- ja hotellihankkeet ovat maamerkkejä, joita tarvitaan herättämään suunnittelijoiden, arkkitehtien ja rakennusyhtiöiden kiinnostusta, kertoo Toivonen.  

Ulkomaalaisten yritysten mielenkiinto kohdistuu toistaiseksi lähinnä yksittäisiin hankkeisiin eikä syvempään rantautumiseen Suomen puutuoteteollisuuteen tai rakennusmarkkinaan.

- Saksalaisyrityksillä on puurakentamisen kotimarkkina vahvassa kasvussa, joten siellä ei ole tarvetta lähteä ulkomarkkinoille. Vaikka Suomen markkina vetäisikin, myös ruotsalaiset johtavat puurakentajat saavat kaiken tuotantonsa kotimarkkinoille ja Norjaan, arvioi Toivonen.  

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Sari Toivonen, director green construction, 0400 472060, sari.toivonen@investinfinland.fi