Olet täällä

Puun myönteiset terveysvaikutukset huomattu sairaalarakentamisessa

Suunnitteluvaiheessa olevassa Kainuun uudessa sairaalassa pyritään hyödyntämään puun terveysvaikutuksia. Puun terveysvaikutuksia sairaalamiljöissä on tutkittu runsaasti mm. Norjassa, Kanadassa, Japanissa, Itävallassa ja Tanskassa.

- Kun Suomesta ei löydy esimerkkejä puun käytöstä sairaalan tilaratkaisuissa, joudumme miettimään huolella puuta julkisivuissa, sisustusratkaisuissa, elementoinnissa ja moduloinnissa huolella. Tavoittelemme puulle tarkoituksenmukaista käyttöä, jonka skaala lopputuloksessa voi olla mitä vain kunhan se on järkevää ja taloudellista, kertoo sairaalahankkeen projektipäällikkö Terho Pekkala Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä.

Kiinnostusta puun käyttöön sairaaloiden uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa on vireillä useissa kohteissa Suomessa kuten myös Helsingin uuden lastensairaalan suunnittelussa. - Puu koetaan miellyttävänä ja tunnelmaltaan lämpimänä materiaalina ja sitä käytetään mahdollisuuksien mukaan lastensairaalassa kalusteissa, seinä- ja lattiapinnoissa, kertoo hankkeen tukisäätiön puheenjohtaja  Anne Berner.

Sairaalasuunnittelussa hyödynnetään puun terveysvaikutuksia

Norsk Treteknisk Institutin tutkimuksessa harmonisimmaksi potilashuoneeksi todettiin huonetyyppi, jossa neljästä seinästä yksi oli ikkunallinen ja yksi ehjä seinäpinta oli puupaneloitu. Puun käyttöä suositellaan lisättäväksi erityisesti tiloissa, joissa ihmiset oleskelevat pitkään kuten työhuoneissa, sairaaloissa ja terveysasemilla, odotushuoneissa, kouluissa ja päiväkodeissa.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun RED with Wood -hankkeen tiimoilta on tehty yhteistyötä Kainuun uuden sairaalan kanssa mm. opinnäytetöiden muodossa. Hankkeessa syntynyttä uutta tietoa tarjotaan myös muille sairaala- ja terveydenhuollon hankkeille, joita on käynnissä ympäri Suomea. Yleisesti puun rooli hyvän sisäympäristön luomisessa on sairaalarakentamisessa mukana oleville toimijoille tuttua, mutta miten se toteutetaan vaatii lisää tutkimusta ja varsinkin tuotekehitystä kaluste- ja pintavalmistajien taholla.

Kainuun sairaalahankkeeseen on kerätty puurakentamisen asiantuntemusta ja tutkimustietoa. - Olemme hyödyntäneet tutkimustietoa eri puolilta maailmaa ja tavoittelemme sairaalaa, jossa on terveyttä edistävä hoitoympäristö. Tunnemme tutkimukset jotka osoittavat puun myönteiset fysiologiset ja psykologiset terveyttä edistävät vaikutukset, kuivan rakentamisen ketjun, puurakennusten hengittävyyden, hyvän sisäilman ja tunnelman, selostaa Pekkala.

Kainuun sairaalahankkeen osalta on tehty selvitys puun käytön mahdollisuuksista sairaalarakentamisessa. Mitään säädöksistä tai rakennusteknisistä tekijöistä johtuvaa estettä puun käytölle rakenteellisesti ei löydetty. Sisäympäristöissä käyttöä rajoittaa sairaalan tiettyjen tilojen, ns. kuuman sairaalan, hygieniavaatimukset, jotka nykyisellä tietämyksellä rajaa materiaalien käyttöä. Kuuma sairaala on kuitenkin vain noin neljänneksen koko sairaalan pinta-alasta, loppu on verrattavissa hotelliin, toimistotiloihin tai tehtaaseen.

Maailmalla hyviä kokemuksia puusta sairaalarakentamisessa

Hyvänä esimerkkinä puun käytöstä julkisessa rakentamisessa Pekkala mainitsee Itävallan ja Kanadan Brittiläisen Kolumbian, missä puhuttelee yhteinen vahva tahtotila puun käytölle monipuolisesti ja näyttävästi myös sairaalarakentamisessa.  - On asetettu tietoinen tavoitteellinen politiikka, jolla puun käyttöä edistetään erityisesti julkisessa rakentamisessa. Sama ajattelu- ja toimintamalli sopisi myös Suomeen ja metsämaakuntiin, koska puu on meidän harvoja omia raaka-aineresursseja. Me tarvitsemme kehittyneenpää puurakentamisen kulttuuria, osaamista ja rakentamisen järjestelmien ja komponenttien tuotteistamista ja kaupallistamista.

Pekkalan mielestä puun käyttö sairaalarakentamisessa ja muissakin haastavissa julkisissa kohteissa edellyttää puurakentamisen osaamista ja fiksua tapaa materiaalin esille tuomisessa. - Tiedämme ulkomaisista esimerkeistä, että puun käyttö ei teknisesti ole kynnyskysymys, vaikka päätyisimmekin eri materiaalien yhdistämiseen.

Suunnitteluvaiheessa oleva Kainuun uusi sairaala tulee olemaan yksi uusista kotimaisista restoratiivisen eli eheyttävän rakentamisen kohteista, jossa puun terveysvaikutuksia hyödynnetään. Kuhmon kaupunki on esittänyt kuntien lausuntokierroksella edellytyksen, että kainuulainen puu näkyy sairaalan rakenteissa ja sisustuksessa myös terveysvaikutustensa ansiosta.

- Olisi kovin erikoista, jos tätä ei tämmöisessä metsämaakunnassa edes harkittaisi. Puun käyttö sairaalarakentamisessa olisi omaleimaista Kainuuseen ja ilmentäisi hyvin maakunnan luonnetta ja historiaa, kuvailee Pekkala.  On hyvä, että julkinen sektori ottaa vahvan roolin puurakentamisen edistäjänä.

Teollisen puurakentamisen mahdollisuuksia Pekkala pitää hyvinä alkaen erilaisista rakentamien järjestelmistä, teollisesta esivalmistuksesta ja puun mahdollisuuksista rakentaa turvallinen ja terveellinen rakennus.

Kainuun uusi sairaala suunnitellaan ja toteutetaan allianssiurakkana, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on tarjouskilpailun tuloksena valinnut allianssikumppanikseen Skanskan, Swecon ja Caverionin muodostaman konsortion. Rakennussuunnittelu alkanee maaliskuussa ja noin vuoden kuluttua tilaaja tekee päätöksen toteutusvaiheen käynnistämisestä. Uudisrakennuksen ensimmäisten osien odotetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana.

Puu hyvinvointirakentamisen keskiössä

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimushanke, Restoratiivisen ympäristön suunnittelu – hyvinvointia ja liiketoimintaa puusta, pureutuu terveellisen ympäristön rakentaviin elementteihin ja tutkii etenkin puun uusia käyttömahdollisuuksia hyvinvointirakentamisessa. Restoratiivinen eli eheyttävä ympäristö pyrkii kaikilla elementeillään edesauttamaan ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja kunnioittamaan luontoa.

- Rakennetun elinympäristön valtaisat vaikutukset ihmiseen jäävät valitettavan usein huomioimatta. Kaikki sisätilavalinnat, kuten materiaalit, valaistus, värit ja muodot, vaikuttavat ihmiseen huomaamatta. Väärät valinnat voivat aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia ja huonontaa terveyttä. Oikeanlainen ympäristö voi tukea sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia, sanoo hankkeessa mukana oleva tutkimuspäällikkö Petri Heino.

- Materiaaleista etenkin puulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Se vaikuttaa ihmisiin itsessään ja toisaalta taas mahdollistaa muita positiivisia asioita. Puun on todettu vaikuttavan positiivisesti mm. sisäilman laatuun, kosteustasapainoon, viihtyvyyteen ja akustiikkaan. Kokonaisvaltainen restoratiivinen suunnittelu huomioi myös melun, valaistuksen ja materiaalin tunnun, kuvailee Heino.

Materiaalin tuntu on erittäin merkittävä tekijä ihmisille. Puun alhainen lämmönjohtavuus tekee siitä miellyttävämmän koskettaa kuin kivipohjaiset materiaalit tai metallit. Koko sisäympäristön tunnelmalta puutalot ovat erilaisia; sisäilma, akustiikka, äänimaailma, luonnollisuus luovat kokonaisuuden, jota on vaikea mittauksilla todentaa. Sen toteaa vain kokemalla.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen                                                                                

Lisätietoja:

Terho Pekkala, 044 797 0269, terho.pekkala@kainuu.fi

Petri Heino, 044 702 8428, petri.heino@kyamk.fi