Olet täällä

Puukerrostalorakentamisen teollisen prosessin läpimurto on tapahtunut

Moderni Puukaupunki -hankkeen tavoitteena on saada käyntiin mittavia puukerrostalohankkeita, joissa korostuvat rakentamisen teollinen prosessi, hyvä arkkitehtuuri ja asuinmiljöö. Hankkeen vetäjän, tekniikan tohtori Markku Karjalaisen mielestä Ruotsin myönteiset kokemukset puukerrostalorakentamisesta, kasvavat ympäristöarvot ja isojen metsäyhtiöiden sitoutuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämiseen saivat aikaan uuden puurakentamisen aallon. Nyt kyse on mittavasta kilpailukykyisestä teollisesta volyymirakentamisesta, arvioi Karjalainen. Asukkaat haluavat, että puurakentamista suosivat arvot kuten energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa.

Moderni puukaupunki -hanke (1997 – 2013) on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion käynnistämä valtakunnallinen sateenvarjoprojekti, jonka tehtävänä on saada aikaan puurakentamisen avulla asukaslähtöisiä, viihtyisiä ja esimerkillisiä asuinmiljöitä ja muita puurakentamisen esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Hankkeessa puumiljöörakentamisen lisäksi pääteemoja ovat puujärjestelmärakentamisen kehittäminen, puun käytön edistäminen piha- ja ympäristörakentamisessa ja sisustamisessa sekä puurakentamisen myönteisten ympäristöarvojen esilletuominen. Hanketta hallinnoi vuoden 2010 alusta alkaen Puuinfo Oy.

- Hanke lähti liikkeelle vuonna 1997 puukerrostalorakentamisen lanseerauksen merkeissä. Oulussa käynnistettiin jo vuonna 1995 puukerrostalorakentamisen pilottikohde, Ylöjärven Asuntomessut 1996 ja Viikin puukerrostalohankkeet olivat kaikki uutta Suomessa, muistelee Moderni Puukaupunki -hankkeen vetäjä, arkkitehti Markku Karjalainen. Hankittiin tietoa maailmalta, tehtiin tutustumismatkoja, löydettiin amerikkalainen platform-järjestelmä ja vaihdettiin kokemuksia. Moderni puukaupunki -hankkeen isä, professori Jouni Koiso-Kanttila oivalsi varsin pian, että puurakentamisesta ei tule menetystarinaa, jos kamppaillaan vain teknisten asioiden ja yksittäisten rakennusten kanssa, kun pitäisi puhua puurakentamisen miljöistä, isoista kohteista ja volyymirakentamisesta, kertoo Karjalainen. Moderni puukaupunki -hankkeen merkeissä toteutettiin merkittäviä kohteita kuten esimerkiksi Oulun Puu-Linnanmaa, Lahteen Kariston alue ja Porvoon Länsiranta.

Tekes myönsi ensimmäisen 2-vuotisen hankerahoituksen, jonka myötä myös ympäristöministeriössä havaittiin puurakentamishankkeet, jotka saivat myönteistä kiinnostusta osakseen. Myös media kiinnostui puurakentamisesta ja esitteli ulkomaisia kohteita, jotka kasvattivat kiinnostusta Suomessa puurakentamiseen niin päättäjien kuin suuren yleisönkin piirissä. Näin syntyivät puurakentamisen edistämisohjelmat PuuSuomi, Puun Aika ja PuuEurooppa -ohjelmat, joiden tukemana rakennettiin puurakentamisen silloinen lippulaiva Sibelius-talo ja saatiin pitkäjänteisyyttä puurakentamisen kehittämis- ja tutkimushankkeisiin ja julkaisutoimintaan.  Alkuun oli tavoitteena tuoda vanhojen puumiljöiden hyvät ominaisuudet nykyaikaiseen kaavoitukseen ja kaupunkimaista modernia puualuerakentamista.

Puukerrostalorakentamisen uusi alku

- Hyvä kehittämisvire hiipui 2000-luvun alussa, kun teollisuus itse luovutti puukerrostalohankkeiden kehittämisen, arvioi Karjalainen. Rahoittajienkin näkemys oli, että suomalaiset haluavat pientaloja, jotka päätettiin tuoda kaupunkeihin poliittisten päättäjien tukemalla puurakentamista suosivalla ”matala ja tiivis” -ajattelulla.

2000-luvun lopulla puukerrostalohankkeisiin kiinnostuttiin uudelleen Ruotsin kokemusten perusteella. Ruotsissa puukerrostalorakentaminen oli saanut nopeasti viidenneksen kerrostalorakentamisen markkinasta. Suomessa nähtiin, että pientalorakentamisessa eikä vapaa-ajan rakentamisessa ollut juurikaan kasvun mahdollisuutta. Suomessa tuotetaan vuosittain 15.000 pientaloasuntoa, joista 85 % on puurakenteisia, jossa ei ole enää paljon kasvun varaa eikä merkittävää tilaa volyymirakentamiselle. 

Toinen merkittävä puukerrostalorakentamisen uutta kiinnostusta vauhdittanut tekijä oli Karjalaisen mukaan suurten metsäyhtiöiden kiinnostuminen puurakentamisen järjestelmien kehittämisestä.

 - Nyt mukana ovat Metsäliitto, Stora Enso, Finndomo, Koskinen ja Versowood. Kaikki puhuvat puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksista ja tekevät yhteistyötä, vaikka ovat keskenään kilpailijoita, kehuu Karjalainen. Innostus teollista puukerrostalorakentamista kohtaan on edennyt todella vauhdilla, koska nyt on löydetty puurakentamisen nopeus ja sen kautta hyvä kilpailukyky. Alan sisäinen yhteistyö ja henki on parantunut viimeisen 2-3 vuoden aikana todella paljon. Puuala puhuu nyt omaa tarinaansa ja puurakentamisesta on tullut varteenotettava kilpailija perinteisille rakennusmuodoille myös kerrostalorakentamisessa, uskoo Karjalainen.

Nyt tarvitaan isoja puukerrostaloalueita

Moderni puukaupunki -hanke on saanut yli 50 kunnasta ja kaupungista yhteydenottoja kiinnostuksesta puurakentamiseen. Nyt kiinnostavina pidetään niitä kymmenkuntaa kohdetta, jossa kaavoitetaan isoja alueita puukerrostalorakentamista varten. Moderni puukaupunki -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä isoja kohteita ja toteuttaa hyvä asuinmiljöö, missä puukerrostalorakentamiselle saadaan volyymia. Nyt ei ole enää kyse yksittäisistä pilottimaisista puurakennushankkeista, vaan mittavasta teollisesta volyymirakentamisesta. Puurakentaminen alkaa pian olla tavanomaista rakentamista, osana koko rakennusteollisuuden rakennetta. 

Tämänkaltaisessa aluerakentamisessa ja teollisessa prosessissa on myös puurakentamisen kehittämisen mahdollisuus kehittää edelleen kilpailukykyä, logistiikkaa ja tehdä arkkitehtonisesti houkuttelevia asuinmiljöitä, sanoo Karjalainen. Kaupunkien ja kuntien päättäjät, kaavoittajat, arkkitehdit ja asukkaat ovat kiinnostuneita ympäristöasioiden kautta puurakentamisesta, koska rakentamisen ympäristövaikutukset ovat tulossa standardeina myös rakentamiseen. Tosin rakentajien piirissä ympäristöarvot huomioidaan vasta, kun ne ovat määräyksiä, huomioi Karjalainen.

Asukkaat haluavat että energiatehokkuus, ympäristöarvot ja ekologisuus korostuvat tulevaisuuden rakentamisessa. Tämä trendi suosii puurakentamisen osuuden kasvamista. Vaikka puurakentamista kohtaan tunnetaan erittäin paljon mielenkiintoa, rakennuttajien ja rakennusliikkeiden taholla ollaan vielä odottavia ja vähän skeptisiä, miettii Karjalainen. Koska isojen kerrostaloalueiden rakentamisesta tehdään viime käden päätökset investoijien ja rakennusliikkeiden piirissä, me tarvitsemme puukerrostalokohteita, joista saadaan vielä lisää käytännön kokemuksia. Onnistumiset konkreettisissa rakennuskohteissa yleensä häivyttävät epäluuloja parhaiten.

Nyt on puukerrostalohankkeita saatava sinne, missä on vahvat ja valmiit kaavat, jotka eivät estä julkisivujen osaltakaan puurakentamista. Ruotsin esimerkki osoittaa, että markkinaa ja volyymia on meillä Suomessakin, mutta nyt tarvitaan tietoa rakentamisen ammattilaisille ja uskon vahvistamista rakentamisen järjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun.

Karjalainen luettelee useita mittavia puukerrostalohankkeita, jotka ovat lähdössä liikkeelle. Tampereen Vuoreksen Isokuusen osa-alue tulee olemaan Suomessa tähän saakka suurin, noin 1650 asukkaan puurakentamisalue. Alueelle nousee noin 700 puurakenteista asuntoa, arviolta noin 70 000 k-m2, josta puolet on puukerrostalorakentamista. Turun Linnanfältin alueen kaavan tulisi olla valmis ensi keväänä. Alueelle rakennetaan tuhannen asukkaan puukerrostalokokonaisuus. Stora Enson ja SRV:n julkistama Helsingin Jätkäsaaren WoodCity on kooltaan 27.000 kerrosneliötä monikerroksista liike-, toimisto- ja hotellirakentamista. Helsingin Viikissä alkaa 116 asuntoa käsittävän puukerrostalokorttelin elementtien runkoasennus lokakuussa, Vierumäellä asukkaat muuttavat marraskuussa Suomen ensimmäiseen 5-kerroksiseen puukerrostaloon. Rauman Papinpellon alue on kaavoitettu noin 350 asukkaalle.  Kouvolassa odotetaan päätöksiä E2- arkkitehtuurikilpailun voittajahankkeiden toteuttamisesta, puurakenteisen koulun ja päiväkodin rakentamisesta sekä betonikerrostalojen julkisivujen korjaushankkeesta puuelementeillä.  Kiteellä ja Saarijärvellä on valmis kaava ja puukerrostalojen rakennussuunnittelu on jo käynnissä.

Arkkitehtuurin ja asuinmiljöön arvostus kasvussa

Nyt toiminta puukerrostalorakentamisen puolesta on uskottavaa. Teolliset toimijat ovat nyt tosissaan, vakuuttaa Karjalainen. Palomääräysten muuttaminen ei lopullisesti tätä buumia ratkaissut, vaan yleinen puurakentamiselle ja ympäristöarvoille myönteinen trendi, arvioi Karjalainen. Asuntokohtainen sprinklauskin koetaan nyt turvallisuutta lisäävänä tekijänä eikä vain kustannusasiana. Vaikka hinta onkin keskeinen tekijä kerrostalotuotannossa, asukaspalautetilaisuuksissa nousee yhä vahvemmin esiin arkkitehtuuri ja ihmisystävällinen miljöö. Siitä ollaan valmiita maksamaan ja se näkyy asukkaiden ja isännöitsijöiden keskuudessa tehtyjen tyytyväisyystutkimusten tuloksissa. Puukerrostaloissa olevat asukkaat ovat tyytyväisiä ja asuvat siellä keskimäärin pidempään sekä omistus- että vuokra-asunnoissa. Asuinmiljöö - teema oli 90-luvulla tärkeä oivallus ja nyt se on koko puurakentamisen veturi. Loppukäyttäjä eli asukas maksaa hyvästä asuinmiljööstä, jossa pitää ottaa huomioon arkkitehtuuri, liikennejärjestelyt ja maankäyttö entistä kokonaisvaltaisemmin. 

Julkisivuratkaisuilla ei ole näissä tutkimuksissa ollut paljoakaan merkitystä viihtyvyyden kannalta, koska lopulta kaikki pinnat vaativat huoltoa. Betoni- ja rappauspinnat likaantuvat ja kupruilevat siinä missä puupinnat vaativat säännöllistä maalausta. Parhaillaan Moderni Puukaupunki -hankkeessa tehdään maalitehtaiden kanssa yhteistyötä pitkäaikaiskestävyyden parantamiseksi ja huoltovälien lyhentämiseksi.

Myös median mielenkiinto puurakentamista kohtaan on tällä hetkellä suurta. Se lisää rakentajien ja rakennuttajien silmissä hankkeiden uskottavuutta ja toisaalta suuren yleisön mielenkiintoa puurakentamisen mahdollisuuksia kohtaan, iloitsee Karjalainen. Olemme kyenneet hälventämään puukerrostalorakentamista kohtaan koettuja esteitä ja ennakkoluuloja. Tekniset ongelmat on kyetty ratkomaan, siksi voimme sanoa, että epävarmuustekijöitä ei rakennusteknisessä mielessä ole. Yhdysvalloissa on rakennettu 135 vuotta puukerrostaloja eikä siellä nähdä mitään ongelmia. Se osoittaa niiden olevan Suomessa lähinnä korvien välissä olevina ennakkoluuloina.

- Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoi osuvasti, että ”pitää mennä vanhojen tapojen ulkopuolelle ja opetella kaikki uudelleen”. Juuri tästä on kyse, vahvistaa Karjalainen. Monet pitkään alalla olleet ammattirakentajat ovat valmiita nyt myöntämään, että teollinen puurakentaminen on kilpailukykyistä, jopa edullisempaa kuin betonirakentaminen, koska puurakentamisessa rakentamisen aika on lyhyt, rakentamistapa on kuivaa ja työmaarakentamista on vähemmän. Rakennusliikkeiden ei tarvitse jäädä ongelmatilanteissakaan yksin, koska koko puurakentamisen arvoketjuun löytyy asiantuntija-apua ja ohjeistusta. Nyt kun puurakentaminen on myötätuulessa sekä poliittisten päättäjien keskuudessa että julkisuudessa pidän tärkeänä, että olemassa olevat hankkeet viedään ammattitaitoisesti läpi. 

Mielenkiinto puurakentamista kohtaan vahvassa kasvussa

Karjalainen uskoo betonikerrostalojen korjausrakentamisesta tulevan jopa isompi business puurakentamiselle kuin puukerrostalojen uudisrakentamisesta, onhan Suomessa yli 300.000 korjausikään tullutta betonikerrostaloasuntoa. Se tuo puurakentamiselle valtavasti markkinapotentiaalia lisää. Monissa kaupungeissa kiinnostaa 70-luvulla nopeasti rakennettujen betonikerrostalojen julkisivuremontit ja lisäkerrosten rakentamismahdollisuus. Tässä on tehty hyvää tutkimus- ja kehitystyötä mm. Aalto-yliopistossa ja luotu puurakenteisiin perustuva TES - järjestelmä, jolla voidaan asentaa valmiita talotekniikan sisältäviä elementtejä vanhojen elementtien sijaan asukkaiden asuessa koko korjausvaiheen ajan kotonaan. Korjausrakentaminen tulee olemaan ensi keväänä Puuinfon Moderni Puukaupunki -hankkeen puitteissa 12 kaupungissa järjestettävän RoadShown yhtenä pääteemana. Kokemukset viime kevään maakuntakierroksesta olivat erittäin myönteisiä. - Monta kaava- ja puukerrostalohanketta lähti tuolloin eri puolilla Suomea liikkeelle, sanoo Karjalainen.

Palomääräysten muutos tulee lisäämään myös puuelementteihin perustuvaa korjausrakentamista. Lisäkerrokset voidaan toteuttaa ilman sprinklausta tavallisella tai palosuojatulla puulla, joka sopii keveänä materiaalina hyvin lisäkerrosten toteuttamiseen. TES-elementteihin perustuvassa korjausrakentamisessa on valtava vientimahdollisuus myös Venäjälle. Karjalaisen mielestä Venäjä pitäisi systemaattisesti ottaa mukaan puurakentamisen kehittämiseen. Myös Venäjällä on puuta ja kun ennakkoluulot puurakentamista kohtaan hälvenevät, uuden ajan kehittyneen puurakentamisen läpimurto on varmaa, uskoo Karjalainen. Kouvolan Woodinno - hankkeella voidaan näyttää oma puurakentamisen osaamisemme erityisesti Venäjälle, joka sijaitsee markkinana Kymenlaaksoa lähellä.

Maakuntien monien puutuoteteollisuuden kehittämishankkeiden pitäisi nyt keskittyä erityisesti konkreettisten referenssikohteiden rakentamiseen, esittää Karjalainen. Tähän asti on ollut paljon toimialan hanketoimintaa, mutta liian harvassa kohteessa se on johtanut puutuoteteollisuuden tuotantoon ja teolliseen rakentamiseen. Hankkeiden uskottavuus toteutuu vain konkreettisten yritys- ja rakennuskohteiden kautta. Jos tässä myönteisessä puurakentamisen ilmapiirissä ei onnistuta, ei sitten missään. Kolmatta mahdollisuutta puukerrostalorakentamisen nousulle ei mitä todennäköisimmin tule, siksi nyt pitää onnistua.

Suomalaiset puurakentajat menestyvät erinomaisesti Euroopassa, jossa puurakentamisella on pitkät perinteet ja se on normaalia rakentamista ilman erityisvaateita. Betonilobby on hallinnut rakentamisalaa vuosikymmenet ja siellä on tehty hyvää rakentamista ja kehitystyötä. Mutta energiatehokkuusvaateet ja raaka-aineiden kallistuminen johtavat ekologiseen muutokseen, kun tarjolla on uusiutuva kilpailukykyinen kotimainen puu rakentamisen raaka-aineena.

Suurten metsäyhtiöiden, Stora Enson ja Finnforestin, vahva panos puurakentamisen ratkaisuihin siivittivät sitä buumia, mitä puurakentamisessa nyt eletään. Teollisuudessa ja Puuinfo Oy:ssä havahduttiin yhtä aikaa Ruotsin kokemuksiin, jossa on saavutettu 20 prosentin markkinaosuus puulle kerrostalorakentamisessa. Kysyttäessä Markku Karjalainen uskoo Suomessa menevän pari vuosikymmentä Ruotsin tason saavuttamiseen. - Kymmenen prosentin markkinaosuus voisi varmuudella toteutua v 2020, arvelee Karjalainen. Tämä tarkoittaisi 1400 puukerrostaloasunnon rakentamista vuodessa, kun koko kerrostalotuotannon vuosituotanto on 14 000 asuntoa.

Ensimmäisten 1990-luvulla rakennettujen puukerrostalojen jälkeen on opittu todella paljon, sanoo tohtori Markku Karjalainen. Siksi 15 vuotta sitten tehtyjä puukerrostaloja ei pidä käyttää negatiivisina esimerkkeinä, koska koko rakentamisen teollisessa prosessissa, työmaalogistiikassa ja rakentamisen komponenteissa on tehty paljon kehitystyötä. Nyt esimerkiksi elementit asetetaan suoraan paikoilleen talotyömaalla, joka on hupussa ja säilyy koko rakentamisen ajan kuivana. Talotekniikka asennetaan elementtien sisään jo tehtaalla, jossa tehdään yhä enemmän ja työmaalla yhä vähemmän. Puukerrostalorakentamisen teollisen prosessin läpimurto myös Suomessa on tapahtunut, vakuuttaa Karjalainen. Tämä on merkinnyt vahvaa kilpailukykyä puurakentamiselle, joka voi tarjota paloturvallisuudella ja hyvällä arkkitehtuurilla vielä lisäarvoa asukkaille.

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Artikkelin aiheet ovat laajasti esillä Puupäivässä Wanhassa Satamassa 27.10. www.puupaiva.com

Lisätietoja artikkelista:
TkT Markku Karjalainen, projektipäällikkö
Moderni Puukaupunki -hanke
Puh. 040 583 2127, markku.karjalainen@puuinfo.fi