Olet täällä

Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään. Tutkimuksen johtaja ehdottaa taloille katsastusjärjestelmää.

Puukerrostaloissa asuvat tyytyväiset asukkaat pitkään. Puukerrostalojen asukastyytyväisyyttä on tutkittu Finnish Wood Researchin toimesta ja päädytty siihen että asukkaiden viihtyvyys ja tyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Puurakentamista Järvinen pitää tulevaisuuden rakentamismuotona. Tutkimuksen johtaja Kimmo Järvinen ehdottaa kiinteistöille viiden vuoden välein tapahtuvaa katsastusjärjestelmää. Säännöllisin välein tulisi mitata asuntojen tiiviydet, ilmanvaihto, ilmalaatu ja mahdolliset akustiikassa tapahtuneet muutokset. Taloista ja asunnoista on pidettävä hyvää huolta, koska niissä on kiinni suuri kansallisvarallisuus ja niissä vietetään paljon aikaa, sanoo Järvinen.

Finnish Wood Research toteutti laajan olemassa olevien ja uusien puukerrostaloasuntojen asukas- ja isännöitsijätyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus koostui puukerrostalojen asukkaiden ja isännöitsijöiden keskuudessa tehdystä noin 120 haastattelusta. Tutkimustulosten puolueettomuuden turvaamiseksi haastattelujen kohteena olleiden kerrostalojen asuntoja ja isännöitsijöitä ei mainita.

Tutkimuksen vastausprosentti nousi yli 70 prosenttiin, jota voi pitää erinomaisen kattavana. Haastateltavia lähestyttiin ensin kirjekyselyllä ja sen jälkeen Tampereen teknillisen yliopiston teekkariopiskelijat toteuttivat haastattelut henkilökohtaisesti.

- Tälläkin haluttiin korostaa tutkimuksen puolueettomuutta, että asialle laitettiin betonirakentamisen opiskelijat, vitsailee Järvinen.

Tutkimukseen liittyy myös kylmänä aikana asunnoissa lämpökameralla tehtyjä mittauksia, joilla mitataan asuntojen ilmatiiviyttä, ja vedon tunnetta. Haastatteluissa selvitettiin asukkaiden yleistä viihtyvyyttä, tyytyväisyyttä, akustiikkaa ja äänimaailmaa, kustannuksia sekä kokemuksia arkkitehtuurista ja asuinmiljööstä.

- Eräs vanha herra vastasi kysymykseen tyytyväisyydestä, että talo on pelastanut kolme kertaa hänen henkensä, eikä halua koskaan muuttaa pois. Hän oli nukahtanut kolmasti tupakka suussa ja sprinkleri oli sammuttanut syttyneen tulipalon alkuunsa, kertoo Järvinen.

- On jokseenkin edesvastuutonta keskittyä keskustelemaan ainoastaan runkorakenteiden palokestävyydestä, kun palot syttyvät kuitenkin asuntojen irtaimistosta, tekstiileistä, matoista, huonekaluista ja lopulta kuollaan savuun ja häkään riippumatta onko talo betoni- vai puurunkoinen, sanoo Järvinen.

Ongelmat samoja puu- ja betonitaloissa

Tämän tutkimuksen vertailuaineistoksi otettiin neljä viimeisintä kerrostaloasumisesta tehtyä asukastyytyväisyystutkimusta. Pääviesti tutkimuksesta oli se, että asukkaat ovat vähintään yhtä tyytyväisiä yleisellä tasolla kuin betonitaloissa, sanoo Järvinen. Puutaloissa on pääasiassa onnellisia asukkaita ja he  asuvat niissä pidempään kuin betonitaloissa. Usein pitkäaikaisen asumisen syy johtuu talon sijainnista eikä sinänsä sen toteuttamistavasta.

 - Monet ongelmat ovat samoja sekä puu- että betonikerrostaloissa. Molemmissa koetaan vedon tunnetta, asunnot kesällä liian kuumana, äänimaailmaan ja akustiikkaan liittyviä ongelmia kuten pesukoneiden ja askelten ääntä sekä ilmanvaihtokanavien kautta kulkeutuvia hajuja ja ääniä. Yhteinen ongelma on myös ilmanvaihto ja tuuletus. Asukkaat kokevat ns. energiatehokkaat passiivitalot liian tiiviinä, joissa ilma on tunkkaista.

- Tätä ilmastointiongelmaa voi pitää vakavana, kun pitäisi tavoitella energiatehokkuutta, sanoo Järvinen. Kun tiiviissä talossa avataan ikkuna, se sotkee ilmastoinnin ja hävittää energiatehokkuuden.

Järvinen viittaa Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindbergin huoleen siitä, että kun tehdään liian tiiviitä passiivitaloja, on mahdollista että sisäilman tunkkaisuuden tunne kasvaa ja avaamalla ikkunoita asukkaat menettävät tiiviin talon tavoitellun energiatehokkuuden. Tämä nostaa taas asumisen ja rakentamisen kustannuksia. Tiiviin passiivienergiatalon rakentamisessa tulisi pyrkiä optimiin eristepaksuuteen.  

- Ongelmana on myös passiivitalojen elementtituotannossa käytettävä eristevaahto, joka ajan myötä kutistuu ja elementti menettää passiiviluokituksen tason. Passiivitaloissa toimiva ilmanvaihto ja huolto ovat tärkeitä.  Tehokas koneellinen ilmastointi johtaa suodattimien likaantumiseen ja lopulta ilmastoinnin toimivuuden loppumiseen. Huolto vaihtaa suodattimen, mutta ei katsota , onko taloon syntynyt sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka muuttavat ilmanvaihdon toimivuutta. Autoja kyllä katsastetaan joka vuosi, mutta ei taloja, ihmettelee Järvinen.

Kiinteistöille tulisi luoda viiden vuoden välein tapahtuva katsastusjärjestelmä, jossa mitataan asuntojen tiiviydet, ilmanvaihto ja mahdolliset akustiikassa tapahtuneet muutokset. Talo on parinkymmenen vuoden asumisen jälkeen toinen talo kuin sen valmistuessa. Taloa on voitu peruskorjata ja huoltaa sellaisilla toimenpiteillä, jotka vaikuttavat sen toimivuuteen. 

- Asunnot ovat Suomessa tärkeä kansallisvarallisuus, josta täytyy pitää hyvää huolta. Kukaan ei tarkasta asuntojen kuntoa, vaikka niissä vietetään paljon aikaa ja sisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen.

Talotekniikan kehittäminen välttämätöntä

Puurakentamisella voidaan korjata paljon rakentamisen virheitä, koska puutalo on hengittävä kun se tehdään oikein. Puu on ekotehokas ja energiatehokas rakennusmateriaali, jolla voidaan lisätä myös asumisviihtyvyyttä.

Ei asuntoihin tarvita välttämättä koneellista ilmanvaihtoa. Huonoimmaksi ratkaisuksi on osoittautunut keskushuippuimuri, joka on kytketty liesituulettimeen. Sisäilma tulisi voida kierrättää pari kertaa tunnissa. Parhaana ratkaisuna pidän koneellisesti järjestettyä poisto- ja tuloilmaratkaisua, sanoo Järvinen. Ongelmia tulee, kun järjestelmiä ei huolleta ja pidetä puhtaana. Koneellinen ilmavaihto tulisi voida suunnitella ja toteuttaa siten, että asukkailla on käyttöosaamista. Luonnollinen ilmankierto voi olla hyvä ratkaisu taloihin, joissa ei ole mahdollisuuksia toteuttaa sitä toimivalla tekniikalla. Vanhan kansan rakentamisessa oli paljon viisautta, kun taloista tehtiin hengittäviä ja ikkunat teipattiin talveksi.

Talotekniikalla on tulevaisuuden taloissa suuri merkitys, mutta sen tulee olla samalla tasolla kuin edistyneiden runkojärjestelmienkin. Tässä on suuri liiketoiminnan mahdollisuus, arvioi Kimmo Järvinen. Tämä on koko rakennusalan asia, koska ilmastointiin ja energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat materiaaleista riippumattomia. Tähän tarvitaan laajamittaista asuntojen sisäilman laadun parantamiseen tähtäävää Tekes-hanketta.

Tutkimuksen päätuloksena Järvinen pitää puukerrostaloissa asuvien asukkaiden tyytyväisyyttä ja pitkää asumisaikaa. Viihtyvyys ja tyytyväisyys olivat samaa luokkaa sekä vuokralla että omistusasunnoissa asuvien asukkaiden keskuudessa. Puukerrostaloa ei voida pitää vain tietyn sosiaaliluokan asumismuotona, vaan kaikkien.

Puurakentaminen on tulevaisuuden rakentamista

 Järvinen suositteleekin sosiaalisen asuntotuotantoon ja valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon puurakentamista. Runkomateriaalia olennaisempaa rakentamisessa on hyvä suunnittelu ja talojen huolto. Taloihin tulee saada määräaikaiskatsastuspakko, vaatii Järvinen. Mistä materiaalista tahansa tehdyt talot vaativat huoltoa, tarve ei koske vain puutaloja. Kolme vuosikymmentä vanha huoltamaton betonikerrostalo ei ole kaunista katsottavaa lähiössä. Kun taloa huolletaan säännöllisesti, se pysyy kunnossa ja turvaa asumismukavuuden ja asukkaiden viihtyvyyden.  

On hyvä, että rakentamisesta käytävään keskusteluun on tullut mukaan materiaali- ja energiatehokkuusarviointi, sanoo Järvinen. Koska nämä tulevat olemaan tulevaisuuden rakentamismääräysten keskeisimpiä tekijöitä, niiden vaikutukset on syytä ottaa huomioon jo nyt. Materiaalitehokkuuden kannalta hyvä rakennusmateriaali on kevyt, uusiutuva, luja ja kestävä materiaali, joka mahdollistaa rakentamisen vähäisemmällä materiaalimäärällä. Puussa yhdistyvät sekä materiaali- että energiatehokkuuden vaatimukset. Siksi puurakentaminen on tulevaisuuden rakentamista, sanoo johtaja Kimmo Järvinen.

 

Puuinfon artikkelipalvelu /  Markku Laukkanen

Lisätietoja haastattelusta:
Kimmo Järvinen, Finnish Wood Research Oy, puh 040 720 6311, kimmo.jarvinen@fwr.fi