Olet täällä

Puukerrostaloilla ja täydennysrakentamisella on kysyntää Helsingin asuntomarkkinoilla

Helsingin asuntotuotantotoimiston johtaja Sisko Marjamaa on tyytyväinen, että kerrostalorakentamiseen on puurakentamisen myötä tullut vaihtoehtoja. - On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, sanoo Marjamaa.

Marjamaa toivoo Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Trendi näyttäisi suosivan nyt puurakentamista. Energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi, korostaa Marjamaa.

- Olen tavannut rakennusalan toimijoita useissa tilaisuuksissa ja havainnut, että nyt on puurakentamisen kannalta tosi myönteinen tunnelma ja ensimmäistä kertaa voi havaita kaikkien tahojen pyrkivän sitä edistämään, toteaa Marjamaa. Puurakentamisessa tarvitaan yhteistyötä kaikkien tahojen eli suunnittelijoiden, teollisuuden, rakennuttajien ja rakentajien kesken. Ei riitä, että haluamme puukerrostaloja, jos kukaan ei niitä pysty tekemään kohtuullisilla kustannuksilla.

Olimme mukana jo 1990-luvun puolivälissä Viikin puukerrostalohankkeessa ja silloin vielä elettiin vuosia, jolloin ruokittiin ennakkoluuloja puurakentamista vastaan. Olemme keränneet kokemuksia kaupungin puukerrostaloasumisesta. Meillä on 250 puukerrostaloasuntoa, joissa selviteltiin asukkaiden viihtyvyyttä ja vastaukset olivat etupäässä myönteistä, kertoo Marjamaa.

- Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka suurin harmituksen aihe on se, että sisätiloissa ei näy puuta. Palomääräysten takia puurakenteet piti peittää kipsilevyillä, mutta julkisivut ovat puuta. Tosiasia lienee se, että asukkaat eivät ole valmiita maksamaan lisähintaa siitä, että puuta on rakenteissa piilossa, edes energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden nimissä. Asukkaiden kannalta on ilman muuta myönteistä, että myös sisätiloissa voi uusien palomääräysten myötä näkyä puuta myös pintamateriaalina, sanoo Marjamaa.

ARA-tuotannolla voitaisiin edistää puurakentamista

Marjamaan mukaan vuosikymmen sitten oli vaikea löytää suunnittelijoita puutaloille. Helsingin Omenamäen alueen kaavassa vaadittiin kantavat rakenteet puusta, vaikka asialle tuolloin naureskeltiinkin, muistelee Marjamaa. Rakentaminen oli yhtä taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta talot syntyivät lopulta hyvin yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen myötä. Puutuoteteollisuudesta haettiin kumppaneita, joita ei lopulta löytynyt. Vaikka toteutus oli hankalaa, jäi käteen tuolloin paljon kokemusta varsinkin rakennesuunnittelusta mm. meluhaittojen vähentämiseksi. Vaikka talot valmistuivat työvaltaisesti kappaletavarasta, nekin olivat askeleita eteenpäin puurakentamisessa, kertoo Marjamaa.

- Olen todella iloinen, jos löytyy vaihtoehtoisia ratkaisuja kerrostalorakentamiseen, sanoo Marjamaa. Betonitaloja on tehty vuosikymmenestä toiseen ja rakentamisen huippukautena hankkeet viivästyvät, kun ei saada elementtejä.

- Tilanne on muuttunut sen myötä, kun suuret perinteiset metsäyhtiöt ovat tulleet nyt myös rakentamisen markkinaan omilla rakennusosatuotteilla ja rakentamisen ratkaisuilla, katsoo Marjamaa. On hyvä, että puurakentamisessa on nyt tuotteistettuja isojen toimittajien suunnittelemia rakentamisen järjestelmiä, jotka vähentävät työmaalla tehtävän työn määrää. Myös kaavoituksen pitäisi mahdollistaa erilaisten materiaalien käyttö.

Marjamaa korostaa myös puurakentamisen kilpailukyvyn välttämättömyyttä, jotta se mahtuu myös sosiaalisessa asuntotuotannossa ARA - ehtojen piiriin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n toiminta-ajatukseen on merkitty velvoite edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista.

Marjamaa katsookin, että ympäristö- ja ilmastopolitiikan kannalta on perusteltua,  että ARA- tuotantoon voitaisiin osoittaa esimerkiksi käynnistysavustus puurakentamisen ja laajemminkin ympäristöystävällisen rakentamisen edistämiseksi. Koska energiatehokkuutta tulee kaikin tavoin rakentamisessa edistää, on luotava porkkanoita, joiden ei tarvitse jäädä pysyviksi. Puurakentamisessa tarvitaan nyt laajaa kokemusta, jota voidaan levittää suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille, korostaa Marjamaa.

Energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden edistämiseksi puukerrostalojen rakentamisen edistämiseksi voidaan käyttää sosiaalisesta asuntotuotannosta tuttua käynnistysavustusjärjestelmää, jolla valtio voisi osoittaa suuntaa ja tahtotilaa. Viime kaudella sosiaalisessa asuntotuotannossa oli asuntokohtainen 15 tuhannen euron käynnistysavustus ja tämä malli toimi hyvin, muistuttaa Marjamaa.

Marjamaa näkee ARA: lla ison roolin kehittää energiatehokkuutta sekä uudis- että saneerausrakentamisessa. - Kun meidän lähtökohtana on vuokra-asuntotuotannossakin elinkaariajattelu, me emme saa hyvää tuotantoa halvalla. Tiedämme, että energiakorjauksia on vaikea perustella asukkaille ilmastomuutoksen torjunnalla. Haluamme kuitenkin ottaa huomioon laadukkaassa rakentamisessa materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun. Hinta pysyy kurissa kilpailun ja kustannusvalvonnan avulla, sanoo Marjamaa.

Puurakentamisesta imagohyötyä

- Energiatehokkaasta, ekologisesti kestävästä vähäpäästöisestä rakentamisesta voi tulla tulevaisuuden rakentamisen malli, joka tarjoaa kaupungille myönteisen imagon, uskoo Marjamaa. Mutta jos tulevaisuuden rakentamisen mallikaupungiksi halutaan aidosti pyrkiä, tarvitaan siihen poliittinen tahtotila ja rakennusalan on innostuttava asiasta. Meillä on energiatehokkaasta rakentamisesta osaamista, koska A- luokan energialuokan taloja tehdään koko ajan, jopa tehokkaampana kuin määräykset edellyttävät, muistuttaa Marjamaa. Olennaista on nähdä se, että mukaan tulee useita eri tahoja, jotka ovat valmiita edistämään puurakentamista silläkin perusteella, että siitä saa tulevaisuudessa jotain imagohyötyä. Helsinki voi kaupunkina leimautua myönteisesti tulevaisuuden rakentamista suosivaksi kaupungiksi, sanoo Marjamaa.

SRV:n ja StoraEnson Jätkäsaarihankkeesta on Asuntotuotantotoimistolle varattu asuinrakennusoikeutta. Paikkaa Marjamaa pitää ilmastollisesti erittäin haastavana, mutta se antaa mahdollisuuden olla alusta alkaen mukana uudentyyppisten puukerrostalokohteiden toteuttamisessa kaavoituksesta alkaen. - Nyt tarvitaankin vahvaa yhteistyötä puuosatoimittajien rakennusliikkeiden kesken, toivoo Marjamaa. Sen myötä varmasti syntyy osaamista, kilpailukyky paranee ja saadaan hyödynnettyä puurakentamisen etuja kuten nopeutta.

Markkinoilla on tilaa puukerrostaloille ja kevyelle täydennysrakentamiselle

- Meidän pitäisi kaupungin  Asuntotuotantotoimistossa pystyä noin 1500 asunnon tuotantoon vuodessa, mutta pystymme vain noin tuhanteen ensi sijassa tonttipulasta johtuen. Käynnistyspäätös on nyt tehty 1940 asunnosta, josta vajaa tuhat on ARA -rahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Säädellyn tuotannon toteuttaminen on haastavaa. Tässä on paljon markkinarakoa puukerrostaloille, kun vaan saamme tarjontaa, muistuttaa Marjamaa.

- Vanhojen betonikerrostalojen energiakorjauksissakin puutuoteteollisuudella olisi myös mahdollisuuksia, muistuttaa Marjamaa. Kaupungin omistaman asuntokannan korjaus on myös pääsääntöisesti ATT:n vastuulla. Helsingin kaupungin asunnot Oy omistaa ja me rakennutamme peruskorjaukset yhtiölle, sanoo Marjamaa. Peruskorjauksen piiriin tulee 800 - 900 asuntoa vuodessa.

- Suurena haasteena on urakkatarjouksien vähäisyys uudispuolella, sanoo Marjamaa. Varsinkin puurakentamisen kannalta olisi hyvä saada Helsingin markkinoille pieniä ja keskisuuria rakennusyhtiöitä, joilla on puukerrostalorakentamisen osaamista ja myös halua ja resursseja panostaa siihen. Saneeraushankkeissa suurin haaste on saada taloyhtiöt mukaan tekemään päätöksiä. Näille Helsinki tarjoaa mahdollisuutta esimerkiksi lisäkerroksen rakentamiseen. Tämä tulisi huomioida myös kaavoituksessa ja edistää lisäkerrosten rakentamista. Esimerkiksi puurakenteisina toteutettavilla lisäkerroksilla voitaisiin vauhdittaa täydennysrakentamista ja samalla myös edistää erilaisten korjausten toteuttamisen houkuttelevuutta taloyhtiöissä. Hissien rakentaminen hissittömiin taloihin voisi helpottua lisärakentamisen myötä. Tällä taas voitaisiin helpottaa esimerkiksi ikääntyvien mahdollisuuksia asua pitempään omissa kodeissaan.

- Trendi suosii nyt puurakentamista, muistuttaa Marjamaa. Hänen mukaan energiatehokkuuden, materiaalikestävyyden ja elinkaariajattelun pitää tulla kaiken rakentamisen periaatteeksi.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: Sisko Marjamaa, 0500 425051, sisko.marjamaa@att.hel.fi