Olet täällä

Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen: Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa ei nykytoimin toteudu

Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan yhteinen strategia

YLE:n 19.1.2020 julkaiseman uutisen mukaan hallitus haluaa vauhdittaa puurakentamista tarjoamalla uusia tukia puukerrostalojen tuotantoon. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan tuki kohdistuisi valtion tukemiin ARA-asuntoihin, joihin saisi puusta rakennettuna käynnistämisavustuksen 20 prosentilla korotettuna hallitusohjelmalinjauksen mukaisesti.

Tämä on toimialalle iloinen uutinen. Toteutuessaan tuki olisi ensimmäinen ja kauan odotettu konkreettinen toimi puurakentamisen lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa tavoiteltu puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii kuitenkin muitakin toimia. Nykyiset kirjaukset eivät siihen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseksi puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot rakennettaisiin massiivipuusta. Kaksinkertaistamiseen tarvitaan noin 2,5 miljoonan kuutiometrin lisäys.

Selvitimme, mitä puun käytön kaksinkertaistaminen edellyttäisi. Selvityksen mukaan puun käyttöä kotimaan rakentamisessa voitaisiin kasvattaa miljoonilla kuutiometreillä.

Miten puun käyttö voidaan kaksinkertaistaa?

Selvityksen aluksi tarkasteltiin neljän eri skenaarion mukaan, millä alueilla puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin lisätä ja mikä niiden puun käytön lisäpotentiaali olisi. Laskennan lähtökohtana käytettiin vuoden 2016 rakentamisen lukuja ja puun käytön markkinaosuuksia. Tähän päädyttiin, koska vuosi 2016 oli rakentamisessa vielä niin sanottu normaalivuosi. Sen jälkeen kerrostalorakentaminen lähti räjähdysmäiseen kasvuun, eikä sen odotetaan pysyvän niin korkealla pitkällä aikavälillä. Rakennustavat ja materiaalivalinnat oletettiin vuoden 2016 käytännön mukaisiksi. Laskennassa otettiin huomioon sekä uudis- että korjausrakentaminen.

Ensimmäisessä skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puurakentamiselle tyypillisiä rakentamisen osa-alueita kasvattaa. Tällaisia alueita ovat muun muassa kuluttajavetoiset pientalorakentaminen, vapaa-ajan rakentaminen ja piharakentaminen sekä remontointi ja puun kotitarvekäyttö. Mikäli näiden rakentamismäärät kaksinkertaistuisivat, puulle syntyisi uudis- ja korjausrakentamisessa 1,6 miljoonan lisäpotentiaali. 

Toisessa skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puunkäyttö laajentaa sellaisille alueille, joissa puuta ei aiemmin ole totuttu käyttämään. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kerrostalojen rakentaminen, julkinen rakentaminen, toimisto- ja liikerakentaminen sekä teollisuus- ja varastorakentaminen ja infrarakentaminen kuten sillat. Näillä osa-alueilla päätöksiä tekevät yleensä rakennusalan ammattilaiset. Näillä alueilla puunkäyttö voisi kasvaa enimmillään 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat toteutettaisiin puurakenteisina.

Kolmannessa skenaariossa tarkasteltiin puun ominaiskäytön lisäämistä, mikä tarkoittaisi käytännössä siirtymistä hirsi- ja massiivipuulevyrakenteisiin nykyisin yleisten rankarakenteiden sijaan. Tarkastelussa ei eroteltu sitä, olisivatko massiivipuurakenteet hirsirakenteita vai niin sanottuja massiivipuulevyrakenteita. Vuoden 2016 markkinatilanteessa massiivipuun käyttö olisi lisännyt puun käyttöä 1,7 miljoonaa kuutiometriä, jos silloin toteutetut rankarakenteiset puurungot olisi korvattu massiivipuisilla. Enimmillään sen vaikutus voisi olla jopa 4,3 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki mahdolliset runkorakenteet toteutettaisiin massiivipuusta.

Neljännessä skenaariossa tarkasteltiin puusta saatavaa arvoa. Suomesta viedään paljon verrattain matalasti jalostettua sahatavaraa. Esimerkiksi Virossa sahatavara jalostetaan pidemmälle, jolloin siitä saatava kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi puusta saatuja vientituloja. Puuta jatkojalostavan teollisuuden synnyttämisessä Suomeen ei olisi ristiriitaa nykyisen sahateollisuuden kanssa, koska uudet yritykset eivät kilpailisi sahatavaran tuotannossa vaan olisivat uusia asiakkaita nykyiselle sahateollisuudelle.

Yhteenlaskettuna tarkastelu näyttää puun käytölle huikeaa 8,6 miljoonan kuutiometrin lisäpotentiaalia, mutta tietenkään tällaisen muutoksen toteutuminen kokonaan ei ole kovin todennäköistä. Tavoitteeseen voisi olla esimerkiksi, että reilu viidennes muutoksesta toteutuu. Viidenneksen kasvu ei enää kuulosta mahdottomalta.

Mitä toimia tarvitaan?

Selvityksen toisessa vaiheessa tarkasteltiin sitä, minkälaiset tekijät nyky-yhteiskunnassa tukevat tai estävät puunkäytön kehittymistä ja pohdittiin käytännön keinoja esteiden poistamiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi. Selvitys osoitti koko joukon mahdollisia toimia.

Esimerkiksi pientalorakentamiselle olisi tällä hetkellä erittäin otolliset olosuhteet. Taloudellinen kehitys on ollut suhteellisen hyvää ja vakaata, ja korkotaso on alhainen. Pientalorakentamista kuitenkin estää tehokkaasti kasvukeskusten tonttipula. Lisäksi omatoimista rakentamista rassaavat hankalat viranomaiskäytännöt. Esimerkiksi Ruotsissa ei-luvanvarainen rakentaminen on huomattavasti laajempaa kuin Suomessa.

Puukerrostalorakentamisen kannustimiksi ajateltu MAL-alueiden korotettu käynnistysavustus toimii vain julkisesti tuetussa asuntotuotannossa. Kovan rahan asuntotuotannossa puun käytölle ei ole nyt lainkaan kannustimia. MAL-sopimusmenettely olisi hyvä keino sitouttaa osapuolia puusta rakentamiseen myös laajemmin.  Lisäksi se toimii pitkällä aikavälillä, koska sopimuskautta on tarkoitus pidentää 12 vuoteen. Uudessa menettelyn laajentamista koskevassa dokumentissa puurakentaminen on tuotu esille kaavoituksen osalla. Nyt puurakentaminen olisi tärkeää saada mukaan kaikkiin MAL-sopimuksiin.

Selvityksen perusteella olisi mahdollista tehdä myös investointitarvelaskelmia siitä, kuinka paljon esimerkiksi puisten rakennusosien ja materiaalin valmistukseen tulisi investoida, jotta esitetyt kehityskaaret olisivat toimitusvarmuuden osalta mahdolliset. Valitettavasti selvitys jouduttiin toteuttamaan suunniteltua suppeampana. Jo sellaisenakin se kuitenkin osoitti, että hallitusohjelmassa kaavaillut toimet eivät tule millään riittämään puun käytön kaksinkertaistamiseen.

Puun käytön kaksinkertaistamiseksi tarvittaisiin valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteinen strategia. Selvityksen avulla ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelmalle olisi luotavissa selkeä agenda toteutettavaksi yhdessä sen sidosryhmien kanssa.

HUOM. Lukuja täsmennetty 22.1.2020 kello 10.00

Lisätietoa:
Mikko Viljakainen
Toimitusjohtaja, Puuinfo
puh. 040 526 6413

Kuvituskuvat: Kuninkaantammen puukerrostalot, Jari Härkönen