Olet täällä

Puuala toivoo puurakentamisesta biotalouden kärkihanketta Suomeen

Puurakentamisen edistäminen halutaan myös seuraavan hallituksen ohjelmaan. Puualan tavoitteena on, että puurakentamisen edistämisohjelmaa jatkettaisiin ja että puurakentaminen saatettaisiin samalle viivalle muiden materiaalien kanssa rakentamisen säädöksissä ja koulutuksessa.

Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mielestä puurakentamisen edistämiseksi tehtiin päättyneellä hallituskaudella hyvää työtä. - Valtakunnallisen puurakentamis-ohjelman tulokset ovat niin hyviä, että ohjelmaa osana biotalouden kehittämistä tulee ilman muuta jatkaa.

Viljakainen näkee puurakentamisen keskeisenä osana biotaloutta, jonka kehittämiselle on asetettu suuria odotuksia. - Puurakentamisella voidaan edistää merkittävästi biotaloutta ja sen toimintaedellytyksiä. Rakentaminen kuluttaa paljon mineraalisia luonnonvaroja ja fossiilista energiaa, jotka voidaan korvata uusiutuvalla puulla. Lisäksi mekaanisen metsäteollisuuden rooli raaka-ainemarkkinoilla on ratkaiseva koko biotalousstrategian toteutumisen kannalta.

Puurakentamisella on kansantaloudelle kokoaan suurempi merkitys, sillä se palvelee koko metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa. Metsänomistajien puun myyntiloista noin puolet tulee puurakentamisesta. Nykyistä laajempi siirtyminen biopohjaiseen talouteen on edellyttää raaka-ainehankinnan hyvää toimintaa. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli raaka-ainemarkkinoilla on ratkaiseva koko biotalousstrategian toteutumisen kannalta. Kotimaa on edelleen saha- ja puutuoteteollisuuden suurin yksittäinen markkina-alue, joten myös puutavarakaupalla on suuri merkitys.

Puu aidosti tasavertaiseksi rakentamisessa

Viljakaisen mielestä alkavalla hallituskaudella puu tulee saattaa aidosti tasavertaiseen asemaan muiden materiaalien kanssa säädöksissä ja koulutuksessa. - Esimerkiksi palomääräyksissä on edelleen kohtia, jotka saattavat puun huonompaa asemaan suhteessa muihin rakennusmateriaaleihin. Massiivipuusta rakennettu kerrostalo on jopa 10 - 50 kertaa turvallisempi kuin määräysten mukainen tavanomainen kerrostalo.

- Ylimääräiset vaatimukset heikentävät puun kilpailukykyä. Kun kaikki rakentamismääräykset kirjoitetaan uudelleen vuoteen 2017 mennessä, tästä vyö ja henkselit -vaatimuksista olisi hyvä päästä eroon.

Puun käyttöä ja sen aikaansaamia positiivisia ympäristövaikutuksia voitaisiin Viljakaisen mielestä edistää tehokkaimmin ottamalla käyttöön rakentamisen uudet eurooppalaiset ympäristöstandardit, edellyttää niiden käyttöä julkisissa rakennushankkeissa ja suosia päätöksissä ympäristövaikutuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja. Rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen ja rakennusten käyttö muodostavat noin 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta sekä aiheuttavat vastaavan määrän kaikista kasvihuonepäästöistä.

- Ympäristövaikutusten laskentaa voitaisiin edellyttää kaikissa rakennushankkeissa samalla tavoin kuin jo nyt edellytetään energiatehokkuuden laskentaa osana rakennuslupamenettelyä.

- Puurakentaminen tulee saattaa tasavertaiseksi myös rakennusalan opetuksessa. Esimerkiksi rakennusinsinööriopetus sisältää kaksinkertaisen määrän betonirakenteiden opintoja verrattuna puurakenteiden opintoihin. Puutaloja koskevat suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset kuitenkin ovat osin jopa tiukemmat kuin muiden talojen, muistuttaa Viljakainen.

Puualalla uskotaan, että kotitalousvähennyksen laajentaminen myös asunto-osakeyhtiöiden asukkaita koskevaksi lisäisi korjausrakentamista. – Laajennettu vähennys olisi tasapuolinen asumismuodosta riippumatta ja estäisi tehokkaasti harmaata taloutta, kun kansalaiset vaativat työstä kuitin verotusta varten. Rakentamisen edistäminen on hyvää elvytystä, koska käytetystä rahasta palaa valtiolle veroina 43 prosenttia, toteaa Viljakainen.

Kuntien kiinnostus puurakentamiseen kasvussa

Päättyneen vaalikauden aikana saatiin puukerrostalorakentaminen kasvu-uralle. Tämä oli seurausta erityisesti kuntien kasvaneesta kiinnostuksesta uudenlaiseen asuntorakentamiseen ja siitä seuranneesta kasvaneesta tonttitarjonnasta puukerrostalorakentamiseen. Lisäksi yritysten markkinoille tuomat uudenlaiset teolliset rakentamisjärjestelmät mahdollistivat läpimurtoa.

Puukerrostalojen rakentamisen arvioidaan kasvavan myös lähivuosina. Suunnittelupöydillä on eri vaiheissa lähes 7000 puukerrostaloasuntoa. Niiden lisäksi puun käyttöä voidaan lisätä merkittävästi vanhojen kerrostalojen korjaamisessa. Maassamme on 500 000 korjaustarpeessa olevaa kerrostaloasuntoa. - Rakennetut esimerkkikohteet osoittavat energiatehokkuutta voitavan parantaa jopa 75 – 90 prosenttia, korjausaika voidaan puolittaa ja talojen ilme uudistaa nykyaikaiseksi, sanoo Viljakainen.

Muita merkittäviä puun lisäkäyttömahdollisuuksia liittyy suuriin hallimaisiin rakenteisiin, julkiseen rakentamiseen ja siltoihin. Puisten siltojen rakentamisen kasvulle ei ole teknisiä eikä taloudellisia esteitä. Viljakaisen mukaan sitä haittaavat tiedon puute, ennakkoluulot ja asenteet. - Ruotsissa ja Norjassa rakennetaan puusiltoja huomattavasti Suomea enemmän. Käytännön kokemukset puusilloista ovat hyviä.

Puurakentamisen kehitystyö parantanut rakentamisen laatua

Uusien puukerrostalojärjestelmien arvioidaan parantavan huomattavasti rakennusalan tuottavuutta ja laatua. Puukerrostalot voidaan rakentaa yli puolet nopeammin kuin vanhalla tekniikalla tehdyt talot. Kosteusturvallisuus paranee, kun puiset rakennusosat tehdään valmiiksi tehtaissa ja kootaan työmaalla säältä suojassa.

Puurakentamisen eduiksi ovat nousseet myös hyvä sisäilma sekä puun käytön myönteiset fysiologiset ja psykologiset terveysvaikutukset, jotka on löydetty useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Käytännössä myönteiset vaikutukset aikaan saavat sen, että puulla verhotussa huoneessa oleskelevien ihmisten stressitaso ei nouse yhtä paljon ja myös toipuminen on nopeampaa kuin verrokkihuoneessa. Vaikutusten seurauksena on syntynyt mm. päiväkoti- ja kouluhankkeita ja lisäksi useassa sairaalahankkeessa selvitetään puun käytön mahdollisuuksia potilaiden toipumista edistävänä ratkaisuna.

Viime vuosina tehtyjen selvitysten mukaan kotimaan puurakentamisella on merkittäviä positiivisia kansantaloudellisia vaikutuksia kauppataseeseen, työllisyyteen, aluetalouksiin ja verokertymään. Merkittävimmät työllisyys- ja kansantaloudelliset vaikutukset syntyvät rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä. Jo nyt puurakentamisen kasvu on johtanut tehdasinvestointeihin mm. Hartolassa ja Varkaudessa (Stora Enso), Heinolassa (Koskisen Oy:n, VVR Wood Oy:n ja Metsä Woodin elementtitehtaat) Kemissä (CLT osaamiskeskus ja koetehdas Lappia), Kouvolassa (Elementit-E Oy ja Wood Prime Oy), Kuhmossa (Cross Lam Kuhmo), Kuusamossa (Pölkky Oy) ja Lapinlahdella (Olament Oy).

 

Lisätietoja: Mikko Viljakainen, 040 5266413, mikko.viljakainen@puuinfo.fi