Olet täällä

Puu nousi kilpailutuksessa Tuusulan monitoimitalon päämateriaaliksi

Hyvä hankevalmistelu ja yhteistyö Tuusulan mallin vahvuuksia

Tuusulan uuden monitoimitalon toteuttaminen etenee. Parhaillaan on meneillään elinkaarimalliin perustuva kilpailutus urakoitsijasta. Monio-hankkeen valmistelua pidetään hyvänä esimerkkinä huolellisesta ja kriittisestä hankevalmistelusta sekä sujuvasta yhteistyöstä kunnan eri toimijoiden kesken ja kuntalaisten osallistamisesta suunnittelun eri vaiheisiin.

Monissa kunnissa suunnitellaan julkisia puurakennushankkeita nykyisen rakennuskannan sisäilmaongelmien vuoksi. Tuusulan kohteessa puu valikoitui päämateriaaliksi arkkitehtikilpailun kautta. Lopullinen päätös hirsirakenteisesta monitoimitalosta tehdään Tuusulassa maaliskuussa 2019.

Moniosta tulee lukio- ja kulttuuritalo, johon yhdistetään lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto ja taiteen perusopetus sekä käsityökoulu. Rakennukseen tulee myös kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja, jotka ovat kuntalaisten, yhdistysten, kuorojen, näytelmä- ja muiden kerhojen, yritysten, opistojen ja yhteisöjen käytettävissä. Monio-rakennus täydentää Hyrylän keskustan julkisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta, johon kuuluvat kunnantalo, taidemuseo, kirjasto ja uimahalli sekä terveysasema.

Moniosta Tuusulan näyttävä maamerkki

Kaavoituspäällikkö Pia Sjöroosin mukaan Tuusulassa Tilakeskus ja kaavoitus tekivät hankkeessa hyvää yhteistyötä. - Alusta alkaen oli selvää, että merkittävälle hankkeelle tulee löytää merkittävä paikka. Nyt saamme maamerkiksi rakennuksen, joka kertoo heti, että olemme Tuusulassa. Rakennukselle asetetut ekologiset arvot ja hyvä sisäilma olivat yhteisiä tavoitteita.

- Kaavassa ei ole mainintaa materiaalista, koska emme usko, että kaavaohjeistuksella saadaan paras lopputulos. Vaikka olisimme voineet kaavassa määrätäkin esimerkiksi puun käytöstä runko- tai julkisivun materiaalina, luotimme enemmän vapaaseen kilpailuun ja sen pohjalta syntyneeseen käyttäjien kuulemiseen ja nyt jatkossa neuvottelumekanismin käyttöön.

- Olemme saaneet eurooppalaisilta kollegoilta hyvää palautetta hankkeen avoimesta käsittelystä. Etelä-Euroopassa on totuttu siihen, että kilpailutyöt ovat vain tuomariston nähtävillä, eikä avoimia kuten nyt meillä. Siksi oli hienoa, että yleisö ja tuomaristo päätyivät samaan ratkaisuun parhaasta kilpailutyöstä, sanoo Sjöroos.

Tilakeskuksen johtaja Ritva Lappalaisen (kuvassa) mukaan arkkitehtikilpailun kriteereissä todettiin, että puun innovatiivinen käyttö luetaan eduksi. - Tätä ei voinut pitää minkäänlaisena vaateena tai edellytyksenä, pikemminkin vihjeenä siitä, että puuta toivottiin. Minulle henkilökohtaisesti on mielessä koko ajan muoviton rakennus, jossa lastu- ja kipsilevyt voidaan korvata hengittävillä materiaaleilla. - Meille tulee painetta myös kuntalaisilta, joten halusimme uudisrakennukseen terveellisiä materiaaleja ja niiden myötä terveellistä sisäilmaa. Pyrimme saamaan hankkeen valtiovallan käynnistämään Terveet tilat -ohjelman sateenvarjon alle.

Lappalaisen mukaan kestävän kehityksen teema, kuten aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen, puun käyttö rakenteissa ja pintamateriaaleina sekä luonnonvalon hyödyntäminen olivat keskeisiä tavoitteita kilpailussa.

Puu päämateriaaliksi kilpailun myötä

Tuusulan pormestari Arto Lindbergin mukaan käyttäjänäkökulma on ollut vahvasti mukana jo vuosia ennen varsinaista arkkitehtikilpailua. - Vasta kilpailutuksen jälkeen tuli puurakentaminen mukaan kuvaan. Emme lähteneet päättäjinä ohjamaan kilpailua materiaalin suhteen mihinkään suuntaan, vaan puu valikoitui luonnollisesti voittajaehdotuksen myötä materiaaliksi.

- Kilpailutulos tarjoaa toiminnallisesti erinomaiset tilat opetusympäristöineen ja tukee niitä ekologisia tavoitteita, joita meillä on paremman sisäilman suhteen koulu- ja muissa julkisissa rakennuksissa. Tämä antaa hyvän pohjan uudistaa tulevaisuudessa myös muuta sisäilmaongelmien kanssa painivaa kouluverkostoa.

Lindberg pitää Monio-hanketta poikkeuksellisena kunnan kärkihankkeena, koska alun pitäen lähdettiin suunnittelemaan lukiota, mikä muuttui sitten monen käyttäjän Monio-hankkeeksi. - Kaikkien tahojen osallistaminen on ollut hankkeen poliittisen hyväksyttävyyden kannalta tärkeää. Yhteistyö eri toimialojen ja käyttäjäryhmien kanssa mahdollisti hyvän lopputuloksen, vaikka jatkossa on voitava tiivistää hanke- ja suunnitteluaikoja.

Lindberg muistuttaa, että Tuusula on merkittävä kulttuurikunta, jolta on puuttunut kulttuuritilaisuuksiin soveltuvat salit. - Nyt saamme monumentaalisen rakennuksen, jossa on kaksi isoa 250 ja yli 500 istumapaikan salia, mitkä mahdollistavat kulttuuritapahtumien järjestämisen. Samalla rakennus on merkittävä lisä tuusulalaiseen rakennusperinteeseen, jota leimaavat vanhat kulttuurikodit ja varuskunta. - Suhtaudun puun käyttöön tässä kohteessa pragmaattisesti, en tunteella, että on hienoa saada puukoulu. Vaikka tämän suuruusluokan puurakenteisia hankkeita ei ole Suomessa juurikaan toteutettu, uskon, että mittasuhteet ovat puurakentamiselle tässä oikeat.

Uusi rakennus parantaa lukion kilpailukykyä

Suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon opetussuunnitelmien kautta oppimisympäristöjen suunnittelu. - Tänä päivänä opetus ei tapahdu enää yksinomaan erillisissä luokkahuoneissa, vaan erilaisissa tiloissa etsitään ja tuotetaan yhdessä tietoa, kuvailee opetuspäällikkö Markus Torvinen (kuvassa).

Torvisen mukaan hankkeella oli myös lukion vetovoimaisuuteen liittyviä tavoitteita. - Kun meillä ei ole ollut lukiolle kilpailukykyisiä tiloja, meiltä on vuotanut opiskelijoita naapurikuntiin. Uskomme, että tämä lisää Tuusulan lukion kilpailukykyä ja kiinnostusta opiskella kotikunnassa. Pienen kunnan voimavara on siinä, että sillä on mahdollisuus tehdä yli hallinnonrajojen menevää läheistä yhteistyötä. Tässä hankkeessa syntyi nopeasti yhteinen tahtotila ja sitoutuminen pelata samaan maaliin, sanoo Torvinen.

Alusta alkaen hankkeessa mukana ollut lukion rehtori Seppo Kärpänen korostaa palvelumuotoilun merkitystä Monion konseptin syntymisessä. - Tässä mentiin toiminta- ja tilatarpeet edellä. Nyt Moniosta tulee kohtaamispaikka eri toimijoille, jotka saavat alusta alkaen tarkoituksenmukaiset tilat toimintaansa eikä niin, että tilat ohjaavat toimintoja.

- Opetuksen kannalta perinen opettajajohtoinen luokkahuonemalli ei ole enää tarkoituksenmukainen. Nykypäivän oppimisympäristö on tiloiltaan joustava ja monikäyttöinen tila. Monio edustaa uudenlaista oppimisympäristöä, jossa korostuu tilojen monikäyttöisyys ja joustavuus, tilallinen avoimuus ja eri oppiaineiden välinen yhteistyö. Moniossa iso osa perusoppimistilasta on sijoitettu osaksi rakennuksen aulatiloja, jotka toimivat kaikkien käyttäjien toiminnan yhteisenä laajentumisalueena.

Hankevalmistelusta Tuusulan malli

Kuntakehitysjohtaja Marko Härkösen mukaan kaavoituksen ja tilakeskuksen toimialojen lisäksi kaikki käyttäjät ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa alusta alkaen. - Pääkäyttäjän lukion lisäksi kansalais- ja musiikkiopisto sekä vapaan sivistystyön yksiköt kuten kuvataide- ja käsityökoulu osallistuivat tilatarpeiden suunnitteluun.

- Myös arkkitehtikilpailun juryssä oli mukana toimialojen lisäksi käyttäjien edustajia. Opiskelijat saivat valita oman suosikkinsa ja kuntalaisille järjestettiin viikonloppuisin työpajoja. Tästä osallistamisesta syntyi sitten Tuusulan malli, jolla hanketta on viety eteenpäin.

Kuvassa vas: Pia Sjoroos, Arto Lindberg, Seppo Kärpänen, Marko Härkönen 

Härkönen on tyytyväinen, että osallistaminen johti lopulta siihen, että yleisön suosikiksi valikoitui sama ehdotus kuin tuomaristollakin. - Uskon, että Monion kaltainen arkkitehtonisesti vaikuttava, suuri puurakennus on mahtava valtti Tuusulalle myös imagon kannalta. Monio nousee näkyvälle paikalle Hyrylän kuntakeskukseen, jota leimaa vanha varuskunta-alue ja sen historia. - Hirsikoulu viittaakin arkkitehtuurillaan Hyrylän varuskunta-alueen historiaan, mutta edustaa samalla viimeisintä suomalaista puurakentamisen osaamista.

Toteutus pitkäkestoisena elinkaarimallina

Tilakeskuksen johtajan Ritva Lappalaisen mukaan elinkaarimalliin pohjautuva kilpailutus urakoitsijasta on parhaillaan meneillään. - Ajatus on toteuttaa kilpailullinen neuvottelumenettely 20-25 vuoden elinkaarimallista. Odotan innolla tulevia keskusteluja rakennuksen toteuttamisesta. Lähtökohtana on massiivinen hirsirakennus, mikä ei muutu enää, vaikka yksityiskohdissa voi löytyäkin tarkoituksenmukaisia muita ratkaisuja. - Kuntapäättäjät ovat sitoutuneet kesäkuun valtuustossa hoitokulut sisällään pitävässä elinkaarimallissa 25-30 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen, mikä saadaan päätösvaiheeseen maalikuussa 2019. Tavoitteena on, että vuoden 2021 syksyllä voidaan opetus aloittaa uudessa rakennuksessa.


Maailman suurin hirsikoulu

Monio-hankkeen suunnittelukilpailun voitti Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy, jonka takana ovat arkkitehdit SAFA Erkko Aarti, Mikki Ristola, Arto Ollila, Kuutti Halinen ja Meri Wiikinkoski.

Hirsikoulu koostuu viidestä toisiinsa limittyvästä hirsitalosta, joiden mittakaava vastaa varuskunta-alueen kasarmirakennusten mittakaavaa ja joiden aukotus sekä kattomuodot viittaavat varuskunta-alueen historiallisen rakennuskannan ominaispiirteisiin.

Rakennuksen viiden hirsirakennuksen väliin rajautuu korkea ja polveileva sisäkatumainen aulatila, jonka päissä sijaitsevat rakennuksen sisäänkäynnit. Aulatilat sijaitsevat korkeiden sisäkatutilojen muodostamassa verkostossa, joka tekee rakennuksesta pienoiskaupungin, jonka kaduilla Monion käyttäjät kohtaavat ja näkevät toisiaan. Sisäkatujen verkosto tekee rakennuksen sisätiloista hengittävät ja huokoiset ja sisäkatujen varsille ja niitä ylittäville silloille sijoittuu erikokoisia ja -luonteisia paikkoja oppimiseen ja oleskeluun.

Monio tulee valmistumisensa jälkeen olemaan maailman suurin hirsikoulu. Työn suunnitelleiden arkkitehtien mukaan massiivinen hirsirakenne on varma valinta pitkäikäiseen ja terveeseen koulurakentamiseen. Puun käyttö vähentää rakentamisen ja käytön aikaisia hiilidioksipäästöjä huomattavasti ja puu parantaa hengittävänä rakennusmateriaalina sisäilman laatua.

Faktat:

  • Rakennuksen kustannusarvio 26,8 M€
  • Bruttoala 8576 brm²
  • Myöhempi laajennusvaraus n. 2500 brm²
  • Hanke toteutetaan elinkaarimallina
  • Oppilaspaikkoja yhteensä 950, joista 500 lukiossa
  • Pääyleisötilat: iso juhlasali 600 m2/ 500 hlön siirtokatsomo ja pieni  300 m2/300 hengen siirtokatsomo
  • Alustava aikataulu: koulutoiminnan aloitus syyslukukausi 2021


Monio on esitelty Puulehdessä 1/2018. Mikki Ristola esittelee hanketta valtakunnallisessa Puupäivässä 2.11. Helsingissä.


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee parhaita puualan toimintatapoja ja trendejä Suomessa. Sarjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi suomalaisia puualan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka lisäävät puualan kilpailukykyä ja tekevät kattavasti tunnetuksi suomalaista osaamista. Artikkelit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- ja woodproducts.fi -internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu ympäristöministeriön Puurakentamisen toimintaohjelmasta.