Olet täällä

Puhetta puusta: Puualan hankkeilla tavoitellaan yrityksiä ja työpaikkoja

Puurakentamisen kehittämishankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea. Kainuun ELY -keskuksessa toimiva puutuotealan toimialapäällikkö Inkariina Sipiläinen koordinoi puualan hankkeita, joiden tavoitteena on luoda uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

- Puutuotealan PuuSuomi-verkosto tähtää siihen, että alaa saataisiin yhteisesti ja läpinäkyvästi kehitettyä. Esimerkiksi puun käyttöön infrarakentamiseen ei ole panostettu juuri ollenkaan, vaikka sitä palvelevassa tuotannossa on isoja mahdollisuuksia. Hankkeilla on iso merkitys toimialan tunnetuksi tekemisessä.


Hankerahoitus toimii vipuna muulle rahoitukselle

Hankkeilla pyritään saamaan Sipiläisen mukaan maakuntiin lisää kasvua ja työllisyyttä. - Esimerkiksi Kuhmon Woodpolis -hankkeen avustamana saatiin Kuhmoon Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Crosslam Oy ja Elementti-Sampo Oy, joka varustelee elementit rakennuskohteisiin asennuskuntoon.

- Onnistunutta hanketoimintaa on myös esimerkiksi Kemin Digipoliksella ja Lapin Ammattiopisto Lappialla, jotka ovat luoneet Suomen ainoan oppimisympäristön CLT-levytuotantoon ja -rakentamiseen.

Puutuotealan verkostossa on mukana myös vanhoja toimialan kehittämisyhtiöitä kuten Kuhmon Woodpolis. - Kuhmon Woodpolis 2020-hanke on Suomen mittakaavassa erityislaatuinen, koska siinä on mukana useita puualan yrityksiä. Kuhmoon on syntynyt puualan yrityskeskittymä ja hanketoiminnan myötä syntyy koko ajan uutta toimintaa. Kuhmon kaupungin panostus toimialan kehittämiseen on ollut merkittävä.

- Toimialan hankkeiden kannalta puurakentamisen kehittäminen näyttää etenevän vahvasti koko Suomessa. Metsäkeskuksella on kehitystyössä keskeinen rooli eri maakunnissa olevien hankkeiden myötä. Esimerkiksi Pirkanmaalla on puurakentamisen kasvuun tähtäävä hanke, Jyväskylässä, Vaasassa ja Pohjois-Pohjanmaalla on puutuotealan ja puurakentamisen ympärille rakentuneita hankkeita käynnissä. Joensuun Karelia ammattikorkeakoululla on myös useita puurakentamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita ja toimintaa. Voidaankin sanoa hanketoiminnan painopisteen siirtyneen kehitysyhtiöiltä enemmän oppilaitoksille.

Ilmastokeskustelu siivittää puurakentamista

Sipiläinen näkee puutuotealan lähitulevaisuuden haasteellisena, mutta pidemmän aikavälin näkymät hyvinkin myönteisinä. - Olemme siirtymässä erittäin hyvien vuosien jälkeen epävarmuuden aikaan. Hidastuva talouskasvu ja rakentaminen näkyvät kotimarkkinoilla. Avoin Brexit-ratkaisu ja kauppasotauhkat heijastuvat taas suoraan sahatavaran vientiin.

- Tulevaisuuden kannalta puualan myönteinen kasvu saa tuulta alleen myös ilmastokeskustelusta. Puutuotteet ja niiden käyttö erityisesti rakentamisessa on yksi ratkaisu, kun puulla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja ja se sitoo hiiltä rakennuksessa koko elinkaarensa ajan.

Rinteen hallitusohjelman tavoitteena olevaa puun käytön kaksinkertaistamista rakentamisessa Sipiläinen pitää kunnianhimoisena, mutta mahdollisena tällä vaalikaudella. - On hyvä muistaa, että suurin kasvun vara on laajamittaisessa kerrostalorakentamisessa sekä julkisessa rakentamisessa. Pientalo- ja korjausrakentamisessa sekä sisustusmateriaalina puun käyttö on jo korkealla, mutta kasvaa edelleen kuluttajien kasvavan kysynnän seurauksena.

Puuala tarvitse uusia tekijöitä – alan uudistettava ilmeensä

Puutuotealan suurena tulevaisuuden haasteena Sipiläinen pitää työvoiman saatavuutta. - Etenkin syrjäisillä paikkakunnilla on yrityksillä vaikeuksia saada työvoimaa ja löytää osaavaa henkilökuntaa. Tämä saattaa tulla puualan kasvun esteeksi ja se nähdään jo nyt selkeästi ongelmana.

- Työvoimapulaan on koitettu löytää monenlaisia ratkaisuja. Monet yritykset ovat tehneet omia esittelyvideoita ja imagokampanjoita houkutellakseen nuoria alalle näyttääkseen, mitä tämä työ oikeastaan on. Kun sekä alan yrittäjien että työntekijöiden keski-ikä on korkea, seuraavan vuosikymmenen aikana tulee paljon eläköitymisiä ja tarvitaan uusia tekijöitä alalle.

Sipiläisen mukaan puualan täytyy muuttaa mielikuva vanhahtavasta toimialasta. - Tosiasiassa puuala kykenee tarjoamaan moderneja tässä ajassa olevia työpaikkoja. Kun nuoret ovat hyvin ympäristötietoisia, puuala uusiutuvan materiaalin käyttäjänä vastaa myös heidän arvomaailmaansa.

- Nykyiset saha- ja puun jalostuslaitokset ovat teknologialtaan erittäin edistyneitä ja kykenevät tarjoamaan mielenkiintoisia erilaisia työtehtäviä. Teollisen puurakentamisen houkutin on se, että työ tapahtuu sisätiloissa ja se tarjoaa siistejä hommia verrattuna ulkona tapahtuvaan rakentamiseen.

Metsänhoitajaksi kouluttautunut Sipiläinen kokee tekevänsä merkityksellistä työtä myös ilmastomuutoksen kannalta. - Koen tärkeäksi, että saan edistää hiiltä pitkään sitovan uusiutuvan puun käyttöä. Nautin siitä, että saan yhdistettyä kaupallisen osaamiseni luontoon kestävällä tavalla. Kannustankin nuoria hakeutumaan opiskelemaan puualalle, joka tarjoaa mielenkiintoisia työpaikkoja. Opiskelupaikkoja tarvittaisiin lisää, jotta tulevaisuuden osaajien tarve voidaan turvata.

Puualan osaamista vahvistettava

Sipiläisen viesti puutuoteteollisuudelle on toiminnan ja tuotteiden jatkuva kehittäminen. - Emme saisi tuudittautua liikaa siihen, että osaamme hyödyntää metsää ja meillä on siihen paljon osaamista ja tietotaitoa, niin on kilpailijoillakin. Esimerkiksi Viron puutuoteteollisuus on lyhyessä ajassa kasvanut vahvasti, ja siitä on tullut iso tekijä puurakentamisen markkinoilla.

- Puualan yritysten määrä on Suomessa laskussa. Suomi vei viime vuonna puutuotteita noin kolmen miljardin arvosta ja toi puutuotteita lähes miljardin euron edestä. Eniten puutuotteita tuotiin Virosta. Nyt pitää olla hereillä, ettei käy niin kuin Nokialle. Toimialan on kehitettävä jatkojalostusta, tuotannon prosesseja sekä kaikkea digitalisaatioon liittyvää osaamista, ettei jäätäisi takamatkalle.

Sipiläinen muistuttaa, että puualan yritysten toiminnan tulee olla kannattavaa. - Kun on kyse uudesta toimialasta ja markkinasta, yritysten kannattaa kehitystyö tehdä huolella. Aloittavalle yritykselle löytyy paljon apuja julkisen puolen erilaisista tuki- ja avustuslähteistä.

- Varsinaisten avustusten lisäksi on yrityksen tuettuja kehittämispalveluita, kuten esimerkiksi yrityskonsultin palkkaaminen yrityksen kehitystyöhön. Kun olemme Kainuussa, haluamme tietysti yritystoimintaa tukemalla pitää koko Suomea asuttuna. Me puhumme täällä vetovoiman lisäksi alueen pitovoimasta, minkä tavoitteena on tarjota töitä täällä ja padota muuttovirtaa.

Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen

Lisätietoja: Inkariina Sipiläinen, inkariina.sipilainen@ely-keskus.fi


Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ja Puuinfon toimittamaa Puhetta puusta! artikkeli ja podcast -sarjaa, jossa esittelemme suomalaisia puuta jalostavia yrityksiä. Sarja kertoo puualan tekijöiden suulla metsien ja puun käytön mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Hankkeella pyritään vaikuttamaan myös nuorten mielikuviin metsien kestävästä käytöstä sekä metsä- ja puualasta houkuttelevana uravaihtoehtona. Suomessa toimii paljon puuta eri tavoin jalostavia puutuotealan yrityksiä, joiden menestystä mitataan yhä vahvemmin ympäristön kestävyyden kannalta ja joiden toiminnalla on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittäviä vaikutuksia.