Olet täällä

Oulun rakennusvalvonta haluaa katkeamattoman kuivaketjun rakentamiseen

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ehdottaa katkeamattoman kuivaketjun tuomista rakentamisen ketjuun ja logistiikkaan. - Kun ihmiset vaativat elintarvikkeilta katkeamatonta kylmäketjua, samanlaista kuivaketjua tulee vaatia rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista. Varsinkin tiiviissä rakentamisessa kuivaketjun toteutuminen on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, muistuttaa Seppälä. 

Puurakentamisessa koko rakentamisen prosessin hallinta perustuu Seppälän mukaan puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Seppälä toisi ammattimaiseen kerrostalorakentamiseen pientalorakentamiseen mallin, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella.

Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä on tullut tunnetuksi rakentamisen ennakoivan laadunohjauksen kehittämisestä ja käyttöönotosta koko Oulun rakentamisessa. Hän näkee rakentamisen laatuongelmien liittyvän kokonaisvastuun puuttumiseen rakentamisessa. - Olennaista on, että rakentamisen urakoita ei pilkota väärällä tavalla niissä paikoissa, missä syntyy kitkoja ja ongelmia rakentamisen laadussa, painottaa Seppälä. Jossain vaiheessa rakentamisen vastuu karkasi käsistä, kun projektijohtaminen tuli muotiin ja urakat pilkottiin osatoimituksiin, jolloin kokonaisvastuuta ei enää ollut kenelläkään.

Rakennuttajien hoksauttamisella parempaan laatuun

Oulun rakennusvalvonnan ennakoivaan laadunohjaukseen tähtäävä toiminta kohdistuu rakentamisen ammattilaisille ja rakentamiseen ryhtyville perheille, joiden kanssa rakennusvalvonnan järjestämissä tilaisuuksissa käydään läpi rakennuttajan kannalta rakentamiseen liittyviä keskeisiä asioita kansantajuisesti läpi. Tällaisia ovat esimerkiksi kosteuteen, materiaaleihin, energiaan ja sisäilmaan liittyvät kysymykset.

- Emme pyri pakottamaan tekemään tietyllä tavalla, vaan hoksauttamaan rakennuttajat huomaamaan rakentamisen sudenkuopat ja vaatimaan laatutietoista rakentamista, sanoo Seppälä. Kun arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat tietävät, että on laatutietoisia tilaajia, jo se parantaa laatua, koska asiakas maksumiehenä päättää, mitä ja miten tehdään.

Tällä hetkellä yksityisten pientalorakentajien mielenkiinto kohdistuu energiatehokkuuteen, kosteudenkestävyyteen, sisäilmastoon ja ympäristövaikutuksiin. Sen varmistamiseen, ettei tule hometaloa. - Miksi vieläkin hometaloja syntyy, on monen tekijän summa, sanoo Seppälä. Virheitä tehdään rakennuttamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa työmailla. Asukkailta vaaditaan talotekniikan lisääntymisen myötä yhä enemmän käyttö- ja huolto-osaamista.

Oulussa tehdyn ennakoivan rakentamisen laadunohjauksen seurauksena on vuoden 2010 jälkeen lähes kaikki valmistuneet pientalot matalaenergiataloja, kun koko maassa keskiarvo on 40 prosentin luokkaa. Oulun rakennusvalvonnan johdolla on kehitetty pientalon laadun tähtiluokitus, jolla ohjataan rakennuttajaperheitä määrittämään omat laatutavoitteet, jotka ohjaavat suunnittelua ja toteutusta. Yksi tähti on määräysten vähimmäistaso ja kolme tähteä on tarkoituksenmukaista hyvää tasoa, joka ei maksa paljon, mutta edellyttää laaturakentamisen asennetta. Viisi tähteä edustaa parasta mahdollista laatua.

- Jos emme tekisi ohjaustyötä, valmistuvat rakennukset olisivat yhden taikahden tasolla, kun ne nyt ovat  poikkeuksetta neljän ja viiden tähden tasolla niin kosteudenkestävyyden, energiatehokkuuden, sisäilmaston kuin ympäristövaikutustenkin arvion kannalta, kuvailee Seppälä. Jos saisimme Oulun mallin käyttöön koko Suomessa, rakentamisen laatu paranisi kertaheitolla, uskoo Seppälä. Useilla pakkakunnilla on aloitettu ennakoivan ohjauksen työ. Esimerkkeinä ovat Vaasa, Porvoo, Joensuu ja Pori.  

Oulussa tehty ennakoiva rakentamisen laatuvalvonta on huomattu myös Oulun ulkopuolella, mistä osoituksena ovat lukuisat palkinnot. Oulun rakennusvalvonta on saanut lisäarvoa tuottavasta ennakoivasta laadunohjauksesta mm. RIL:n ja SAFA:n vuosipalkinnot sekä SAFAn kestävän kehityksen palkinnon. Rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö on valittu vuoden diplomi-insinööriksi ja vuoden rakennustarkastajaksi. Tänä vuonna vuoden rakennustarkastajaksi nimitettiin Pekka Seppälä.

Uusia innovaatioita rakentamisen energia- ja resurssitehokkuuteen

Oulun Hiukkavaaraan rakennetaan uusia tulevaisuuden taloja, missä toteutetaan rakentamisen laatupolkua arkkitehtuurista, rakentamisen teknisistä ratkaisuista aina uusiutuvan energian käyttöön ja huoltoon asti.  Alueelle nousee 45 asuntoa ja sen toteutuksessa on mukana yrityksiä, rakennuttajia ja rakentajia.

- Tavoittelemme kaupunkirakentamisessa uudenlaisia energiatehokkuudeltaan vähintään 30-40 prosenttia keskimääräistä parempia ratkaisuja tuottamalla lämpöä ja sähköä puulla, maalämmöllä, auringolla sekä käyttämällä vesitakkoja ja pumpputeknologioita, kuvailee Seppälä. Kaikilla alueelle valmistuvilla taloilla tulee olla vähintään valmius nollanenergiataloksi. Tässäkään emme pakota rakennuttajia tiettyihin ratkaisuihin, vaan käytämme kannustimena parempia tontin saamisen ehtoja.

Yhteiskunnan kannattaa Seppälän mielestä ohjata rakennusalan yrityksiä kehittämään omia tuotteitaan, kun edessä on joka tapauksessa rakennusalan energia- ja resurssimääräysten kiristyminen.

Rakentamisen resurssitehokkuuteen liittyy myös kysymys materiaalista ja sen alkuperästä. - Materiaalin kuljetusmatka määrittää sen, onko se lähimateriaalia vaiko ei. Elinkaarimallin käyttöönotto vaikuttaa myös laatuun. Jos rakennuttaja ottaa kohteesta ylläpitovastuun 25 vuodeksi, silloin tehdään myös laatua, muistuttaa Seppälä. 

Seppälä ei kuitenkaan halua asettaa laatuun tai materiaaleihin liittyviä tekijöitä systemaattisesti kaavamääräyksiin tai tontinluovutusehtoihin. - Olemme lähteneet siitä, että määräysten sijaan haemme asiakkaiden sitoutumista laadukkaaseen rakentamiseen. Tämä ei tapahdu pakolla, vaan tiedon lisääntymisen kautta ja vapaaehtoisesti.

Puurakentamisen vahvuus kuivaketjussa

Ennakoivaan rakentamisen laadun ohjaukseen tähtäävän työn perusteella Seppälä sanoo pientalorakentajien miettivän omassa rakentamisessaan yhä enemmän rakentamisen laatua, ekologisuutta sekä materiaalien ja energian uusiutuvuutta.

- Pelättyjä kosteusvaurioita ei tule, jos rakentaminen tehdään oikein, muistuttaa Seppälä. Hyvän perussuunnittelun lisäksi tarvitaan ennen muuta rakentamisen kuivaketju, joka takaa sen, että rakentamisen tuoteosat pysyvät kuivina koko rakentamisen logistisen ketjun läpi. Kun elintarvikkeilta vaaditaan katkeamatonta kylmäketjua, samaa ajatusta tulee kehittää rakentamisessa, kun siinä on kyse isoista taloudellisista arvoista.

Katkeamaton kuivaketju on Seppälän mielestä välttämätön varsinkin erittäin energiatehokkaassa rakentamisessa, missä kosteus ei poistu rakenteista kovin helposti. - Tässä on puurakentamisen läpimurron mahdollisuus, muistuttaa Seppälä. Puurakentamisen prosessin hallinta perustuu puutuoteosien teolliseen valmistukseen kuivissa tehdastiloissa ja logistiikan hallintaan tehtaalta asennukseen siten, ettei kuivaketju pääse missään vaiheessa katkeamaan. Nyt on puurakentamiselle uusi näytön paikka, kun uudet järjestelmät ja puurakentamisen tekniikat ovat tulleet markkinoille.

Seppälä muistuttaa, että esimerkiksi Oulun Linnainmaahan 1990-luvun puolivälissä pystytettyjen puukerrostalojen järjestelmät eivät vakuuttaneet rakennuttajia eivätkä urakoitsijoita ja puurakentamisen läpimurto jäi tekemättä.  

- Puurakentamisen on aidosti hankittava markkinoilla oma paikkansa ja osoitettava kustannustehokkuutensa. Ei ole puunkaan etu, että sitä yritetään painaa läpi julkilausumilla ja poliittisilla päätöksillä, sanoo Seppälä. Viimeaikaiset normimuutoksen ovat mahdollistaneet puun käytön laajemmin rakentamisessa. Rakentaminen tulee aina olemaan eri materiaalien yhdistämistä, koska tarvitaan liittorakenteita ja synergiarakentamista.

Puurakentamiselta Seppälä odottaa kokonaisvaltaista tuotevastuuta, missä järjestelmiä myydään asennettuina toimivina kokonaisuuksina. - Uskon että tämä on tulevaisuuden rakentamisen toimintamalli, missä otetaan mallia pientalorakentamisen puolelta, missä taloja tehdään kokonaisvastuun pohjalta avaimet käteen -periaatteella. Pientalotehtaat voisivat tämän osaamisen pohjalta hakea lisää markkinaa myös kerrostalorakentamisesta.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Pekka Seppälä, rakennustarkastaja, 044 7032 721, pekka.seppala@ouka.fi