Olet täällä

Opetusministeri Jukka Gustafsson: Puurakentamisen uusi imago lisää nuorten kouluttautumista alalle

Opetusministeri Jukka Gustafsson kaipaa puutuotealalta myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uutta imagoa, jotta nuorten kiinnostus puualan koulutukseen kasvaisi. - Ongelmana on ollut alan heikot työllisyysnäkymät ja vanhahtava kuva puualasta. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson.

Ministeri painottaa oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön välttämättömyyttä koulutuksen kiinnostavuuden lisäämiseksi. - On tärkeää että yritykset antavat omaa osaamistaan opetukseen ja tarjoavat opiskelijoille riittävästi haastavia ja monipuolisia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. Puutuotealan tarpeisiin soveltuvaa oppisopimusjärjestelmää voidaan myös kehittää, jos yritykset ovat valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti järjestelmän toteuttamiseen, sanoo Gustafsson.

Puurakentamisen kasvun myötä syntyneeseen alan osaajien puutteeseen ministeri Jukka Gustafsson vastaisi erityisesti työelämälähtöisellä koulutuksella, joka sisältää monipuolisen ja laaja-alaisen kokonaisuuden hallinnan. - Alalla täytyy panostaa aikuiskoulutukseen ja alalla jo olevien jatkuvaan ammatillisen osaamisen täydentämiseen. Saksankielisessä Euroopassa suosittu kisälli-mestarikoulutuksen tapainen puualan koulutus onnistuu Suomessa oppisopimus-järjestelmän puitteissa vain, jos yritykset sitoutuvat pitkäjänteisesti yhteistyöhön. Onkin tärkeää, että yritykset antavat osaamispanostaan opetukseen ja tarjoavat työmahdollisuuksia ja opinnäytetöitä opiskelijoille, korostaa Gustafsson.

- Puualan kiinnostavuuden ongelmana on alan heikot työllisyysnäkymät sekä alan vanhahtava kuva, sanoo ministeri Gustafsson. Nyt tarvitaankin positiivisia tulevaisuuden näkymiä, jotta ala alkaisi kiinnostaa nuoria hakeutumaan puualan koulutukseen. Moderni ympäristöystävällinen teollinen puurakentaminen, johon voidaan yhdistää tieto- ja muuta tekniikkaa, voi luoda myönteisen tulevaisuudenkuvan ja imagon koko alalle ja lisätä nuorten kiinnostusta alaa kohtaan, uskoo Gustafsson.

Puurakentamisen suunnitteluosaamisesta puute

Varsinaista puurakentamisen koulutusta annetaan maassamme kaikilla mahdollisilla tasoilla ammatillisesta koulutuksesta tieteelliseen jatkokoulutukseen saakka. Arkkitehtejä koulutetaan Aalto-yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa, joissa koulutus pitää sisällään puurakentamisen arkkitehtuuria ja puurakennusten suunnittelu- ja rakennetekniikkaa. Lisäksi 16 ammattikorkeakoulussa on puurakentamisen opetusta osana rakennusalan koulutusta.

Opetus annetaan kuitenkin ammatillista koulutusta lukuun ottamatta muun opetuksen ohessa. Puulla ei ole arkkitehtien tai insinöörien koulutuksessa erityisasemaa. Rakennesuunnittelun perus- ja jatko-opiskelijoille on tarjolla jonkin verran valinnaisia kursseja puurakentamisesta, mutta valinnoissa ne yleensä häviävät betoni- ja teräsrakenteiden kursseille. Opiskelijat jatkokouluttautuvat aloille, jossa he näkevät tulevaisuuden mahdollisuuksia. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 arkkitehtuurin ja rakentamisen aloittajatavoite ammatillisessa peruskoulutuksessa on 4100, ammattikorkeakoulutuksessa 1700 ja yliopistokoulutuksessa 600 aloituspaikkaa.

Yli 2-kerroksisten puurakennusten suunnittelijoilta vaaditaan nykyisin AA-luokan suunnittelijapätevyys. Puurakentamisen AA-FISE-pätevyyden hankkineita rakennesuunnittelijoita on vain 10 % vastaavan pätevyyden hankkineisiin betonirakenteiden suunnittelijoihin verrattuna. Aalto-yliopiston piirissä on arvioitu, että nykyisessä puurakentamisen kehityksen skenaariossa maahamme tarvitaan 150 AA-pätevyyden omaavaa puurakentamisen ammattilaista lisää seuraavan viiden vuoden aikana.

- Suurin puute rakennusalan koulutuksessa koskee teollisen ja suurimittakaavaisten puurakennusten suunnitteluosaamista, sanoo valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen. - Puurakentamisohjelman puitteissa tehdyn puurakentamisen koulutuksen tilannearvion mukaan alan koulutus on Suomessa sekä määrältään että laadultaan riittämätöntä huolimatta rakentamiskoulutuksen mittavasta aloituspaikkamäärästä. Karjalaisen mielestä Suomen puurakentamisen kehityksen jarruna on ollut muna-kana-ilmiö. - Puualalle ei ole annettu riittävästi koulutusta, jotta se olisi merkittävästi kehittynyt ja koulutusta ei ole kannattanut antaa, koska ala ei ole riittävästi kehittynyt. Puurakentamisen koulutus on päivitettävä kaikilla tasoilla Suomessa, kiteyttää Karjalainen.

Osaajapula haittaa puualan kehittymistä

Karjalainen katsoo koulutuksen vähäisyyden jarruttavan Suomen puurakentamisen kehitystä ja johtavan pahimmillaan kaivosteollisuuden kaltaiseen tilanteeseen, missä uusien kaivosten avaamisen myötä on törmätty osaajapulaan.  

- Kaivosteollisuuden tapaan alan oppilaitokset voisivat tehdä enemmän keskinäistä yhteistyötä puualan kasvaviin tarpeisiin vastaamisessa. Jo olemassa olevaa koulutusta voidaan laajentaa ja täydentää puualan erityisosaamisen osalta. Samoin uudelleen- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet tarjoavat välineitä puualan osaamisen vahvistamiseen, kuvailee Gustafsson.

- Opetuksen päivittäminen on aloitettava oppilaitosten opettajien kouluttamisella, ehdottaa Karjalainen. - Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulee päivittää ja lisätä, koska ammattikorkeakoulumme tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista. Monikerroksisten ja suurimittakaavaisten puurakennusten rakentaminen edellyttävät paitsi suunnittelun ja rakentamisen osaamisen lisäämistä, myös uudenlaisia tuotteita ja rakentamisjärjestelmiä, joiden kehittämiseen tarvitaan paitsi rakentajia, myös puutuotetekniikan osaajia, muistuttaa Karjalainen.

Opetusministeri Gustafsson korostaa korkeakoulujen ja oppilaitosten itsenäistä vastuuta ja oikeutta päättää puurakentamisen koulutuksen osuudesta rakentamiskoulutuksen kokonaisuuden sisällä. - Kun ministeriön koulutusohjelmapäätöksenteko poistuu vuoden 2014 alusta, ammattikorkeakoulutkin voivat jatkossa entistä joustavammin reagoida työelämän tarpeisiin suuntaamalla koulutustarjontaa työelämän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, kertoo Gustafsson.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Jukka Gustafsson, opetusministeri, 050-511 3038, jukka.gustafsson@minedu.fi
Markku Karjalainen, puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, 040-583 2127, markku.karjalainen@tem.fi