Olet täällä

MTK:n Juha Marttila vaatii puun suosimista julkisissa hankinnoissa: ”Suomalaiselle puulle tarvitaan lisäkäyttöä”

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta. - Metsäteollisuuden viimeiset vuodet ovat olleet karmeita massa- ja paperiteollisuuden alasajon myötä, sanoo Marttila. Mekaanisen sektorin kehittäminen on tässä tilanteessa avainsana. Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ei tule halvasta raaka-aineesta, vaan osaamisesta ja tuotteiden laadusta. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä teollisuuden infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Marttilan mielestä nyt tarvitaan aivan uudenlaista otetta koko mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen ja puurakentamisen vahvaan edistämiseen.

- Ruotsissa mekaanisen tilanne on paljon vahvempi. Siellä sahataan puolet enemmän kuin meillä Suomessa, joka on tässä vertailussa korkeintaan eurooppalaisessa keskikastissa.  MTK:n kannalta tilanne ei ole yhdentekevää, koska kantoraha tulee metsänomistajille tukista, sanoo Marttila. Metsänomistajien tavoitteena on tuottaa hyvälaatuista tukkia markkinoille, koska siitä tulee meille tulo. Metsänomistajalle kuitu- ja energiapuutuotteet ovat sivuvirtoja.

Marttila haluaisi kannustimia laadukkaan tukin tuottamiseen, jotta tulevaisuudessa saadaan myös hyvälaatuista tukkia rakentamiseen. - Suomessa on epäsuhta kasvun ja käytön välillä eikä sitä ratkaista pelkällä energiapuun käytön lisäämisellä, arvioi Marttila.

- Mekaanisen sektorin kehittäminen on avainsana. Suomen metsäsektorin kilpailukykyä ei ratkaista halvalla raaka-aineella, vaan osaamisella ja tuotteiden laadulla. Meillä on vuosikymmenien aikana rakennettu hyvä infrastruktuuri ja sertifioitu puuraaka-aine, joilla kyllä pitäisi pärjätä. Nyt tarvitaan koko mekaanisen metsäteollisuuden uudenlaista huomioimista ja konkreettisia toimia puurakentamisen edistämiseksi, vaatii Marttila.

Juha Marttila näkee merkkejä siitä, että esteet mekaanisen metsäteollisuuden uudelle tulolle ja kehittämiselle ovat murtumassa. - Vaatii kuitenkin edelleen paljon työtä, että kotimarkkinoilla hankitaan mekaanisen tuotteiden osaaminen, jonka myötä voidaan menestyä vientimarkkinoillakin, sanoo Marttila.

Puurakentamista tulisi suosia julkisissa hankinnoissa

- Edellinen hallitus aloitti hyvän linjan puurakentamisen tukemiseksi, jota nykyhallitus ansiokkaasti jatkaa. Jos aiomme olla tulevaisuudessa puurakentamisen suurvalta, julkisella vallalla tulee ollakin aktiivinen rooli. Tässä on mielestäni selvä visio Suomelle ja se toteutuu vain sen kautta, että julkisissa hankinnoissa ja yhdyskuntasuunnittelussa suositaan puuta rakentamisessa, kuten esimerkiksi Ranskassa tehdään, ehdottaa Marttila.

Marttilan mielestä julkisissa hankinnoissa voitaisiin ottaa puu huomioon ensisijaisena materiaalina sen energiatehokkuuden ja materiaalikestävyyden ansiosta. EU:n asettamat ilmastotavoitteet ja rakentamisen elinkaariajattelu suosivat puun käyttöä rakentamisessa.

- Rakentamisen ympäristövaikutukset voitaisiin huomioida nyt laajalla rintamalla. Myös yksityisen sektorin hankinnoissa ja kilpailutuksissa voidaan ympäristövaikutukset ottaa vastuullisesti huomioon. Puu on rakennusmateriaalina jo nyt kilpailukykyinen, vaikka hinta ei voikaan olla ainoa kriteeri vähäpäästöistä rakentamista tavoiteltaessa.

- Jos koko läntisessä Euroopassa päästäisiin Ranskan asettamaan 20 prosentin tavoitetasoon, avautuisi aivan mielettömän iso markkina puun käytölle rakentamisessa, pohtii Marttila. On hyvä muistaa, että vaikka taantuman vuoksi uudisrakentaminen saattaa hiipuakin, betonielementtitalojen peruskorjaus on suuri haaste niin teknisesti kuin materiaalien suhteen ja antaa myös puurakentamiselle mahdollisuuksia.

1970-luvun elementtitaloissa muhii seuraavan kymmenen vuoden mittava peruskorjauksen haaste. Suomalaiset ovat olleet kehittämässä Aalto-yliopiston kautta betonielementtitalojen peruskorjaukseen soveltuvaa TES- (timberbased element system) järjestelmää, jossa puu on osoittautunut kilpailukykyiseksi materiaaliksi ja jossa kotimarkkinoilla on valtaisa kehittämisen mahdollisuus.

Puusta on tullut vihreän rakentamisen symboli

- Nyt tarvitaan puurakentamisen osaamista koko ketjuun raaka-ainetuotannosta rakennusosatuotantoon ja rakentamiseen. Osaamisesta tulee hyötyä tässä ketjussa kaikille. Olemme saaneet erinomaisia kokemuksia maailmalta, jossa puu on löydetty kevyenä materiaalina, joka mahdollistaa nopean rakentamisen ja tuo sen myötä kustannussäästöjä. Puusta on tullut eräänlainen vihreän rakentamisen symboli, pohtii Marttila.

- Vanhat ennakkoluulot puurakentamista kohtaan tulisi voittaa meilläkin. Moni ajattelee, että kun puhutaan puurakentamisesta, se tarkoittaa perinteistä rakentamista paikan päällä pitkästä tavarasta. Moderni puurakentaminen on aivan muuta kuin sitä, että rekalla tuodaan kakkosnelosta ja lautaa pihaan ja timpurit ryhtyvät töihin. Moderni puurakentaminen on laatutietoista, pitkälle jalostettuja rakennusosia käyttävää teollista tuotantoa, jossa kuluttajan näkökulma on tullut keskeiseksi. Tämä näkyy muun muassa rakennusten äänieristyksen parantamisessa sekä energia- ja materiaalitehokkuuden yhdistämisessä kaunisiin asuinmiljöihin ja arkkitehtuuriin, sanoo Marttila.

MTK tuli viime vuonna Puuinfon jäseneksi. - On hyvä, että rakennusteollisuudessa isot rakennusosavalmistajat kuten Stora Enso ja Metsäliitto ovat näkyvästi mukana  rakennusteollisuuden toiminnassa. On tärkeä vaikuttaa myös rakennusteollisuuden sisällä ja muuttaa ennakkoluuloisia asenteita, joita edelleenkin puurakentamista kohtaan on olemassa, varsinkin betoniteollisuuden parissa, sanoo Marttila.

- Haluamme olla MTK:ssa vaikuttamassa siihen, että puurakentamista edistetään kaikin keinoin ja kaikilla tasoilla, kertoo Marttila. Suomalaiselle puulle tarvitaan lisäkäyttöä. Tämä puun kasvun ja käytön välisen käytön epäsuhta ja syöksykierre on voitava katkaista. Nyt tapahtuu valtavaa haaskausta, kun kymmeniä miljoonia kuutiometrejä kotimaista, uusiutuvaa, ekologista ja arvokasta luonnonvaraa jää käyttämättä.  

- Tämä on valtava haaste meille kaikille. Tavoite on, että puun kysyntä kasvaa ja meillä metsänomistajien parissa on valtavasti työtä sen puolesta, että kasvavaan kysyntään pystytään tarjonnan puolella vastaamaan, sanoo Juha Marttila. Kaikille toimijoille on iso haaste, että puumarkkinoista saamme ennustettavamman ja kannustavan järjestelmän. On kaikkien etu, että kantohintojen hintavaihtelut olisivat vähäisemmät. Nyt hintakehitys on ollut yhtä vuoristorataa ja ennustamatonta.

- Myös metsänomistajien ja teollisuuden kanssa vanha sopimusperinne murentui kun vallalla oli ajattelu, että kyllä markkinat hoitavat. Markkinat eivät aina toimikaan ja siitä sitä porua on syntynytkin puolin ja toisin.

- Voi olla, että sopimuskulttuurissa on otettava askel taaksepäin ja etsittävä teollisuuden ja metsänomistajien kanssa järjestelmä, joka toisi pitkäjänteisyyttä ja vakautta markkinaan. Meillä on metsänomistajien parissa valmiutta tähän ja katsoa olisiko vanhoissa hyvin koetelluissa sopimusjärjestelmissä sittenkin jotain hyvää, johon kanttaisi palata vähän samassa hengessä kuin keskitetty palkkasopimus tehtiin, sanoo Marttila.

Kulutusvalinnat viestivät arvomaailmaa

- Myös kuluttajien asenteet ja arvomaailma on muuttunut. Ihmisten arvostus ekologisia asioita kohtaan on kasvanut. Tämä näkyy esimerkiksi vahvana luomuruuan kysyntänä, vertaa Marttila. Voimme tunnistaa kasvun sellaisessa kuluttajaryhmässä, jossa kulutusvalinnoilla viestitään omasta arvomaailmasta. Moni miettii ilmastomuutoksen seuraamuksia ja sitä, mitä omassa arjessa ongelman hyväksi voisi tehdä. Asumiseen liittyvät valinnat ovat ilmastotekoja, koska puurakentamisen materiaali- ja energiatehokkuus ja kestävyys ovat aivan toista luokkaa muihin materiaaleihin nähden niiden keskinäisessä elinkaarivertailussa.

Marttilan mielestä myös metsänomistaja voi tehdä arjen ilmastotekoja. Joka viidennes kaikista suomalaisista on metsänomistajia, aikuisväestöstä metsänomistajien osuus on vielä suurempi. - Kun metsät hoidetaan kunnolla ja hakataan säännöllisesti, se on metsälle ja luonnolle parasta, sanoo Marttila.

- On hyvä, että saadaan kilpailua ja uusia toimijoita rakentamisen markkinaan. Puusta voi tulla asuntomarkkinoille ja julkiseenkin rakentamiseen oiva kilpailuvaltti, koska kotimainen puu tekee rakennuksesta arvostettavan brändin. Tämä nähdään vaikkapa uudessa musiikkitalossa, jossa puu nousee muiden materiaalien joukossa antamaan koko talolle ilmettä ja luonnetta. Puun käyttöä voitaisiin edistää myös esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa osoittamalla siihen korvamerkittynä käytössä oleva starttiraha, ehdottaa Marttila.

MTK liittyi viime vuonna Puuinfon jäseneksi Marttilan mukaan tekemään puutuoteteollisuuden ja markkinoiden edistämistyötä eikä vain keskustelemaan.

- Meidät nähdään useimmiten edunvalvojina ruokamarkkinoilla, mutta puutuoteteollisuuden kehittämisessä metsänomistajilla on myös samat intressit kuin jalostavalla teollisuudella ja loppukäyttäjillä, siis rakentajilla ja kuluttajilla, sanoo Marttila. On kaikkien etu, että suomalaisella puulla on jatkossakin kysyntää, koska siitä hyötyvät kaikki puuketjun osapuolet.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: Juha Marttila, MTK:n puheenjohtaja, puh.020 4131, juha.marttila@mtk.fi