Olet täällä

Moduulirakentamisesta ratkaisu kohtuuhintaiseen asumiseen

Ruotsissa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kehitetty BoKlok-konsepti rantautuu Suomeen. Skanska rakentaa  Vantaan Kivistöön 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson toimittamista puupohjaisista moduuleista.

- Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta.

Tilaelementtien valmistaminen tehtaassa lyhentää työmaalla käytettyä rakentamisen aikaa merkittävästi.  Teolliseen esivalmistukseen perustuva rakentaminen vähentää työmaan yleiskustannuksia sekä helpottaa kosteuden ja teknisen laadun hallintaa perinteiseen rakentamiseen verrattuna.

Skanska ja IKEA kehittivät BoKlok-konseptin yhteistyössä 1990-luvun puolivälissä. Tähän mennessä Ruotsissa on myyty noin 5 000 BoKlok-kotia. Ratkaisuna BoKlok edustaa pienimittakaavaista kaupunkirakentamista pienkerrostaloissa. Suomessa BoKlok-omistusasuntoja on toteutettu viimeksi vuonna 2006 Porvooseen ja Vantaalle.

- Monen vuoden tauon jälkeen olemme arvioineet tilannetta uudelleen, kehittäneet konseptia ja päättäneet jatkaa.  BoKlok-tuotannon ideana on luoda parempaa asumista, jossa yhdistyvät hyvä laatu ja design kohtuullisiin asumiskustannuksiin, sanoo hankekehitysjohtaja Riku Patokoski Skanskalta.

Konsepti tekee nyt uuden tulemisen Suomeen. Vantaan Kivistöön rakennetaan 36 BoKlok-asuntoa Stora Enson Hartolan yksikön toimittamista puupohjaisista moduuleista. Moduulit tehdään massiivipuusta tehdyistä CLT- rakennuslevyistä, jotka koostuvat ristikkäin liimatuista lamelli- eli puulevykerroksista. Ristiinlaminointi takaa CLT- levyjen lujuuden. Seitsemästä pienkerrostalosta koostuvan kohteen rakennustyöt alkavat huhtikuussa ja kohde on muuttovalmis joulukuun alussa tänä vuonna.

Moduulirakentaminen nopeuttaa rakentamisen aikaa

Moduulirakentaminen perustuu rakentamiseen pitkälle esivalmistetuista asuntomoduuleista. Menetelmällä saavutetaan jopa 50 prosenttia nopeampi rakennusaika perinteiseen elementtitekniikkaan verrattuna. Nopeuden lisäksi puuhun perustuvan moduulirakentamisen puolesta puhuvat laatu ja ekologisuus. Moduulit valmistetaan alusta loppuun sisätiloissa, eivätkä ne altistu rakentamisen missään vaiheessa kosteudelle tai muille säävaihteluille.

- Puumateriaaliin perustuva moduulitekniikka lyhentää merkittävästi rakennusaikaa työmaalla, mikä yhdessä vakioidun tuotannon kanssa näkyy puolestaan suoraan rakentamiskustannuksissa ja siten asuntojen lopullisissa hinnoissa, muistuttaa hankekehitysjohtaja Patokoski.

- Kun tilaelementit valmistetaan tehtaassa, työmaalla käytetty rakentamisen aika vähenee dramaattisesti. Lyhyt rakentamisaika on meille kustannusten hallinnan keino. Työmaan yleiskustannukset vähenevät, kosteuden ja teknisen laadun hallinta on sisätiloissa tapahtuvassa rakentamisessa helpompaa kuin perinteisessä rakentamisessa, kuvailee Patokoski puuelementteihin perustuvan rakentamisen etuja. Tunnistamme myös sen, että tällä konseptilla vastaamme paremmin rakentamisen laatukeskusteluun, kun talot rakennetaan tehtaissa.

BoKlok-konsepti perustuu Patokosken mukaan siihen, että standardisoinnissa pitää olla tiukka ja tuote pitää vakioida. - Asiakkaalle ei tässä konseptoinnissa tarjota sisustusvaihtoehtoja, koska osa kohtuuhintaisuudesta perustuu rakennusten vakiointiin. Tämä konseptirakentamisen idea tulisi ymmärtää myös kaupunkien kaavoittajien nykyistä paremmin, koska kaavoituksessa tai rakennusvalvonnassa ei ole totuttu siihen, että tiettyä rakennustyyppiä toistetaan.

Ratkaisu kaupunkipientaloksi

Koska suurin osa suomalaisista haluaisi asua pientaloissa, yhdistäisi Patokoski pientalon ja kerrostaloasumisen parhaat puolet kuten pihapiirin, puutarhan ja yhteissaunan, jotka kaikki toteutuvat BoKlok-konseptissa.

- Tästä olisi tehtävissä puutalolle uusi innovatiivinen tuotekonsepti. Kun Suomessa ei ole yhtään olemassa olevaa mallia kaupunkipientalo- eli town house -ratkaisuista, moduuleihin perustuva puurakentaminen voisi tuoda tähän vaihtoehdon, esittää Patokoski. Tämänkaltainen matala ja tiivis rakentaminen istuu kaupunkirakentamisen mittakaavaan.  

Puu nivoutuu Patokosken mukaan osaksi BoKlok-ajattelutapaa. - Puurakentaminen ei ole itseisarvo, vaan ratkaisu kohtuuhintaisen asumisen ongelmaan. Eri vaihtoehtojen puntaroinnin jälkeen havaitsimme, että puurakenteisista tilaelementeistä toteutettu pienkerrostalomalli toimii tässä konseptissa parhaiten.

- Kun rakentamisen laatu on monimutkaisen palapelin tulos, puu on siinä keskeisessä roolissa. Materiaalina puu näyttää sopivan tämänkaltaiseen kaksikerroksiseen pienimittakaavaiseen rakentamisen parhaiten, arvioi Patokoski.

Puulla on rakentamisessa ympäristöystävällisen materiaalin maine ja imago, mitkä nousevat esiin tehdyissä kuluttajatutkimuksissa. - Käytännössä ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä asiakkaille, mutta varsinaista maksuhalukkuutta siitä on vielä vaikea löytää, uskoo Patokoski. 

Skanskan teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan asiakas arvostaa pienimittakaavaista asuinympäristöä, toimivaa kotia, luonnollisia aitoja materiaaleja, ympäristöystävällisyyttä, turvallisuutta ja matalia asumiskustannuksia.

- Esimerkiksi yhteistä pihasaunaa, pikku puutarhaa, oleskelualuetta ja leikkikenttää arvostetaan ja ne tukevat tätä puurakentamisen kokonaisuutta ja ympäristöajattelua. Näistä asioista kasvaa BoKlok-rakentamisen karaktääri ja luonne. Meistä tämä on fiksua rakentamista, korostaa Patokoski.

Puurakentaminen sopii pienkerrostaloihin

Kaksikerroksiset BoKlok-talot ovat pienkerrostaloja ilman hissiä, jolla tavoitellaan kustannussäästöjä. Patokoski uskoo, että korkeamman puukerrostalorakentamisen läpimurto voisi tapahtua ensisijassa yleishyödyllisen asuntotuotannon kohteissa eikä niinikään perinteisessä grynderi-rakentamisessa.

- Ammattimainen puurakentaminen näyttäytyy uskottavana ja luotettavana toimintana verrattuna 1990-luvun ensimmäisiin yrityksiin. Rakennusteollisuudenkin piirissä suhtaudutaan ammattimaisen puurakentamisen mahdollisuuksiin vakavasti, koska sen mahdollisuudet teollisen esivalmistuksen kautta parantavat kilpailukykyä muihin materiaaleihin nähden.

Patokosken mielestä Suomi voisi profiloitua julkisen sektorin hankkeiden kautta vahvasti osaavaksi puurakentamisen maaksi, johon voi yhdistää vielä hyvän maineen laadukkaasta arkkitehtuurista ja designista.

Kohtuuhintaisuus lupauksena

Skanska hakee BoKlok-konseptilla uutta tuote- ja asiakassegmenttiä yhdeksi tukijalaksi Skanskan tuotantoon. Konseptin ideana on tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja alkuun erityisesti pääkaupunkiseudulle. Konsepti sopii hyvin myös sosiaaliseen asuntotuotantoon ja esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi. Näistä kohderyhmistä on saatu hyviä esimerkkejä Ruotsissa.

- Kun annetaan lupaus kohtuuhintaisuudesta, siinä täytyy voida pysyä, sanoo Patokoski. Kun hyvään sijaintiin yhdistää hyvän suunnittelun ja designin ja alueelta löytyy kauppa, julkinen liikenne, päiväkodit ja koulut, niin sellaiselle alueelle konseptimme sopii, kuvailee Patokoski.

Patokoski muistuttaa, että rakennusliike ei voi yksin vaikuttaa asuntojen kohtuuhintaisuuteen, kun koko rakentamisen arvoketjussa on monta toimijaa ja välikättä. Kuntien kaavoituspäätöksetkin vaikuttavat aina rakentamisen hintalappuun, jonka asukas maksaa. Jos kaavoittaja vaatii kattamaan esimerkiksi autopaikat, mutta asiakkaat eivät pidä sitä tärkeänä, niin kumman kanta tulisi asettaa etusijalla, kysyy Patokoski.

Skanska tavoittelee BoKlok-konseptilla keskituloisia asukkaita. - Olemme arvioineet tätä saavutettavuutta palkansaajan maksukyvystä alkaen ja hakeneet kullekin alueelle parasta hinta-laatusuhdetta. Vantaan Kivistön alueella tämä tarkoittaa sitä, että meidän asuntomme hinta on noin 3300 euroa neliöltä kun Vantaan keskihinta uusissa kerrostaloissa on yli neljän tuhannen euron, vertaa Patokoski.

- Pyrimme tunnistamaan mahdolliset asiakkaamme, kuten  nuoret perheet, sinkut, lähellä eläkeikää olevat yksineläjät tai eläkeläiset sellaisiksi kohderyhmiksi, joita BoKlok- asumiskonsepti kiinnostaa. Jos kuudella sadalla eurolla kuussa pääsee kiinni omaan asuntoon, se sopii omistusasumisen kulttuuriin kasvaneelle suomalaiselle paremmin kuin vuokra-asuminen, uskoo Patokoski.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Riku Patokoski, hankekehitysjohtaja, 040 510 5475, riku.patokoski@skanska.fi