Olet täällä

Miten Virosta tuli puurakentamisen suurvalta?

Virosta on tullut Euroopan johtava puurakentamisen viejä. Maassa toimii 140 puualan yritystä, jotka valmistavat tehtaissaan puisia rakennusosia ja tilaelementtejä.

Maan kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille pieni, ja siksi pääosa yritysten tuotannosta menee vientiin, etupäässä Norjaan ja Ruotsiin. Yritysten viennin arvo oli vuonna 2019 noin 400 miljoonaa euroa, minkä kaksinkertaistamista lähivuosina pidetään mahdollisena. Puun jalostus rakennusosiksi ja tilaelementeiksi moninkertaistaa puun jalostusarvon sahatavaraan verrattuna. Kävimme tutustumassa Virolaisiin alan yrityksiin ja etsimässä vastausta kysymykseen, miten Virosta on kehittynyt kolmessa vuosikymmenessä mekaanisen puunjalostuksen suurvalta.

Viron puutuotealan lähti vahvaan kasvuun 1990-alussa heti Neuvostoliiton hajottua. Se mahdollisti oman yritystoiminnan kehittämisen ja suljetun talouden jälkeen vapaan ulkomaankaupan.

Mekaanisen jalostuksen laaja-alaisuutta selittää se, että Virossa on maan kokoon nähden hyvät metsävarat, mutta vain vähän kemiallista puunjalostusta. Se on tarkoittanut, että kaikille metsästä otettaville puujakeille on pitänyt etsiä järkevä käyttö mekaanisesta jalostuksesta, koska sivutuotteita ei voi ohjata kuiduttavalle teollisuudelle. Tämän seurauksena Viroon alkoi nopeasti syntyä pienempiä investointeja vaativaa mekaanista metsäteollisuutta ja puutuotealan yrittäjyyttä. Tartossa perustettu Kodumaja oli ensimmäinen teolliseen puurakentamiseen erikoistunut yritys, jonka menestys kannusti alalle muitakin.

Kustannusetu siivitti yritykset vientimarkkinoille

Yritykset suuntautuivat aluista alkaen vientimarkkinoille. Neuvostoajan perintönä Virossa ei ollut puurakentamisen perinnettä ja kotimarkkina oli liian pieni kasvuhakuisille yrityksille. Vienti suuntautui aluksi Norjaan, jossa oli puurakentamisen perinnettä, mutta ei omaa teollista puutalotuotantoa. Norjan rinnalle suurimmiksi vientimaiksi tulivat pian Ruotsi, Tanska ja Suomi. Nyt virolainen puutuoteala tähyää vahvasti kasvuun Keski-Euroopan markkinoilla.

Virolaisilla yrityksillä oli pitkään merkittävä työvoiman kustannusetu verrattuna kilpailijamaihin. Virolaisten mukaan edullinen työvoima ja alhaiset kustannukset auttoivat etenkin tilaelementtiteollisuuden alkuun, mutta enää kyse ei ole pelkästään halpatyövoiman viennistä. Työvoiman hintaetu on kaventunut ja siirtynyt Latvian ja Puolan kaltaisiin maihin. Silti virolaisyritykset ovat vientimarkkinoilla erittäin kilpailukykyisiä.

Investointeja uuteen teknologiaan ja osaamiseen

Koska suuri osa yrityksistä on voinut aloittaa toimintansa ns. puhtaalta pöydältä, yritykset ovat voineet alusta asti investoida uusimpaan teknologiaan ja tuotantomenetelmiin. Tilaelementtirakentamisessa yritykset ovat investoineet erityisesti osaamisen kasvattamiseen ja markkinointiin. Sen sijaan tilaelementtituotanto tehdään vielä usein käsityövaltaisesti. Sen etuina ovat joustavuus ja investointikustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla. Automaatio parantaisi työn tuottavuutta, mutta kasvattaisi samalla yleiskuluja ja heikentäisi tuotannon joustavuutta.

Eräs ominaispiirre virolaisyrityksille on se, että monet yritykset pitävät koko tuotannon omissa käsissään mukaan lukien suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Tämä helpottaa prosessin optimointia ja parantaa laatua ja toimitusvarmuutta. Osaamista ja laatua arvostetaan. Alan yhteisenä huolena on, että toiminnan ja tuotteiden laatu säilyvät korkeana.

Suurena haasteena yritykset kokevat kunkin vientimaan erilaiset rakentamisen säädökset. Yritykset eivät kuitenkaan koe tehtäväkseen vaikuttaa säädöskehitykseen vaan sopeuttavat toimintansa kunkin maan säädöksiin. Viime vuosina erityiseksi haasteeksi ovat nousseet valuuttaheilahtelut, kun kruunun heikkeneminen on ajanut useita virolaisia tehtaita ahdinkoon vientimarkkinoillaan. 

Näitä ja muita menestyksen tekijöitä käsittelemme lisää tulossa olevassa seitsemän artikkelin sarjassa. 

  • Tulossa ensi viikolla:Viron Puutaloliiton toimitusjohtaja Lauri Kivil, Virolaisyritysten tavoitteena kaksinkertaistaa puurakentamisen viennin arvo

Tervetuloa matkalle Viron puuteollisuuteen!

Kuva: Viimsin lukio, Maris Tomba


Artikkeli on osa Markku Laukkasen ja Mikko Viljakaisen toimittamaa  Viroa esittelevää Teollisen puurakentamisen hyvät käytännöt -artikkelisarjaa. Tapaamme sarjassa Viron Puutaloliiton toimitusjohtajan, kolme tilaelementtejä valmistavaa yritystä ja kolme puuta jalostavaa yritystä.

Sarjan julkaisua on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.