Olet täällä

Ministeri Orpo: Puurakentamisen edistäminen seuraavankin hallituksen ohjelmaan

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo haluaa puurakentamisen edistämistoimia seuraavankin hallituksen ohjelmaan. Keväällä päättyvän Metsätalouden strategisen MSO-ohjelman ja valtakunnallisen puurakentamisohjelman saavutuksia Orpo pitää puurakentamisen kannalta merkittävinä. - Työn pitää jatkua. Yhteiskunta on onnistunut luomaan edellytyksiä teollisen puurakentamisen kehitystyölle ja markkinoille. Teollisuus on puolestaan kehittänyt uusia rakentamisen järjestelmiä, teknologioita ja rakentamisen tuoteosia, minkä seurauksena teollinen puurakentaminen on edennyt viime vuosina vahvasti Suomessa.

Orpon mielestä yhteiskunnan tukitoimet puurakentamisen edistämiseksi ovat perusteltuja osana biotalousstrategiaa ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua. - Metsän ja puun jalostus ovat biotalousstrategian selkäranka. Rakennusteollisuutta palvelevat puutuoteteollisuuden tuotteet edustavat uusiutuvia, vähähiilisiä materiaaleja, jotka mahdollistavat siirtymisen resurssitehokkaaseen rakentamiseen.

- Puurakentamisen kannalta olemme edenneet hyvin sekä julkisessa rakentamisessa että asuntorakentamisessa. Näiden näyttävien julkisten kohteiden rinnalle tarvitaan kasvua erityisesti teollisessa volyymirakentamisessa ja uusien innovaatioiden hyödyntämisessä, muistuttaa Orpo.

Julkinen sektori vähähiilisen rakentamisen edistäjäksi

Puurakentamisen vahvuuksiin kuuluu Orpon mielestä myös sen raaka-aineen kotimaisuus, paikallinen jalostus ja sen aluetalouksia tukeva merkitys. - Suomen vaikeaan taloustilanteeseen tulee vastata kotimaista kysyntää ja työtä lisäämällä. Teollisessa puurakentamisessa on tietoa ja osaamista, ei muuta kuin naulapyssy laulamaan. Puurakentaminen perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen, jalostukseen, tuotteisiin ja työhön.

- Rakentamisessa energiatehokkuus ja uudet vähähiiliset uusiutuvat materiaalit ovat yhteiskunnan kannalta puurakentamisen draiverit, koska rakentamisen energiatehokkuutta ja resurssitietoisuutta tulee edistää, kuvailee Orpo.

Myös lainsäädännöllä voidaan edistää Orpon mielestä puurakentamisen markkinoita ja toiminnan edellytyksiä. - Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa puurakentamisella tulisi olla hiilijalanjälkeen perustuva korvamerkintä, jolloin kunnat joutuisivat miettimään paikallisen materiaalin käyttöä esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja liikuntahallien rakentamisessa. Tämä on hyvä muistaa kun hankintalainsäädäntöä ollaan uusimassa.

Orpo muistuttaa, että Suomeen tuodaan neljän miljardin euron arvosta ruokaa, josta merkittävä osa tulee julkisen sektorin hankinnoista. - Kuluttajien lisäksi hankintapäätöksiä tehdään myös kuntien ja valtion virastojen piirissä.

Lainsäädännön esteitä purettava edelleen

- Olemme purkaneet puurakentamisen esteitä myös lainsäädännössä, sanoo Orpo. Yksi tärkeimmistä uudistuksista oli asuntoministerinä toimineen Jan Vapaavuoren toiminta palolainsäädännön uudistamiseksi siten, että mahdollistettiin puukerrostalojen rakentaminen aina kahdeksaan kerrokseen asti, sanoo Orpo. Jos tarvetta tämän edelleen uudistamiselle on olemassa, siihen täytyy olla valmiutta.

Orpo pitää metsälainsäädännön uudistamista välttämättömänä pohjana metsien markkinaehtoiselle hyödyntämiselle. - Metsäpoliittisella selonteolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko biotalousstrategian toteuttamiselle.

Puurakentamisen järjestelmiä, teknologiaa ja laatua tulee Orpon mielestä kehittää koko ajan, koska vahvan osaamisen kautta voidaan lähteä tavoitteena oleville vientimarkkinoille. Tässä viennin edistämisessä valtiovallan tulee olla mukana ja vienninedistämisessä tehdään töitä.

Puunjalostus biotalousstrategian selkäranka

Hallitus on asettanut biotalousstrategian tavoitteeksi seuraavan kymmenen vuoden aikana 100 tuhatta uutta työpaikkaa, minkä toteutumiseen Orpo uskoo vahvasti. - Luotan sen toteutumiseen. Tämä ei ole enää herrojen haaveilua, vaan toteutumassa olevaa todellisuutta.

Ilmastopolitiikan tavoitteet, energianiukkuus ja uusiutumattomien luonnonvarojen riittämättömyys pakottavat Orpon mielestä kaikki maat uusiutuvien hyödyntämiseen. - Nyt suuntaisin uuden teknologian ja innovaatiopanostukset metsiin ja puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen.

- Suomen metsissä tapahtuu nyt paljon, painottaa Orpo. Metsä Groupin Äänekosken biotehtaan investointi kertoo tästä tulevaisuuden suunnasta, kun puukuitu jatkojalostetaan kemikaaleiksi, tekstiiliteollisuuden kuiduiksi, energia- ja pakkausteollisuuden tuotteiksi.

Orpo pitää sahateollisuuden tuotteita niin ikään osana uuden biotalouden arvoketjua ja näkee metsäteollisuudessa tapahtuneen muutamassa vuodessa suuren käänteen uusien tuotteiden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä. - Kun muutama vuosi sitten suljettiin paperi- ja sellutehtaita, metsäteollisuus nähtiin auringonlaskun alana. Sen jälkeen on tapahtunut valtava käänne, jonka myötä meille on syntynyt mahdollisuus uuteen talouden nousuun. Kehittyneen teknologian myötä on syntynyt valtavasti uusia puun lisäarvotuotteita, joille on kysyntää koti- ja vientimarkkinoilla. Tässä biotalouden kehitystyössä Suomen on kuljettava eturivissä.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Petteri Orpo, +358 29516 2242, petteri.orpo@mmm.fi