Olet täällä

Metsäteollisuuden Jaatinen: Eurokriisin ratkaiseminen metsäteollisuudelle kohtalon kysymys

Metsäteollisuus ry.n toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää eurokriisin ratkaisemista suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden selviytymiskysymyksenä.  - Kun puolet viennin arvosta tulee euromaista, on selvää että eurokriisin ratkaiseminen on alan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys. Meillä on varsinkin paperiteollisuuden tuotteissa mediamurroksen seurauksena suuria haasteita, jotka ovat osin rakenteellisia ja osin suhdanteista johtuvia. Vastaavasti meillä on vahvaa kysyntää pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin, muistuttaa Jaatinen.

Jaatinen uskoo puurakentamisen kasvun avaavan uusia vientimahdollisuuksia ja toivoo elinkeinoministeriön käynnistämille puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Näitä tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, varsinkin kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen, sanoo Jaatinen.

Suomen metsäteollisuuden tuotannosta kaksi kolmasosaa menee EU - maihin ja puolet euroalueelle. Eurokriisi ja arabimaiden levottomuudet ovat painaneet normaalien suhdannevaihtelujen lisäksi metsäteollisuuden Euroopan markkinoita.

- Varsinkin sahateollisuus on ollut pitkään heikossa hapessa, kun rakentaminen on kauttaaltaan Euroopassa hiipunut. Onneksi puutuotealalla on myös Euroopan ulkopuolisia markkinoita kuten Japani ja Kiina, joiden kasvu korvaa Euroopan alenevaa vientiä, sanoo Metsäteollisuus ry n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Jaatinen pitää varsinkin paperiteollisuuden haasteita osin rakenteellisina ja osin suhdanteista johtuvina. Vastaavasti kysyntä pitkäkuituiseen selluun, pakkaus- ja puutuotealan tuotteisiin on kasvussa.

- Esimerkiksi kuitupakkaustuotteet ovat resurssitehokkaita, uusiutuvaan kierrätettävään hiiltä sitovaan materiaaliin perustuvia  tuotteita. Näissä ekotehokkaissa tuotteissa pärjäämme kilpailukyvystä huolehtimalla jatkossakin Euroopassa, vaikka maantieteestä johtuen meillä takamatkaa onkin, muistuttaa Jaatinen.

- Metsäteollisuus ei ole lähtenyt mihinkään Suomesta, vaikka julkisessa keskustelussa tämmöistä ajoin heitetäänkin. Metsäsektori tarjoaa edelleen noin 160 tuhatta työpaikkaa, mikä on edelleen paljon, kun samaan aikaan olemme menettäneet kokonaisia toimialoja. Toimintoja on sopeutettu, kehitämme uusia tuotteita, haemme uusia markkinoita ja samalla puolustamme olemassa olevaa teollisuutta, kuvailee Jaatinen suomalaisen metsäteollisuuden tämän hetken tilaa.

Puusta uusia tuotteita

Jaatinen näkee Suomessa suuria mahdollisuuksia lisätä puun käyttöä, kun teollinen käyttö on nyt noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa ja kasvu ylittää sata miljoonaa. - Haasteena on löytää puulle uusia innovatiivisia käyttömuotoja ja nostaa sen jalostusarvoa. Tätä puunjalostuksen kakkua on kasvatettava ja saatava parempi arvo irti jalostuksesta.

Luontaisina Suomen vahvuuksina Jaatinen pitää hyvää alan osaamista, hyvää raaka-ainepohjaa ja energiapolitiikkaa. - Mutta kun haluamme menestyä supistuvilla markkinoilla, on oltava parempia kuin muut. Siksi kannattaa panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan edelleen erityisesti puukuidun uusien käyttömuotojen kehittämiseksi. Kun tähän asti olemme olleet hyviä erityisesti metsäteollisuuden prosessitehokkuuden kehittämisessä, nyt on aika suunnata uusien innovaatioiden kehittämiseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen.

Suomessa on syntynyt uutta biotalouteeperustuvaa teollisuutta  juuri olemassa olevan teollisen rakenteen pohjalle. Esimerkiksi Lappeenrannan biojalostamohanke tulee toimivan integraatin yhteyteen, mikä parantaa koko yksikön kilpailukykyä. - Lyhyt ja pitkä alkuperäinen puukuitu tulee olemaan kasvavan biotalouden tärkeä raaka-ainelähde ja siinä näen Suomella suuria mahdollisuuksia, uskoo Jaatinen.

Yhteiskunnan puurakentamisen edistämistoimet perusteltuja

Puurakentamista Jaatinenpitää merkittävänä  osana metsäteollisuuden uusiutumisen strategiaa ja julkisen vallan toimia perusteltuina puurakentamisen edistämiseksi.   - Puurakentaminen on ekologisesti kestävää ympäristöliiketoimintaa ja on perusteltua, että julkinen valta silittää uuden puurakentamisen markkinan syntymistä myötäkarvaan.  Kysehän on uusia vientimahdollisuuksia edistävästä kansallisesta luonnonvarojen hyödyntämistä. 

Jaatinen toivookin Työ- ja elinkeinoministeriön  johtaman Metsäalan strategisen MSO- ohjelman  puurakentamisen edistämistoimille jatkoa. - Tällaista ohjelmaa tarvitaan uuden markkinan edellytysten luomiseksi, kun kyseessä on vientiin suuntautuvan ympäristölähtöisen tuotteen kehittäminen. Uskon että puun ympäristöominaisuuksien kuten päästöttömyyden ja vähähiilisyyden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa , arvioi Jaatinen.

Jaatinen odottaa puurakentamisen tuovan moni-ilmeisyyttä ja viihtyvyyttä uudenlaiseen kaupunkiarkkitehtuuriin ja puurakentamisen tulevan vahvasti mukaan myös ammattimaiseen rakentamiseen. - Kaikkien materiaalien tulee vapailla markkinoilla olla samalla viivalla ja puun on pärjättävä kilpailussa ilman tukitoimia.

-  Puurakentamisen ilmapiiri on erittäin myönteinen ja sen perusedellytykset kunnossa.  Katseet suuntautuvat nyt arkkitehteihin, kaavoittajiin, rakennuttajiin ja alan koulutukseen, jotta saadaan hankkeita liikkeelle. Julkisissa hankkeissa valtio ja kunnat voisivat olla esimerkin näyttäjiä ja suosia puun  käyttöä vähähiilisenä päästöttömänä materiaalina Ranskan tapaan julkisissa hankinnoissa ja  rakentamisessa. Esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa voitaisiin puun käyttöä edistää yhteiskunnan rahoituksen vastineeksi, ehdottaa Jaatinen.

Venäjän kaupassa edelleen esteitä

Venäjän WTO jäsenyyden myötä puun tuontiin liittyneet vuosia jatkuneet ongelmat on varsinkin koivun osalta ratkaistu. Koivupula johti Suomessa  jopa joillakin koneilla koivun vaihtoon havupuuksi. Havupuun tuonnissa on Jaatisen mukaan edelleen hallinnollisia ongelmia. Myös puutuotealan pk-yritykset ovat toivoneet valmiiden puutuotteiden kuten esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vientiä hidastavien kaupan esteiden poistamista. 

- Puutuotteiden viennissä on edelleen ollut kaupan esteitä, joiden poistamisesta neuvotellaan kaiken aikaa. Tavoitteena on, että EU:n ja Venäjän väliset tulkintaerimielisyydet voitaisiin ratkaista neuvottelemalla. Näen että vaurastuva venäläinen keskiluokka on erinomaisen hyvä asiakasryhmä. Kun eurotalous on vaikeuksissa, Venäjä on lähellä oleva vahva markkina, muistuttaa Jaatinen. 

Jaatinen kaipaa tervettä rakennemuutosta myös metsänomistukseen, kun nykyisenä ongelmana on omistajuuden pirstaloituminen ja sen vaikutukset puukauppaan. - Meidän pitäisi päästä pidemmällä tähtäimellä ammattimaisempaan metsänomistukseen ja sen kautta tasaisempaan puukauppaan. Erilaisten yhteiskunnan toimien tulisi tukea tätä rakennemuutosta, mutta nyt  näyttää, että esimerkiksi perintöverotuksen  sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät mene kauttaaltaan läpi.   On äärimmäisen tärkeää löytää jokin uusi malli, jolla kansallisvarallisuutemme omistusrakenteen vinoutuminen saadaan oikaistua, sanoo Jaatinen.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, 09 132 6600, timo.jaatinen@forestindustries.fi