Olet täällä

Metsä Woodin Karinen odottaa vahvaa kasvua puukerrostalorakentamisessa

Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen odottaa kerrostalovaltaisen asuntotuotannon vahvaa kasvua, joka avaa merkittäviä kasvunäkymiä myös puukerrostalotuotannolle. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä puukerrostalojen rakentamisessa Ruotsin tasolle eli 20 prosenttiin koko kerrostalomarkkinasta. Karinen toivoo kiinteätä yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jolloin syntyy puurakentamisen osaamista ja sen nopeuteen ja ekologisuuteen liittyvistä kilpailueduista hyötyvät kaikki.

Timo Karinen katsoo, että puurakentaminen tuo välittömästi apua ilmastomuutoksen hillitsemiseen rakentamisen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi vähentämällä. Ympäristövaikutukset huomioonottavalla rakentamisella tulee olemaan vahva markkina-arvo tulevaisuudessa, uskoo Karinen.

- Mekaanisen metsäteollisuuden asemaa tulee vahvistaa myös koko metsäteollisuuden tulevaisuuden intressien kannalta, painottaa Karinen. Mekaanisen jatkojalostuksen kehittäminen on välttämätöntä, koska se luo edellytyksiä myös kannattavalle kemialliselle metsäteollisuudelle. Pääosa kantohinnasta tulee tukista, muistuttaa Karinen. - Selluteollisuus tulee pärjäämään, koska alkuperäistä pitkäkuitua tarvitaan aina ja sen lähteet vähenevät maailmalla.

Karinen muistuttaa, että Suomessa jää kaupallisesti mielekästä hakkuu-mahdollisuutta käyttämättä 20- 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vaikka määrästä on suuri osa kuitupuuta, edellyttää tämän potentiaalin hyödyntäminen myös mekaanisen jalostuksen kasvua. Metsä Woodin liikevaihdosta syntyy yli 80 prosenttia rakentamisesta, jonka merkitys on kasvava mekaanisen puunjalostuksen kehitystyössä, sanoo Karinen. 

- Kasvupotentiaali on nimenomaan kerrostalorakentamisessa, jossa on Suomessa kokonaan uusi markkina puulle, katsoo Karinen. Myös suurten hallien rakentamisessa on merkittävä kasvumahdollisuus. Meidän rakennusosa-toimittajien tehtävä on kehittää toimivat ja kilpailukykyiset ratkaisut rakennusyhtiöille. Tätä työtä on Metsä Woodissa tehty pitkään ja sen tuloksena on kilpailukykyisiä ratkaisuja tarjolla. Nyt tarvitaan uusia kohteita ja yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, jotta saamme teollisen toiminnan tehokkuuden ja rakentamisen osaamisen kohdalleen. 

Metsä Wood on ollut alusta alkaen suomalaisen puukerrostalo-rakentamisen markkinassa mukana. Ensimmäisten 1990-luvun puolivälissä Ylöjärvelle rakennettujen puukerrostalojen rakenneosat olivat Metsä Woodin (ent. Finnforestin) toimittamia. Julkisen rakentamisen käyntikortteja kotimaassa ovat mm. Metsähallituksen Pilke-talo Rovaniemellä, Karsima-kauppakeskus Lahdessa ja yhtiön oma pääkonttori Espoossa sekä ulkomailla uusimpina mm. Espanjan Sevillaan rakennettu maailman suurin puurakennus Metropol Parasol ja Lontoon olympialaisten uimastadionin kattorakenteet. Akustisesti vaativia kohteita ovat olleet Lahden Sibeliustalo, Savonlinnasali ja Pietarin Mariinski-teatteri.

- Nämä suuret erikoisrakentamisen kohteet ovat yhtiölle tärkeitä lippulaivoja, joilla näytetään osaamista ja rakennetaan brändiä, sanoo Karinen. Pääpanostus kohdentuu nyt toistuviin hankkeisiin kuten kotimaiseen puukerrostalo-rakentamiseen.

Ruotsin taso puukerrostalomarkkinassa voidaan saavuttaa

- Kertopuulähtöiset ratkaisut ja materiaalin soveltuvuus rakentamiseen ovat vahvoja ominaisuuksia rakentamisen kehittämisessä, vakuuttaa Karinen. - Meidän roolimme tulee säilymään puuosa- ja ratkaisutoimittajana. Nyt meneillään olevassa uudessa Viikin puukerrostalokohteessa nähdään, miten järjestelmämme toimivat markkinoilla. Toimitamme puurakenteet tuoteosatoimituksena, johon sisältyy suunnittelu ja asennus. Tässä olemme kohdanneet koulutuksen vajetta. Karisen mielestä puurakentamisen koulutus tulee saada samalle tasolle kuin muunkin rakentamisen.

- Kerrostalomarkkinassa kymmenen prosenttia on hyvä tavoite puurakentamisen osuudeksi lähivuosina, mutta se on vain välitavoite, vastaa Karinen kysymykseen tulevaisuuden markkinavisiosta. - Ei ole mitään syytä, miksei Suomessa päästä monikerrosratkaisuissa vähintään samalle 20 prosentin tasolle kuin Ruotsi on, vertaa Karinen. Myös suurien hallien rakentamisessa Karinen uskoo puurakenteiden valtaavan alaa. - Ne ovat tuotteittemme kannalta soveltuvia kasvukohteita, koska kertopohjainen ripalaatta sopii hyvin pitkän jännevälin omaavien hallien kattoihin.

Helsingissä on tulevina vuosina paljon kysyntää kerrostalorakentamiselle. Kerrostalojen osuus koko rakentamisessa tulee kasvamaan, koska muuttoliike jatkuu pääkaupunkiseudulle, nuorien arvostuksessa kerrostaloasuminen on kasvussa ja vanhemmat ikäpolvet siirtyvät omakotitaloista kerrostaloihin.

- Nyt tarvitaan vahvaa yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa, arvioi Karinen. Puurakentamisen etu on sen nopeudessa, jolloin koko rakennusaikainen prosessi lyhenee ja se säästää kustannuksia. Useamman kerrostalon kohteissa talot valmistuvat puurakenteisina vuodessa kun muihin materiaaleihin perustuvat ratkaisut vievät puolitoista, jopa kaksi vuotta. Puurakentamisessa pääoma sitoutuu kohteisiin lyhyemmäksi aikaa, työn tekeminen työmailla tehostuu ja talojen muunneltavuudella saavutetaan sen elinkaaren aikana paljon etuja. Rakennusten muunneltavuuden mahdollistaa se, että tuotamme ikään kuin kerrostalohalleja ilman kantavia väliseiniä, joita voidaan muunnella erilaisten tarpeiden edellyttämiin tarkoituksiin ja elämäntilanteen mukaisiin asuntokokoihin, kertoo Karinen.

Puurakentaminen vähentää päästöjä heti

Puurakentaminen tuo kerrostalorakentamiseen moni-ilmeisyyttä ja antaa paljon mahdollisuuksia uudenlaiselle asumismiljöitä korostavalle arkkitehtuurille. - Tunnistamme jo nyt kasvavan kuluttajien arvostuksen ja kiinnostuksen ekologista rakentamista kohtaan, huomioi Karinen. Elinkaariajattelu, rakentamisen säädösuudistukset ja energia-tehokkuusvaateet suosivat tulevaisuudessa puurakentamista.

Timo Karinen muistuttaa, että riippumattomat tutkimukset osoittavat puurakentamisen hiilijalanjäljen olevan 30 % pienempi kuin muussa rakentamisessa. Materiaalineutraliteetti oikein tulkittuna on perusteltu lähtökohta rakentamisessa, ja oleellista on, että ympäristövaikutukset tullaan ottamaan tulevaisuuden rakentamisessa aivan eri tavoin huomioon kuin tällä hetkellä. Rakentamisella on suuri vaikutus päästöihin välittömästi.

- Energiatehokkuus tuo vaikuttavuutta pitkällä aikajänteellä, mutta energiatarkastelu ja vertailu tulee tehdä erillisenä itse rakentamisen aiheuttamista päästöistä. Energiatehokkuus on tärkeää ja puurakenteet soveltuvat hyvin erittäin energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Karinen muistuttaa, että ilmastomuutokseen on vaikutettava nopeasti, 30 vuoden kuluttua voi olla myöhäistä. Ympäristövaikutusten kannalta saavutetaan parhaita tuloksia vaikuttamalla niihin rakentamisen rakenneratkaisuihin, joissa saavutetaan päästöjen kannalta myönteisiä tuloksia välittömästi. Vertailu materiaalien kesken tuleekin tehdä tältä pohjalta. Rakentaminen ja asuminen ovat ekoratkaisuja mitä suurimmassa määrin.

- Varsinkin vapaarahoitteisessa tuotannossa rakennusyhtiöiden tulee nähdä rakentamisen päästöttömyyden markkina-arvo, johon kuluttajat ovat valmiita investoimaan. Nyt tulisikin löytää yhteiset kriteerit, millä rakentamisessa ja asumisessa ekologisuus määritellään, toivoo Karinen. On hyvä jos alalle saadaan yhtenäiset standardit, joiden tulisi ohjata myös rakentamisen kaavoitusta.

Rakennusmateriaalit samalle viivalle

Puurakentamista edistävät Kataisen hallituksen ohjelmakirjaukset Karinen näkee osana Suomen ilmastopolitiikkaa ja kansantalouden kehittämistä. - On perusteltua, että yhteiskunta tukee tulevaisuuden rakentamisen kehittämistä. Kansan-taloudellisesti on koko Suomen etu, että sen keskeinen teollisuudenhaara, metsäteollisuus, kehittyy ja kykenee tuomaan kotimaisia materiaaleja käyttäviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja rakentamisen markkinaan, sanoo Karinen.

Perinteisten metsäyhtiöiden puuliiketoiminta on osa rakennusteollisuutta. Toimialajohtaja Timo Karinen aloittaa nyt myös Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen jäsenenä. - On tärkeää olla mukana Rakennusteollisuuden etujärjestön toiminnassa vaikuttamassa rakentamisen toimintaympäristöön ja sitä koskeviin säädöksiin, toteaa Karinen. Pitkään toimineen Rakennusteollisuuden tulee tietysti ajaa koko toimialan asiaa ja sen puitteissa tulee voida sopia yhteinen agenda, minkä lisäksi jokainen teollisuuden ala voi toki ajaa omia intressejään. RT:n sisällä uuden toimialan edustajana odotan hyvää yhteistyötä. Lähtökohtana tulee olla kaikkien materiaalien tasapuolinen kohtelu ja pidettävä lainsäädännössä kaikki samalla viivalla, koska kaikkia materiaaleja ja synergiaa eri materiaalien välillä tarvitaan, muistuttaa Karinen. Materiaalineutraalisuus on myös sitä, että eri materiaalien ympäristövaikutukset otetaan tasapuolisesti huomioon.

- Paloturvallisuuden kannalta mentiin säädöksissä oikeaan suuntaan, mutta uudistus jäi kesken, arvioi Karinen. Puukerrostaloille tuli pakollisesta sprinklauksesta vahva markkinointivaltti, koska niitä voidaan nyt pitää ainoina todella paloturvallisina taloina. Asukasturvallisuuden kannalta olisi kuitenkin parasta saada kaikki kerrostalot samalle viivalle. Talojen runkojen palaminenhan ei ole asukkaiden kannalta todellinen riski, vaan sisustusmateriaalit, jotka palaessaan tuottavat henkilövahinkoja. Esimerkiksi Norjassa jokainen hissillinen talo on sprinklattu materiaalista riippumatta, muistuttaa Karinen. Tähän tulisi pyrkiä myös Suomessa.

 

Puuinfon Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Timo Karinen, toimialajohtaja Metsä Wood, puh. 050  302 3416, timo.karinen@metsagroup.com