Olet täällä

Massiivinen jälleenrakentaminen edessä Suomen lähiöissä

Suomen lähiöiden kerrostaloissa on seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000. - Lähiöiden kunnostus on yhtä iso ponnistus kuin sodan jälkeinen jälleenrakentaminen, vertaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti, lehtori Anu Soikkeli.

Soikkeli koordinoi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelmaan kuuluvaa kolmivuotista hanketta, jossa lähiökerrostalojen korjaamiseen ja laajentamiseen kehitetään käyttäjä- ja liiketoimintalähtöistä korjauskonseptia.

Hankkeen johtajan arkkitehti, professori Jouni Koiso-Kanttilan mukaan tavoitteena on kehittää teollinen korjausrakentamiskonsepti, jossa ”all inclusive” periaatteella voidaan räätälöidä kohdekohtaisesti ratkaisut ja toteuttaa ne verkostoliiketoiminnan pohjalta.

1960-1970 -luvuilla rakennetut kerrostalot ovat tulleet korjausikään  samalla kun niiden energiatehokkuutta tulee parantaa. Tekes-hankkeen koordinaattorin lehtori Anu Soikkelin mukaan lähiöiden kerrostalot vaativat perusteellista sekä toiminnallista että teknistä korjaamista.

 - Lähiöissä on kysymys olemassa olevista rakennuksista ja ympäristöistä, joille on nyt pakko tehdä jotain, muistuttaa Soikkeli ja vertaa edessä olevaa urakkaa sodan jälkeiseen jälleenrakentamiseen.

Korjaamisen tarpeessa arvioidaan olevan vuosina 2016-2025 noin 13.500 kerrostaloa ja 288.000 asuntoa. Rakennukset joudutaan korjaamaan sekä sisältä että ulkoa. Yleisimpiä julkisivukorjausten tarpeen takana olevia ongelmia ovat betonielementtien betonilaatuun ja raudoitukseen sekä elementtien kiinnikkeiden kestävyyteen liittyvät ongelmat, kosteusvauriot ja lämpötaloudelliset heikkoudet. Lähiöiden rakennukset vaativat myös esimerkiksi vesikattojen, ikkunoiden ja parvekkeiden korjauksia tai uusimista.

Tavoitteena teollinen korjausrakentamisen konsepti

Lähiöiden peruskorjauksen tavoitteena on saada lähiöihin lisää asukkaita, koska nykyinen asukaskanta vanhenee ja vähenee nopeasti. Monessa lähiöissä väestörakenteen muutoksen myötä palvelut ja julkinen liikenne ovat heikentyneet.  Lähiöiden korjaus on muodostunut yhä suuremmaksi ja vaikeammin ratkaistavaksi ongelmaksi. Lähiöt rapautuvat, uudet energiatehokkuusvaatimukset edellyttävät energiatehokkuutta myös korjattavilta rakennuksilta ja toisaalta käsityövaltainen korjaaminen on hidasta ja kallista.

Koiso-Kanttilan mielestä suuri osa lähiöiden rakennuskannasta on teknisesti ja esteettisesti heikkolaatuista. - Monet 60-70 -luvun betonikerrostalolähiöthän näyttävät karmeilta. Nyt tulisi löytää keinot puuttua lähiöiden kokonaismiljööseen ja tavoitella niiden laadullista parantamista kuten hyvää miljöötä, viihtyisää kaupunkikuvaa ja alueiden haluttavuutta.

Kyseessä on kahdeksan miljardin euron korjausurakka, jota ei kuitenkaan voida toteuttaa nykyisin käytössä olevilla korjausmenetelmillä. Asuinkerrostalojen korjaamisessa käytetään Suomessa uudisrakentamisen menetelmiä, eikä alalle ole vielä kehittynyt teollisia korjausrakentamisen palvelukonsepteja.

 - Kyse on suuresta urakasta, koska kolmasosa kansasta asuu näissä lähiötaloissa. Kerrostalojen peruskorjausta ei voida toteuttaa käsityövaltaisesti, vaan sitä varten on kehitettävä teollinen järjestelmä. Asukkaiden ja taloyhtiön kannalta käyttäjälähtöisyys edellyttää rakennustyöltä nopeutta ja häiriöttömyyttä - nämä ovat   asioita, jotka nykyisin käytössä olevilla korjausmenetelmillä eivät voi toteutua, sanoo hankkeen johtaja professori Jouni Koiso-Kanttila.

Korjaukset yhden luukun mallilla

Tekesin rahoittamassa lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöisen korjauskonseptin kehityshankkeessa  tuotetaan ratkaisumalleja lähiökerrostalojen korjausten suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on kehittää  teollisia ratkaisuja ja käytäntöjä  julkisivujen energiatehokkaaseen korjaamiseen sekä lisäkerrosten ja hissikuilujen rakentamiseen itsekantavia tilaelementtejä käyttäen. Tutkimuslaitosten ja yritysten lisäksi hankkeessa ovat mukana Joensuun, Kouvolan, Porvoon ja Turun kaupungit, joiden kanssa testataan uudenlaisia, nykyistä joustavampia kaavoituskäytäntöjä lähiöiden lisä- ja täydennysrakentamiseen kaupunkien valitsemilla pilottialueilla.

- Vaikka yleispätevän korjausratkaisun kehittäminen lähiötaloille on mahdotonta, haemme teollisen rakentamisen mukanaan tuomaa rakentamisen tehostamista myös korjausrakentamiseen, kuvailee Koiso-Kanttila.  Kehitämme yleisesti hyödynnettävää teollista lähiöiden käyttäjälähtöistä korjauskonseptia, missä rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä asukkaille.

Käyttäjälähtöisyys hankkeessa merkitsee isännöitsijöiden ja taloyhtiöiden kannalta sitä, että hankkeen toteutussuunnittelu, kustannusarviot ja toteutus on saatavissa luotettavasti yhdeltä toimijataholta ja että ne perustuvat yhdessä etukäteen laaditulle ja sovitulle hankekuvaukselle. Konsepti hyödyttää asukkaita ja taloyhtiöitä mahdollistamalla käyttäjien osallistumisen kohteiden korjausten ideointiin ja suunnitteluun  alusta alkaen.

- Ideana on yhden luukun malli, joka pitää tilaajan kannalta sisällään kaiken, selventää Soikkeli. Isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta korjaushankkeet ovat kohtuuttoman työläitä ja hankalia. Nykyisin joudutaan hankkeisiin ottamaan useita urakoitsijoita, joiden toiminnan yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa. Käytännön toteutuksissa korjaukset ovat hitaita, kalliita, likaavia ja asumista häiritseviä, kuvailee Soikkeli.

All inclusive - konsepti tarjoaa valmiin mallin täydennysrakentamiseen, tilaelementeillä rakennettaviin lisäkerroksiin, ulkoseinien energiatehokkaaseen korjaamisen ja julkisivujen uusimisen. Tavoitteena on liittää konseptiin mahdollisuus asuntokohtaisten märkätilojen rakentamiseen ja ilmanvaihtojärjestelmien asentamiseen osana ulkovaippaa.

- Tämä malli tulee pientalotoimittajilta, jotka tekevät tuotteensa asiakkaalle avaimet käteen- periaatteella. Kun Suomessa ei ole yhtään rakennusalan toimijaa, jolla olisi luontevasti mahdollisuudet toimia ”all inclusive” periaatteella, rakennamme sitä varten liiketoimintalähtöisen toimijaverkoston, kuvailee Soikkeli.

Lisäkerroksia ja julkisivuja  puuelementeistä

Lähiökerrostalojen korjaamisen markkinanäkymät muuttuivat Suomessa oleellisella tavalla huhtikuussa 2011 voimaantulleiden uusien palomääräysten myötä. Nyt uudet määräykset mahdollistavat keveiden puurakenteisten lisäkerrosten rakentamisen asuinkerrostaloihin ja rakennusten ulkoseinien korjaamisen ja lisäeristämisen keveillä puurunkoisilla elementeillä.

- Lähiökerrostalojen runko kestää helposti uusien palomääräysten mahdollistaman lisäkerroksen rakentamisen kevytrakenteisena, sanoo Koiso-Kanttila.  Rakentaminen on kuitenkin ollut käytännössä vaikeaa ja kallista ja siksi tässä hankkeessa kehitetään ratkaisuja hyödyntää rakentamisessa teollisesti valmistettuja tilaelementtejä, joiden asennus aiheuttaa asukkaille vähiten haittaa.

Tilaelementit voivat olla täysin valmiiksi viimeisteltyjä sisältä ja ulkoa ja niiden pinta-ala voi olla jopa 60 m2. Lisärakentamisen ensimmäisenä pilottina on Joensuussa kaksi nelikerroksista kerrostaloa, joihin on suunniteltu tilaelementtirakenteiset lisäkerrokset, toiseen yksi ja toiseen kaksi lisäkerrosta. Stora Enso on kehittänyt hankkeessa kerrostalojen tilaelementtijärjestelmää ristiinlaminoiduista CLT - puulevyistä yhdessä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kanssa.

kuva: Joensuu Kirkkokatu 18, lisäkerrokset tilaelementeistä. Arkkit. yo Petri Pettersson

- Koska nykyiset palomääräykset eivät anna ohjetta siitä, miten olemassa olevan betonirunkoisen rakennuksen päälle voitaisiin rakentaa kaksi puurunkoista lisäkerrosta, on hankkeessa tutkittu rakentamisen mahdollistavia ratkaisuja yhdessä Joensuun palo- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa, kertoo Koiso-Kanttila.

Elementtirakentaminen  parantaa rakentamisen laatua

Suomessa ja muissa Euroopan maissa on kehitetty julkisivukorjauksia varten TES-järjestelmä, joka perustuu puurunkoisiin keveisiin suurelementteihin. Elementit kiinnitetään rakennuksen betonisten ulkoseinäelementtien sisäkuoreen ja ne voivat olla keveytensä vuoksi useamman kerroksen korkuisia. Tällaista järjestelmää on käytetty Suomessa jo kahdessa kerrostalokorjauksessa  Riihimäen INNOVA-hankkeessa ja Raahen Kummatissa.

(kuva: Raahen Kummatti, Harri Hagan)

- Näistä kohteista saadut kokemukset suurelementtien käytöstä ovat erittäin lupaavia ja ne antavat pohjan niiden laajemmallekin käytölle julkisivukorjauksissa, vakuuttaa Koiso-Kanttila. Kehitämme nyt  puurakenteisia korjauselementtejä, joiden sisäkuori tehdään CLT-levyistä ja jotka toimivat elementeissä kantavana ja jäykistävänä kerroksena, mutta antavat elementeille samalla myös ilmatiiviyden.

Elementtirakentamisen ideana on tuoda talotekniikka elementtien sisään, parantaa ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa. Tämä on tilaelementissä mahdollista toteuttaa kaikki valmiina.

Jouni Koiso-Kanttilan mielestä teollinen esivalmistus on ainoa ratkaisu nostaa rakentamisen laatua Suomessa. - Puurakenteisten elementtien teollinen tuotanto on laadukasta, koska se tapahtuu sisätiloissa valvotuissa oloissa. Suomessa rakentamisen home- ja kosteusongelmat syntyvät usein jo työmaaoloissa, jotka ovat syksyisin ja talvisin rakentamiselle aivan karmeat.  Niissä oloissa on kohtuuttoman haastavaa aikaansaada tervettä rakentamista. Tässä on puurakentamisen todellisen läpimurron suuri mahdollisuus, muistuttaa Koiso-Kanttila.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Anu Soikkeli, dosentti, anu.soikkeli@oulu.fi
Jouni Koiso-Kanttila, professori, 0400 683 316, jouni koiso-kanttila@ oulu.fi