Olet täällä

Markku Karjalainen: TEM ei rahoita puurakentamista

Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, TkT Markku Karjalainen on hämmästynyt betoniteollisuuden esittämistä puurakentamisen miljoonatukia koskevista väitteistä. - Väitteet ovat täysin perättömiä. Puurakentamisen säälirahaa ei ole ollut eikä ole jaossa.

Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin MSO, Metsätalouden strateginen ohjelma, jonka osana valtakunnallinen puurakentamisohjelma toimii. Ohjelman kustannukset ovat vuodessa muutama sata tuhatta euroa, mikä kohdentuu palkkoihin, matkakustannuksiin, alan ammattilaiskoulutukseen, viestintään ja tutkimus- ja selvitystyöhön alan kehittämiseksi.

- Puualan yritykset voivat hakea kehittämisrahaa myös Tekesiltä, jossa ei ole erikseen korvamerkittyä rahaa puurakentamiselle. Samat kehittämisrahat ovat rakennusalalla jaossa kaikille, jotka niitä hakevat, muistuttaa Karjalainen. Mutta mitä uutta on tapahtunut betonikerrostalojen kehittämisessä viime vuosina, kun pitää seurata puualan kehittymistä noin huolestuneena?

Karjalainen hämmästelee betoniteollisuuden tarkoitusperiä ja tavoitteita vääriin tietoihin perustuvien lausuntojen antamisessa. - Puualan kehittämisohjelmaa ei ole perustettu betoni- tai kivialaa vastustavaksi. Tämän vuoksi jatkuva vastakkainasettelu puun ja betonin välille on naurettavaa. Puuala puhuu omien argumenttiensa puolesta eikä muita materiaaleja mollaten, sanoo Karjalainen.

Karjalainen pitää puurakentamisen kehittämistä vientituotteeksi Suomen kansantaloudellisena etuna. - Puurakentamisen edistäminen tulee nähdä osana biotalouden kehittämistä, mikä on linjattu maamme yhdeksi kärkihankkeeksi cleantechin, arktisuuden ja digitaalisuuden ohella. Biotalouden arvosta noin puolet tulee metsistä ja puurakentaminen on osana metsäbiotaloutta, kuvailee Karjalainen.

Puurakentamisen markkinaosuus kasvussa

Karjalainen pitää puurakentamisen ohjelman tuloksia erinomaisina. - Puukerrostalojen markkinaosuus on nousemassa tavoiteltuun 10 prosenttiin tämän hallitusohjelman aikana, puukouluja on rakenteilla ja vireillä kymmenkunta eri puolille Suomea, puusiltojen määrä on nousussa ja erilaisia puurakentamisen julkisia kohteita nousee tasaiseen tahtiin ja teollisen puurakentamisen investointeja on syntynyt merkittävästi maahamme, luettelee Karjalainen.

- Näen kilpailijoiden esittämän puurakentamisen kyseenalaistamisen pelkästään huolena alenevista markkinaosuuksista. Jos puurakentamisen kysyntä kasvaa tasaisesti ja kaupungit ja kunnat haluavat aidosti puurakentamista, ei se ole valtiovallan vääristelyä, painottaa Karjalainen.

Kaupungit ja kunnat kaavoittavat Karjalaisen mukaan kilpaa alueita puurakentamiselle. Pääsyinä puurakentamisen kasvavaan kiinnostukseen Karjalainen pitää puun kotimaisuutta, uusiutuvuutta,  paikallisuutta ja ekologisuutta. - Nyt Suomessakin halutaan Keski-Euroopan maiden ja Ruotsin tapaan tuoda uusia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja rakentamiseen ja rakennusalan kilpailutarjonnan monipuolistamiseen.

Karjalainen uskoo resurssitehokkuuden ja ekologisten arvojen tulevan rakentamiseen vääjäämättä. - Sementin poltto maailmanlaajuisesti aiheuttaa 5 – 7 %:n hiilidioksidipäästöt. Sen sijaan kun metsässä kasvaa yksi kuutiometri puuta, sitoo se itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea ilmakehään. Nämä ovat kiistattomat faktat, mitkä puhuvat puurakentamisen puolesta maailmanlaajuisesti, muistuttaa Karjalainen.


Lisätietoja: Markku Karjalainen, 040 583 2127, markku.karjalainen@tem.fi