Olet täällä

Männistö haastaa puurakentajat tuottamaan opiskelija-asuntoja Helsinkiin

Helsingin kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Männistö odottaa konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämisestä ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Tuottakaa uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole olleet puurakentajat juuri mukana. Ruotsissa ollaan puurakentamisessa myös kerrostalomittaluokassa meitä paljon edellä, toteaa Männistö.

Lasse Männistön mielestä Helsingin asuntopulaa voitaisiin helpottaa täydennysrakentamisella. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Varsinkin kantakaupungin alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisäkerrosten rakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikehityksen kannalta pidän täydennysrakentamista suurena mahdollisuutena, painottaa Männistö.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Lasse Männistö harmittelee, että opiskelija-asuntojen saatavuudessa on Helsingissä krooninen pula. Tämä johtuu Männistön mukaan myös siitä, että opiskelija-asuntotuotanto ei kiinnosta suuria rakentajia. - Opiskelija-asuntoihin kohdistuu valtavasti tarvetta, eivätkä tähän mennessä tarjouskilpailuissa ole puurakentajat juurikaan olleet  mukana.

Männistö odottaakin konkreettisia tuloksia puurakentamisen edistämistoimista ja heittää haasteen puurakentamisen järjestelmätoimittajille. - Lähtekää rakentamaan uudenlaista, kohtuuhintaista opiskelija-asuntotuotantoa Helsingin opiskelija-asuntosäätiölle. Ruotsissa saadaan yhdellä puhelinsoitolla rakentajat liikkeelle myös opiskelija-asuntotuotantoon, muistuttaa Männistö.

Älykkäästä rakentamisesta vientituote

Helsingin puurakentamisen hankkeet ovat Männistön mukaan seurausta siitä, että Helsinki haluaa asemoitua tulevaisuuden rakentamisen teknologioiden eturiviin. - Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä tapahtuu esimerkiksi Jätkäsaaressa, johon on asetettu paljon tulevaisuuden rakentamisen odotuksia. Meillä suomalaisilla on ollut osaamista puussa ja informaatioteknologian alalla. Näiden yhdistämisestä voi tulla älyrakentamista ja tulevaisuuden vientituote, arvioi Männistö. 

Uudet uudisrakentamisen energiatehokkuussäädökset tulivat voimaan heinäkuun alussa. Ensi vuoden alusta lukien säädökset ulottuvat koskemaan myös olemassa olevaa rakennuskantaa. Männistö näkeekin energiatehokkuuden ja vähän päästöjä tuottavan rakentamisen, johon voidaan yhdistää digitaalisuutta ja älyä, olevan tulevaisuuden rakentamisen trendi. - Olemme  tunnistaneet globaalin  ympäristötietoisuuden kasvun trendin ulottuvan myös rakentamiseen ja siinä kehityksessä haluamme olla Helsingissä eturintamassa.

Nykyinen kansanedustaja Lasse Männistö oli asuntoministeri Jan Vapaavuoren erityisavustajana uudistamassa rakentamisen palomääräyksiä ja laatimassa valtiovallan puurakentamisen edistämisohjelmia.

- Vaikka meillä on paljon yksittäisiä hienoja hankkeita ja avauksia energiatehokkaasta ja innovatiivisesta puurakentamisesta, avainkysymys on, miten tämänkaltainen toiminta saadaan rakentamisen valtavirtaan, muistuttaa Männistö ja kaipaa rohkeutta tunnistaa kehityksen esteenä olevat tekijät. - Rakentamisen  tulppana olivat rakentamisen palomääräykset, jotka nyt on kyetty uudistamaan. Kaikki muutkin rakentamisen normit, joita ei voida toiminnallisesti perustella, tulee uusia. Männistön mielestä puun täytyy olla kilpailullisesti samalla viivalla muiden materiaalien kanssa.

Rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset huomioon kaavoituksessa

Betoniteollisuus ry on valittanut Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymästä asemakaavasta Honkasuon pientaloalueelle, jonne asemakaavassa on määritelty puu runkorakenteiden materiaaliksi. Perusteena on käytetty materiaalien rakennusajan ympäristövaikutuksia. Toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä katsoo, että ympäristövaikutuksia tulisi maankäyttö‐ ja rakennusasetuksen mukaan arvioida rakennusten koko elinkaaren näkökulmasta. - Vähäpäästöinen asuminen toteutuu parhaiten asettamalla tavoitteet päästöille ja muille ominaisuuksille, mutta jättämällä keinot avoimiksi, sanoo Mattila.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana toimiva Männistö muistuttaa, että Helsingissä on monia esimerkkejä myös siitä, että esimerkiksi tietyn alueen rakennukset on määrätty kaavatasolla julkisivuiltaan tietystä materiaalista toteutetuksi. - En näe, että tiettyjen puurakentamista mahdollistavien kaavojen osalta oltaisiin menossa tilanteeseen, jossa erityisesti suosittaisiin vain tiettyä rakennusmateriaalia. Rakennusmateriaalien on syytä kilpailla tasavertaisin edellytyksin, mutta on selvää, että rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia tullaan huomioimaan yhä vahvemmin tulevaisuudessa, vakuuttaa Männistö.

"Hällä väliä" asenne vaivaa rakentamista

Lasse Männistön mielestä kansliapäällikkö Hannele Pokan arvio rakennusalan kilpailun puutteesta on oikeansuuntainen. - Kilpailu ei ole "liian kireää". Kun kysyntä ylittää tarjonnan, on varaa tehdä mitä laatua tahansa, arvioi Männistö. Pääkaupunkiseudun rakentamisen markkinoilla on hyvin vähän toimijoita, jotka rakentavat suuren mittakaavan hankkeita. Männistö kysyykin, miksi samanlainen talo maksaa kehä kolmosen ulkopuolella puolet vähemmän kuin sisäpuolella ja toivottaa uudet toimijat tervetulleiksi pääkaupunkiseudun rakentamisen markkinoille.

- Kilpailun vähäisyyden ohella rakennustyömailla on nähtävissä vähän "hällä väliä" asenne, joka johtunee siitä, että moneen aliurakkaan pilkkomisen kautta kokonaisvastuu on tekijöistä kaukana.  Aiemmin rakennusalalla vallitsi erittäin vahva ammattiylpeys laadukkaasta rakentamisesta. Tässä ajassa olisi varmaan paljon opittavaa entisestä rakennusalan ammattietiikasta, pohtii Männistö.

Lasse Männistö kaipaa muutosta koko rakentamisen kulttuuriin. - Laatuun liittyvien asenteiden lisäksi tarvitaan parempaa rakennusvalvontaa ja vastuuta. Rakennusaikaisten virheiden vastuun tulisi säilyä sillä, joka on virheet aiheuttanutkin. Rakennusvalvontaan tarvitaan lisää resursseja ja osaamista, johon uskon vastauksen löytyvän kuntarakenneuudistuksesta.

Männistö näkee teollisen ammattirakentamisen olevan väistämättä tulevaisuuden rakentamisen trendi. - Koko rakentamisen prosessi uudistuu. Esiteollisessa rakennusosien valmistuksessa on mahdollista tuottaa parempaa laatua ja turvata osien asennus työmailla kuivissa olosuhteissa välttäen tätä kautta kosteusvaurioita.

Rakennusalan otettava ilmastomuutoksen torjunta vakavasti

Ilmastomuutoksen torjuntaan ja päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet ulottuvat laajasti Männistön mukaan myös rakennusalalle, jonka pitää ottaa tavoitteet vakavasti. - Kun rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 % päästöistä, on selvää, että tällä toimialalla on haettava päästöjä vähentäviä ratkaisuja niin rakentamisesta kuin asumisen aikaisesta energiankulutuksestakin. Kun on suuret päästöt, on mahdollista saada myös tuloksia aikaan.

Rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuuteen tähtäävä säätely on Männistön mielestä välttämätöntä. - Rakentamisen energiatehokkuutta on voitava tarkastella kokonaisuutena. Tavoitteena on oltava rakennusmateriaalien, rakentamisen ja asumisen aikaisen osuuden alentaminen ilmastokuormasta.

- Toinen laajempi näkökulma liittyy yhdyskuntarakentamiseen siten, että tulevaisuuden kaupunkirakentaminen on entistä tiiviimpää. Tiivisti rakennetussa kaupungissa on helpompi ja halvempi tarjota hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. Ekotehokkaassa kaupungissa liikkumiseen käytetty aika vähenee ja palvelujen saatavuus paranee, sanoo Männistö.

Valtio mukaan metropolialueen maankäyttöön

Asuntojen saatavuuden ongelma pääkaupunkiseudulla on Männistön mielestä seurausta vähäisen kilpailun ohella myös kaavoituksen ja maankäytön ongelmista. - En ulkoista kuntapäättäjiä tästä vastuusta. Kun Helsingissä ei ole saatu kaavoitettua riittävästi, on tämä edistänyt asuntojen hinnannousua. Kun puhutaan metropolialueesta, tarvitsemme myös valtion mukaantuloa, että pääkaupunkialueen kilpailukyky ja kasvun edellytykset voidaan turvata. Täällä tuotetaan kolmasosa Suomen kansantuotteesta ja tulevaisuuden elinvoiman turvaaminen on koko Suomen kannalta ratkaisevan tärkeää.

Männistö näkee täydennysrakentamisen kaupunkikehityksen kannalta suurena mahdollisuutena, johon Helsingissä on vahva tahtotila. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa on asetettu kaavoitustavoite, jonka mukaan koko asuntorakentamisen 450 tuhannen neliömetrin tavoitteesta lähes kolmannes eli 125 tuhatta neliömetriä on täydennysrakentamista. - Kun tonttimaa on rajallista ja satamalta vapautuvat alueet on rakennettu, voidaan sanoa, että kantakaupunki on rakennettu. Tällä alueella täytyy etsiä täydennysrakentamisesta, ullakko- ja lisärakentamisesta ratkaisuja, johon kevyen rakentamisen tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia.

Ullakkorakentamisen ja yhden kerroksen korotuksen luvat myönnetään pääsääntöisesti Helsingissä jo nykyisin virkamiespäätöksillä, mikäli kyse ei ole aidosti historiallisesta rakennuksesta tai merkittävästä kaupunkikuvan muutoksesta. Männistö pitää vanhenevan asuntokannan peruskorjaustaakan hoitamista suurena haasteena tulevaisuudessa.

- Tämä on suuri haaste, kun katsotaan, miten suuri osa kansallisomaisuudesta on sidottu rakennettuun ympäristöön. Peruskorjauksissa tulee energiatehokkuusvaateet ottaa huomioon ja kun kerran peruskorjataan, on samalla kustannustehokasta investoida energiatehokkuuden parantamiseen, sanoo Männistö.

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Lasse Männistö, kansanedustaja, 09 432 3149, lasse.mannisto@eduskunta.fi