Olet täällä

Lopen Rakennuspuun Kurki: Suomalainen mänty on aliarvostettu jalopuu

Lopen Rakennuspuu Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kurki pitää suomalaista mäntyä aliarvostettuna jalopuuna. Kurjen mukaan suomalainen puusepänteollisuus ei ole kiinnostunut männystä, vaan keskieurooppalaisesta jalopuusta. - Meillä mänty on aliarvostettu, kun sitä on helppo saada ja siihen on totuttu. Asenne lähtee vinoon jo koulutuksessa, kun tulevat puusepät kertovat, että koulussa käytetään enemmän tammea ja pyökkiä kuin kotimaista mäntyä.

Lopen Rakennuspuu Oy:llä on tyypillinen puutuotealan perheyrityksen historia, joka alkoi 1940-luvulla sahaustoimintana. Nyt 15 henkilöä työllistävä yritys jatkaa kolmannen sukupolven ohjaimissa ja on keskittynyt erikoismännyn tyven sahaamiseen sekä oksattomiin pintakäsiteltyihin sisustustuotteisiin kuten paneeleihin, listoihin, lattioihin ja puuseppäteollisuuden aihioihin. Yhtiö käsittelee vuodessa 5000 kuutiota männyn tyvitukkia ja lopputuotteista kolmannes menee vientiin, etupäässä Alppi-Eurooppaan.

- Me leikkaamme männystä sisäfilettä, mistä kolmannes menee vientiin Keski-Eurooppaan, missä oksatonta mäntyä pidetään jalopuuna. Asiakkaamme ihmettelevät, miksi suomalaiset tuovat sieltä jalopuita, eivätkä käytä mäntyä.

Puun arvostus sisustusmateriaalina kasvussa

Ympäristötietoisessa kuluttajamarkkinassa puun arvostus sisustusmateriaalina on Kurjen mukaan vahvassa kasvussa. - Puulla on tulevaisuus. Suomessa puuta ei ole arvostettu modernissa rakentamisessa ja sisustuksessa, kun se koetaan liian tavanomaisena. Euroopan maissa, missä ei ole laadukasta puuta tarjolla, puu syrjäyttää tiilen ja kaakelin arvostuksessa.

- Meillä on omasta takaa erinomainen raaka-aine, jota voidaan jalostaa Suomessa. Perään puutuotealan yrityksiltä nykyistä enemmän yhteistyötä. Kun kuluttaja haluaa helppoutta ja vaikkapa rimakaton asennettuna, meidän kannattaa verkottua ja toimittaa se yhteistyössä ja ymmärtää, että tämä on yhä enemmän palveluliiketoimintaa.

Kurki uskoo julkisen puurakentamisen kasvun lisäävän puukomponenttien toimituksia. - Kaikessa rakentamisessa haetaan persoonallisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi meidän toimittama Helsingin uuden keskustakirjaston Oodin ensimmäisen kerroksen puinen yläkatto. Myös asuinrakentamisessa halutaan puuta lisää, mutta ei kellastunutta kesämökkitunnelmaa.

- Puuta ei pitäisi joutua peittämään levyillä. Palomääräyksiin tarvitaan maalaisjärkeä. Eihän seinät syty palamaan räjähtämällä. Kaikkien materiaalien tulisi olla samalla viivalla.

Puun hyvinvointivaikutukset kiinnostavat kuluttajaa

Ympäristötietoisuuden kasvaessa puun käytöllä nähdään Kurjen mukaan sisustuksessa terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. - Osa kuluttajista haluaa asioita, joita teollisuus vielä kehittää kuten täysin muovittomat teolliseen prosessiin soveltuvat käsittelyaineet. Toisaalta sopii kysyä, miksi Suomessa arvostetaan pintakäsittelyä, kuten skandinaavista valkoista, kun taas Keski-Euroopassa suositaan puuta sellaisenaan.

- Kuluttajakauppa on meille tärkein kohderyhmä. Olemme vahvasti mukana uudisrakentamisen lisäksi korjausrakentamisessa, missä on kysyntää yhä valmiimmille pintakäsitellyille tuotteille. Nyt kuluttajat kysyvät puun hengittävyydestä ja pintakäsittelyn vaikutuksesta siihen.

Kurki muistuttaa, että käyttämällä puuta tuetaan metsien hoitoa ja otetaan ilmakehästä talteen enemmän hiilidioksidia. - Valitsemalla rakennusmateriaaliksi puun, vähennät siis ilmasta hiilidioksidia. Ympäristön kannalta on vieläkin tärkeämpää, että päästöjä aiheuttavia materiaaleja jää käyttämättä.

Tavoitteena palosuojauksen sertifikaatti tuotteisiin

Lopen Rakennuspuu Oy on mukana Metsäkeskuksen yritysryhmähankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää puutuotealan yritysten osaamista. - Halusimme mukaan tähän hankkeeseen, koska se motivoi ajattelemaan yrityksen tulevaisuutta ja hakemaan siihen sparrauskumppanuutta asiantuntijoilta. Meillä on selvänä tavoitteena kehittää tuotantoa siten, että saamme tuotteiden pintakäsittelyyn palosuojauksen sertifikaatin.

- Ilman muuta sertifikaatista on hyötyä markkinointiin. Tulevaisuudessa ei saa tilausta, jos ei ole sertifikaattia. Siksi tämä on meille todellinen hanke, joka tuo sertifikaatin lisäksi tietotaitoa tuotantoprosessiin. Hankkeen kautta saimme asiantuntija-apua ja prosessi lähti liikkeelle, sen sijaan että se olisi jäänyt pyörimään muiden töiden jalkoihin.

Esimerkkinä sertifioinnin hyödyistä Kurki mainitsee puun käytön kasvun julkisessa rakentamisessa kuten koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. - Kun puurakentaminen on kokonaisuudessaan vahvassa kasvussa, pyrimme tuoteosatoimittajana tähän kasvuun mukaan sertifioiduilla tuotteilla. Mitä enemmän puuta käytetään kokonaisamarkkinassa, se näkyy sisustustuotteiden käytön kasvussa.  

- Yrityksen koko ja koko prosessin hallinta takaavat laadun ja ekologisen ketjun kannolta tuotteeseen. Me hankimme raakapuun itse, sahaamme sen vannesahalla, höyläämme, pintakäsittelemme ja pakkaamme kierrätyskelpoiseen kutistekalvoon. Koko prosessi ja tuotanto on ekologinen ja lähellä omalla pihalla hallussa. Kaikilla tuotteillamme on CE-merkintä ja huolehdimme markkinoille toimittamiemme pakkausten hyötykäytöstä EU:n direktiivien ja jätelain mukaisesti.

Metsäkeskuksen hankkeessa on Kurjen mukaan kyse myös toimialan parhaiden käytäntöjen oppimisesta muilta yrittäjiltä. - Pääsimme hankkeeseen mukaan kohtuullisella omavastuuosuudella, minkä lisäksi tiedon vaihto muiden alan yrittäjien kanssa on osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

Metsäkeskus tukee puutuotealan yritysten kehittämistä

Lopen Rakennupuu Oy on mukana Metsäkeskuksen käynnistämässä Yritysryhmä-hankkeessa, minkä tavoitteena on tukea puutuotealan yritysten kehittämistä. - Tuki voi kohdentua yrityskohtaisesti räätälöitynä tuotantoon, tutkimus- ja kehitystoimintaan tai markkinointiin. Hankkeessa on 75 prosenttia EU rahaa ja lopusta vastaa yritys itse, kertoo hankkeen vetäjä Jouni Silvast Metsäkeskuksesta.

- Me valitsemme kilpailutuksen perusteella yrityksen tueksi asiantuntijan, jonka kanssa yritys ryhtyy töihin. Olemme kohdentaneet tämän nimenomaan puutuotealan yrityksien tuotantojärjestelmien, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen.

Silvastin mukaan hankkeen konkreettinen tavoite on parantaa mukana olevien yritysten toimintaedellytyksiä, löytää kehittämisen pullonkaulat ja kasvattaa liikevaihtoa. - Asiantuntijoiden avulla yritys näkee paremmin omat kehitysmahdollisuutensa. Kun perheyrittäjä pyörittää yritystään, ei yrittämisen arjessa ole aikaa hankkia uutta tietoa ja näkemystä kehittämiseen.

- Tarkoitus on käynnistää puutuotealalle myös uusia hankkeita. Seuraava hanke suunnataan teollisen puurakentamisen tuoteosien kuten massiivipuuelementtien valmistajille.


Artikkeli on osa Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee pieniin puualan yrityksiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Sarjan tavoitteena on esitellä puualan pienyrityksiä ja hankkeita, jotka vahvistavat yritysten monialaista osaamista ja kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu Metsäkeskuksen Tutkimuksesta kilpailukykyä-hankkeesta.