Olet täällä

Lemminkäisen Timo Kohtamäki: Rakennusmateriaalin valinta kuuluu asiakkaalle

Rakennusteollisuuden puheenjohtajana toimiva Lemminkäisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki ottaa kantaa rakentamisen materiaaleista käytävään keskusteluun ja katsoo, että kaikilla materiaaleilla on oltava yhteneväiset kriteerit. - Tällöin kilpailu on puolueetonta ja avointa, sanoo Kohtamäki. Rakennusteollisuuden kannalta on hyvä, että kehitetään uusia rakentamisen teknologioita, koska niissä on aina tuottavuuden kehittämisen mahdollisuus. Rakentamisen materiaalikysymystä Kohtamäki ei ratkaisisi politiikalla tai sääntelyllä, vaan eri materiaalien käytettävyydellä, tekniikalla, markkinoilla ja lopulta asiakkaiden valinnoilla. - Meillä on tästä Rakennusteollisuuden piirissä laaja yhteisymmärrys, vakuuttaa Kohtamäki.

Ilmastomuutostavoitteiden myötä alkanut globaali keskustelu materiaali- ja energiatehokkuudesta koskee myös rakentamista. - Lemminkäisen strategiassa ympäristö- ja energiatehokkuus on vahvasti mukana, vakuuttaa Kohtamäki. Rakentamisessa on kyse yhä enemmän yhdyskuntasuunnittelusta, jossa energiakulutuksen hiilijalanjälki on tullut yhä voimakkaammin keskusteluun. Autoihin energiatehokkuuden vaade tuli nopeasti, kun asiakkaat alkoivat valita vähemmän kuluttavia autoja. Asuntopuolella samanlainen muutos tulee, mutta hitaammin.  Asumisen edullisuus on edelleen se porkkana, joka tuo energiatehokkuuden vahvemmin kuluttajien valintakriteeriksi, arvioi Kohtamäki.

Timo Kohtamäen mielestä energiatehokkuutta on ajateltava laajemmin. Rakennusteollisuuden piirissä pidettiin ennen kevään eduskuntavaaleja esillä ajatusta, että kaavoitus, maankäyttö ja liikenne koottaisiin kaikki samaan infraministeriöön, jolloin yhdyskuntarakentamisesta olisi voitu hallita paremmalla koordinaatiolla. 

- Asunnon ostajan kannalta asunnon sijainti on edelleenkin tärkein tekijä ostopäätökseen, ja energiatehokkuus on valintakriteerinä vasta tulossa mukaan ostopäätöksiin, Kohtamäki kommentoi ajatuksia, joiden mukaan asuntojen hiilijalanjälki tulisi olla esillä myyntipäätöstä tehtäessä. Toisaalta Suomessa on moneen muuhun maahan nähden rakennettu energiatehokkaasti, meillä on laadukkaat ikkunat ja monipuoliset lämmönlähteet. Perustaso energiatehokkuudessa on tässä suhteessa ollut hyvä Suomessa iät ajat.

- Yritystoiminnassa vaaditaan yhä enemmän sosiaalista vastuuta. Sijoittajat kysyvät vastuullisuuskysymyksiä, nuoret ovat erittäin kiinnostuneita yrityksen profiilista. Voi myös sanoa, että energiatehokkuuspanostukset näkyvät myönteisesti suoraan tuloksessa, kertoo Kohtamäki. Talotekniikka on meille tärkeä kehitysalue. Rakentamisen kustannuksista 25 % - 30 % liittyy yhä monipuolisempaan talotekniikkaan. Lisäksi talotekniset ratkaisut tarjoavat yhden hyvän keinon parantaa korjausrakennuskohteiden energiatehokkuutta.

Kaikki materiaalit rakentamisessa samalle viivalle

Vaikka Lemminkäinen on monialainen rakennusalan yritys ja toimii myös betonialalla, sillä on ollut näkyviä projekteja myös puurakentamisessa. Lemminkäinen sai Puuinfon vuoden 2011 Puupalkinnon Rovaniemelle rakennetusta Metsähallituksen Pilke-rakennuksesta. Vaikka Puupalkinto on ensisijaisesti arkkitehtuuripalkinto, tällä kertaa tuomaristo nosti esiin myös suunnittelun ja toteutuksen.

Normaalia kovempi talvi lisäsi Pilke-talon rakentamisen haasteellisuutta. Talon rakentamisessa otettiin huomioon mm. puurungon suojaus eri vuodenaikoina. Rakentajien ja suunnittelijoiden yhteistyö oli tavanomaista tärkeämpää vaativissa rakenneratkaisuissa. Pilke-rakennuksessa on liimapuinen pilaripalkkirunko, joka näkyy myös sisätiloissa. Julkisivut ovat puulla paikalla verhottuja puuelementtejä, ja puuta on käytetty runsaasti myös talon sisätiloissa. Vuonna 2005 Puupalkinnon voitti niin ikään Lemminkäisen rakentama Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo Joensuussa.

- On luontevaa, että meillä Suomessa olisi puurakentamista enemmän. Kävimme materiaalikeskustelua RTssä eri materiaaleja edustavien jäsenten yhteiskokouksessa, kertoo Kohtamäki. Olemme olleet huolissamme siitä, että rakentamista säädellään yhä vahvemmin normeilla ja ohjeistuksella. Viime kädessä asiakkaan on saatava valita materiaali. Meillä on suuri yhteisymmärrys siitä, että kaikilla materiaaleilla on oltava yhtenäiset kriteerit, jolloin kilpailu on puolueetonta ja avointa. Ympäristö-näkökulman merkitys joka tapauksessa kasvaa. Rakennusteollisuuden kannalta on hyvä, että puhutaan uusista teknologioista, koska siinä on aina tuottavuuden mahdollisuus. Minusta rakentamisen materiaalikysymystä ei tule ratkaista politiikalla, vaan ominaisuudet, markkinat ja asiakkaat ratkaisevat, sanoo Kohtamäki.

Politiikalla ei pidä puolustaa myöskään vanhaa, kuittaa Kohtamäki. Teollisen puurakentamisen järjestelmistä on ollut Suomessa vasta vähän kokemuksia. Rakennusliikkeen näkökulmasta katsoen tarvittaisiin toimiva teollinen rakennusjärjestelmä, ennen kuin rakennetaan tuhansia kohteita vuosittain. On hyvä, että suuret perinteiset metsäyhtiöt ovat nyt järjestelmätoimittajina Rakennusteollisuuden jäseniä, mikä heijastuu alan sisällä käytävään keskusteluun ihan uudella tavalla.

Suomesta modernin yhdyskuntarakentamisen veturi

Uudisrakentamisen osuus rakentamisen koko volyymista on 55 % ja korjausrakentamisen 45 %, joka osuus on vahvasti kasvussa. -1970-luvun betonikerrostalojen korjaaminen energiatehokkaiksi on kallista, siksi siihen tarvitaan valtiovallan subventioita, arvioi Kohtamäki. Kustannushaaste on suurin kasvukeskusten ulkopuolella, jossa korjauskustannukset kasvavat helposti lähelle rakennuksen arvoa. Talotekniikan ratkaisut ovat yksi tehokas keino parantaa vanhojen tilojen käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta. Tarvitaan myös uusia rahoituksen ratkaisuja

- Toteutimme Kuopiossa päiväkotien ja koulujen rakentamisen elinkaarihankkeena, josta otamme huoltovastuun 25 vuodeksi eteenpäin. Vanhan koulun korjaamisen sijaan rakensimme kokonaan uuden ja energiatehokkaan koulun, jossa huolto ja ylläpito on edullista, kertoo Kohtamäki. Rakentaminen alkaa olla korkean teknologian toimintaa, jossa kolmannes muodostuu rakennusten tekniikasta ja automaatiosta. Me suomalaiset olemme joutuneet opettelemaan rakentamisen karuissa luonnon oloissa ja osaamme sen. Nyt kun eko- ja energiatehokkuusvaateet kasvavat, meillä olisi mahdollisuus ottaa iso loikka modernin yhdyskuntarakentamisen osaajana koko maailmassa, visioi Kohtamäki.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Timo Kohtamäki, toimitusjohtaja, puh. 02071 53263, timo.kohtamaki@lemminkainen.fi
Mervi Metz, toimitusjohtajan sihteeri, puh. 02071 53304