Olet täällä

Lähipuuta ja paikallisuutta lisää rakentamiseen

Lähipuu tarjoaa hiililaskurin rakentamiseen. Lähipuu-tavaramerkille myönnetyn ympäristöselosteen uskotaan tukevan pienten saha- ja puutuotealan yritysten toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Suomen Sahayrittäjät ry:n, Metsäkeskuksen ja Luken yhteishankkeessa kehitetyllä tavaramerkillä ja ympäristöselosteella voidaan osoittaa tuotteen pieni hiilijalanjälki ja ympäristöystävällisyys. Pienet sahayritykset uskovat tavaramerkin näkyvän markkinoilla ja lisäävän yritysten tunnettuutta ja ekologista profiilia kuluttajien silmissä.

Luonnonvarakeskuksen laatiman ympäristöselosteen saaminen Lähipuu-tavaramerkille oli Metsäkeskuksen hallinnoiman, puualan yrityksille suunnatun Tutki-hankkeen (tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle) yksi päätavoitteista.

-Ympäristöselosteella voimme osoittaa ekologisen, kotimaisen ja paikallisesti kestävän ratkaisun rakentamiseen, mille on nykyisessä ympäristötietoisessa ilmapiirissä kysyntää, arvioi hankkeen vetäjä Jouni Silvast Metsäkeskuksesta.

Silvastin mukaan Lähipuuhankkeeseen on liittynyt eri puolilta Suomea 60 yrittäjää, jotka ovat sitoutuneet käyttämään kotimaista sertifioitua puuta tuotteissaan. - Yritykset ovat ottaneet tämän hyvin vastaan ja tehneet siitä kotisivuilleen markkinoinnin kärjen. Verkossa on yhdellä hankkeessa mukana olevalla sahayrityksellä kuluttajille tarkoitettu hiililaskuri (https://larjamansaha.fi/lahipuu/), jolla asiakas voi laskea käyttämänsä puutavaran hiilen määrän.

Silvast haluaa kuntien päätöksenteon tueksi työkalun, jolla jokaisen rakentamisen kohteen hiilijalan- ja kädenjälki voidaan helposti laskea. - Julkisessa rakentamisessa voitaisiin mitata myös puurakentamisen aluetalousvaikutukset, joilla on merkitystä päätöksenteossa.  

- Tutki-hankkeelta on tulossa selvitys kuntien rakennuspäätösten merkitystekijöistä sekä myönteisten että kielteisten rakennuspäätösten taustoista. Tutkimuksessa on myös kartoitettu, kuinka puurakentamista kannattaisi tulevaisuudessa markkinoida kuntapäättäjille.

Puurakentamisen markkinointi on ajankohtainen Joensuun Enossa, missä on vireillä kaksi rakentamisen hanketta, seurakuntakeskus ja kyläkoulu. Näiden hankkeiden materiaaliksi toivotaan Enossa lähipuuta.

Toisen polven sahayrittäjät uskovat lähipuun tulevaisuuteen

- Lähipuu on sataprosenttisesti suomalaista työtä, sanoo pian 12-vuotias Essi Pieviläinen kysyttäessä, mitä se lähipuu oikein on. Toisen polven sahayrittäjä enolainen Jari Pieviläinen täydentää, että lähipuu tulee raaka-aineena läheltä. - Kun tässä se sahataan ja höylätään, kuljetusmatkat eivät ole pitkät. Kun meillä nämä metsät ovat olleet aina, olisi hyvä, että metsänomistajat ottaisivat enemmän omaa puuta käyttöön, eivätkä ostaisi valmista.

- Tulevaisuudessa lähipuun tuotemerkki voi olla valtti markkinointiin. Meidän pääasiakkaamme ovat lähiseudun yksityiset, jonkun verran menee jatkojalostukseen ja puurakentamisen tuoteosien valmistukseen.

Pieviläinen uskoo ympäristöselosteen tukevan pienyritystenkin toimintaa. - Alkuun en pitänyt sitä kovin merkittävänä, mutta kun isotkin yritykset hankkivat selosteen, on siinä oltava pientenkin mukana. Uskon että se vahvistaa pienten sahureiden tulevaisuuden näkymiä.

Kun Jari sahaa, velipoika Jyrki Pieviläinen höylää. - Kuivaan ja höylään etupäässä Jarin puutavaraa ja rahtihöyläystä lähiseudun yksityisille asiakkaille. Yrityksille teemme puurakentamisen osia kuten ulkoverhouslautoja, sisäpaneeleita, lattialautoja ja listoja.

- Pienen höyläämön etu on siinä, että voimme lyhyellä varoitusajalla toimittaa erikoistuotteita asiakkaalle. Meillä tulee tyvimännystä oksatonta höylätavaraa, mitä kysytään sisustustuotteiksi ja puusepänteollisuuden raaka-aineeksi.

Pieviläinen uskoo, että kun lajittelun tekee huolella ja menee laatu ja asiakas edellä, työsarkaa riittää tulevaisuudessakin. - Toivottavasti nyt suunnitteilla olevat seurakuntakeskus ja kylän uusi koulu saadaan tehtyä lähipuusta.

Enon kirjasto lähipuun käytön malliesimerkki

Arkkitehti Antero Turkin mielestä 2000-luvun alussa valmistunut Enon kirjasto on erinomainen esimerkki lähipuun käytöstä. - Kirjastossa käytettiin lähiseudun metsistä hankittua puuta, mikä sahattiin ja jalostettiin rakentamisen tuoteosiksi paikallisissa yrityksissä. Rakentamisen rahat jäivät alueelle.

- Ulko- ja sisäverhouslaudat höylättiin paikallisesta sormijatketusta puutavarasta. Ulkoverhouslautojen pinta teräsharjattiin, jolloin puun pinta tiivistyi, maalin tartunta parani ja sen menekki väheni. Myös sisäverhouslautojen pinta hiottiin, jolloin saatiin lakattuna himmeä pinta. Nyt nämä paikallisen yrityksen kehittämät ratkaisut ovat vientituotteita.

Kirjaston ulko-ovet, ikkunat ja sisäpuolen palo-ovet valmistettiin myös paikallisessa yrityksessä piirustusten mukaan. Runkopuutavara, koivulattialaudat ja kirjahyllyjen puutavaran toimitti paikallinen höyläämö, joka haki tyvikoivut sellun keittoon menevästä puukasasta. Portaat ja lainaustiskin valmisti paikallinen puusepänliike säleliimatusta massiivikoivusta. Seinien akustiikkalevyt ovat UPM:n Joensuun tehtaan vaneria ja massiivikoivuiset kirjahyllyt paikallisen puusepän tekemiä.

- Ainoastaan kattorakenteen liimapuuratkaisut teetettiin muualla, kaikki muut runkorakenteen, ulkoverhoilun ja sisustuksen puutavara tuli alueelta. Lattiat ovat sormijatkettua koivua, jonka paksuus 28 mm ja kestää neljä hiontaa eli sata vuotta.

Puurakentamisen kasvava markkina pienen mittakaavan rakentamisessa

Antero Turkki pitää lähipuuta vanhana ideana. - Sodanjälkeinen Suomi on rakennettu ja asutettu lähipuulla. Sirkkelisahuri tuli pihaan ja puut sahattiin siinä. Aina pitäisi ottaa raaka--aine läheltä, koska se tuo omaan pieneen aluetalouteen elinvoimaa ja vähentää kuljetuskustannuksia. Pohjois-Karjalassa on toista sataa puualan yritystä, jotka tarjoavat pienen toimeentulon yrittäjille ja auttavat ihmisiä pysymään täällä.

Puutavaran hankinnalla on Turkin mielestä jokaiselle rakentajalle väliä. - Kun 150 neliömetrisen pientalon rakentamiseen ulkoverhoiluineen tarvitaan noin 25 kuutiota sahatavaraa, kannattaa sellaiseen kohteeseen harkita oman puun käyttämistä, jos sellaista on.

- Nykyisin puutavaran tulee olla lujuuslajiteltua, mitallistettua ja kuivattua. Jos lähipuuta käytetään muuhun kuin omaan käyttöön, sillä pitää olla teollinen lopputuotteen valmistus.

Puurakentamisen markkinan Turkki uskoo kasvavan vahvasti. - Massiivipuuratkaisut ovat tulleet vauhdilla ja kasvattavat markkinaa. Saa nähdä, viekö CLT pohjaa perinteisen rankarakentamisen ja hirsirakentamisen kehittämiseltä. Hirressäkin on menty liimahirteen, jolla kasvatetaan hirren käytön volyymia.

- Puurakentamisen kasvua selittää myös ympäristötietoisuuden kasvu yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Tämä pitäisi huomioida myös teollisuudessa ja vahvistaa sahateollisuuden asemaa siellä.

Turkki pitää pienimittakaavaista puurakentamista ominaisena erityisesti suomalaiselle puuarkkitehtuurille. - Esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakentamisessa olen pienen mittakaavan rakentamisen kannalla. Uskon että puu on parhaimmillaan pienessä mittakaavassa ja matalassa rakentamisessa.

- Hiilijalanjäljen kannalta pienimittakaavainen rakentaminen on myös perusteltua. Esimerkiksi 2000 neliömetrin suuruisen 150 oppilaan koulun rakentamiseen tarvitaan 700 kuutiometriä puutavaraa, josta jopa 65 prosenttia voisi olla ilmakuivattua lähipuuta. Näitä esimerkkejä tarvitaan, kun rakentamisen vaihtoehtoja kerrotaan rakennushankkeista päättäville tahoille.

- Oli toki hienoa, että puu pääsi Helsingin uuden keskustakirjasto Oodin rakenteisiin. Sopii kysyä, miksi teräskaarien sijaan ei käytetty liimapuuta, jotka olisivat tehneet Oodista kansallisen näyteikkunan puurakentamisen osaamiselle.


Artikkeli on osa Markku Laukkasen toimittamaa artikkelisarjaa, joka käsittelee pieniin puualan yrityksiin kohdistuvia kehittämishankkeita. Sarjan tavoitteena on esitellä puualan pienyrityksiä ja hankkeita, jotka vahvistavat yritysten monialaista osaamista ja kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit jaetaan Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan puuinfo.fi- internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu Metsäkeskuksen Tutkimuksesta kilpailukykyä-hankkeesta.