Olet täällä

Kuntaliiton Kietäväinen: Rakennusteollisuudelta uusia malleja vuokratalojen peruskorjauksiin

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen patistelee rakennusteollisuutta kehittämään uusia innovaatioita ja konsepteja massiiviseen vanhojen kerrostalojen korjausurakkaan. Korjausvelan suuruudeksi koko rakennuskannan osalta on arvioitu jopa yli 30 mrd €. Siitä noin pari miljardia, jää kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle Kietäväinen arvioi.

- Tämän hoitamiseen tarvitaan toimivia rakentamisen innovaatioita ja ennen muuta markkinointia ja tietoa korjausrakentamisen ratkaisuista. Tässä kuntien rahoitustilanteessa joudutaan miettimään myös uusia rahoitusmalleja, koska perinteisillä keinoilla ei urakasta selvitä.

Vanhojen 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen ja muiden rakennusten peruskorjausvelka kasvaa koko ajan ja siitä on tullut suuri kansantaloudellinen haaste. Energiatehokkuutta parantavan peruskorjauksen piirissä arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa asuntoa, josta huomattava osa on kuntien omistamia vuokra-asuntoja. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kaipaa rakennusteollisuudelta uusia rakentamisen innovaatioita ja konsepteja peruskorjausurakan toteuttamiseen.

- Toivomme Kuntaliitossa, että rakennusalan toimijat voisivat kehittää peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja public-private -pohjalta. Tällainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa peruskorjauksen avulla saatavat säästöt talon lämmityskustannuksissa ohjataan peruskorjauksen rahoittamiseen. Samoin kunnissa tullaan ottamaan lisääntyvässä määrin käyttöön erilaisia rakennusten elinkaarimalliratkaisuja, joissa rakentaminen ja ylläpito yhdistyvät, kuvailee Kietäväinen.

Vastuu peruskorjausten laadusta rakentajille

Kietäväisen mukaan kunnat eivät ottaisi tulevaisuudessa enää nykyisessä määrin riskiä huonosta rakentamisesta, vaan haluavat siirtää vastuun rakentamisen laadusta ja toiminnallisuudesta peruskorjauksen toteuttajaorganisaatiolle. - Tässä mallissa myös toteuttajan intressissä täytyy olla hyvä, laadukas ja toimiva rakennus, jossa saavutetaan sille tavoitteeksi asetetut energian säästötavoitteet, kuvailee Kietäväinen.

Kunnissa haetaan myös muilta toimialoilta ratkaisuja, jotka eivät sido kunnan omia varoja vaikka kunnat saisivatkin markkinoilta edullista rahaa. Kietäväisen mukaan rahoitusmallien kehittäminen on välttämätöntä, koska liian harvassa asunto-osakeyhtiöissä tai edes kunnan omistamassa vuokrataloyhtiössä on varauduttu taloudellisesti edessä oleviin korjauksiin. Koko maamme rakennuskannan arvoksi on yleensä arvioitu noin 360 mrd €, jonka korjausvelka on arvioitu olevan jopa yli 30 mrd €. Vaikka kuntien osuutta tästä kokonaisuudesta ei ole selvitetty kunnolla, suuruusluokaltaan arvioidaan noin pari miljardia jäävän kuntien vuokrataloyhtiöiden vastuulle. Tämän lisäksi kunnilla on toimitilojen ja kunnallisteknisen infran korjausvelkaa muutaman miljardin verran. ienilläkin kunnilla saattaa olla omistuksessa 200 asuntoa ja kaikilla on sama ongelma, miten peruskorjaukset saadaan tehtyä.

- Nyt tarvitaan uusien rahoitusmallien lisäksi rakennustuoteteollisuudelta innovaatioita ja rakentamisen konsepti, millä parannetaan energiatehokkuutta ja kohennetaan vanhojen talojen julkisivuja. Esimerkiksi TES-menetelmällä tehdyissä korjaushankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia sekä energiansäästön että julkisivujen kohentumisen osalta, muistuttaa Kietäväinen.

Kunnissa kyllästytty kosteus- ja homeongelmiin

Kuntia rasittaa suuren peruskorjausurakan ohella nykyisten toimitilojen kosteus- ja homeongelmista johtuvan huonon sisäilman laajuus. - Joka puolella on kyllästytty kosteus- ja homeongelmiin sekä huonoon sisäilmaan, sanoo Kietäväinen. Kuntien kannalta nykyisen rakennuskannan ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt on haettava uusia ratkaisuja. Kuntasektorilla on edessä erittäin iso peruskorjaushaaste niin toimitiloissa kuin vuokra-asuntopuolella.

Kietäväinen uskoo, että rakentamisen tuoteosien teollinen esivalmistus ja kuiva rakentaminen tekevät tuloaan rakentamiseen. Kietäväinen ottaa esimerkin uudisrakentamisesta Helsingin Pukinmäestä, minne SRV rakentaa CLT-puurakennustekniikalla Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT:n tilaamana 89 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Pudasjärvellä on rakennettu päiväkoti puusta ja käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. Pudasjärvellä on myös suunnitelmissa kokonaisen koulukampuksen rakentaminen puusta.

- Suurin haaste on siinä, että tämänkaltaiset julkisen rakentamisen kohteet koetaan edelleen jonkun asteisena koerakentamisena sen sijaan että nyt päästäisiin hyödyntämään saatuja kokemuksia ja puurakentaminen olisi osa ammattimaisen rakentamisen valtavirtaa. Kyse on tiedon puutteesta ja puurakentamista kohtaan tunnetuista ennakkoluuloista ja asenteista, arvioi Kietäväinen.

Julkinen sektori edistämään vähähiilistä rakentamista

Kietäväinen katsoo, että hallitusohjelmassa olevat kirjaukset puurakentamisen edistämisestä tulisi ohjata Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta ARA:aa ottamaan huomioon tavoitteen rahoituspäätöksissään.

- Kun hallituksella on valtakunnallinen puurakentamisohjelma, ARA:n tulisi priorisoida näitä hankkeita, muistuttaa Kietäväinen. Valtion tulisi ARA:n kautta aloittaa kuntien kanssa julkisia peruskorjaus- ja uudisrakentamisen hankkeita, että päästäisiin volyymituotantoon ja saamaan sen myötä tuleva kustannushyöty puurakentamisesta. Kun yhteiskunta on asettanut tavoitteeksi vähähiilisen rakentamisen, ARA ja kunnat voisivat olla edelläkävijöitä ja edistää vähähiilistä rakentamista ja asumista, mitkä ovat suuria päästöjen tuottajia.

Kietäväisen mukaan vastuu vuokratalotuotannosta on siirtynyt suhteellisesti yhä enemmän kunnille, kun yksityisen sektorin osuus ARA-rahoitteisesta tuotannosta on lähes loppunut. - Koska kunnilla on näin keskeinen rooli asuntotuotannossa, sen tulisi näkyä myös ARA:n linjauksissa, painottaa Kietäväinen. Vähähiilisyys tulee puurakentamisessa kaupan päälle, koska siitä ei olla vielä valmiita maksamaan lisää, vaikka se kuuluisikin kuntien strategisiin tavoitteisiin.

Puurakentamisen lunastettava lupauksensa

Kietäväisen mielestä puurakentamisessa tarvitaan nyt pioneerihankkeita ja niiden kautta on osoitettava, että markkinaehtoinen volyymituotanto toimii. - Puurakentaminen ei voi olla vain erikoisrakentamista, vaan normaali kilpailukykyinen vaihtoehto ammattimaisen rakentamisen valtavirrassa. Nyt pitäisi nopeasti päästä siihen, että puurakentamisen edistämisessä ei tarvita erillistoimia, muistuttaa Kietäväinen.

Monet kaupungit pyrkivät rakentamisen ja asumisen ratkaisuissaan moni-ilmeiseen kaupunkirakenteeseen ja tavoittelevat ekologisella rakentamisella imagohyötyä, koska ne ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin. - Monilla kunnilla on vireillä asunto- ja toimitilarakentamista kuten puurakenteisia päiväkoteja, vanhusten taloja, kouluja ja vuokra-asuntoja. Kunnat ovat tässä vakavasti liikkeellä, vahvistaa Kietäväinen.

Tästä trendistä esimerkkinä Kietäväinen mainitsee myös vuoden 2015 Vantaan asuntomessut, minne nousee vanhan kaupunkikorttelirakentamisen perinteen mukaan pohjoismaiden suurin puukerrostalokortteli. Kietäväinen muistuttaa, että Kuntaliitto on Asuntomessut-organisaation perustajajäsen ja haluaa tukea ennakkoluulottomasti uusien rakennustekniikoiden käyttöönottamista.

- Emmehän me tuntemattomuuteen puurakentamisessa hyppää, kun on kokemusta teollisesta pientalotuotannosta vuosikymmenien ajalta, sanoo Kietäväinen. Vaikka puurakentamisen kilpailukykyyn, paloturvallisuuteen, äänieristykseen ja tärinään liittyvät perusongelmat on ratkaistu, tästä ei ole tarpeeksi tietoa. Esimerkiksi pakollisesta sprinklauksesta on tullut puurakentamisessa turvallisuutta lisäävä arvo, joka kompensoi siitä aiheutuvia kustannuksia. Tieto kasvaa hyvien esimerkkien kautta.

- Puurakentamisen pitää lunastaa nyt sen antamat lupaukset sekä hinnan että nopeuden osalta, sanoo Kietäväinen. Puurakentamisen on pärjättävä omillaan markkinaehtoisesti myös hinnassa.

Puun pärjättävä markkinaehtoisesti

Kuntien rooli rakentamisessa on monin tavoin keskeinen. Sen lisäksi, että kaupungit ja kunnat toimivat rakennuttajina, ne voivat ohjata rakentamista kaavoitusmonopolin kautta. - Jos kaupungit haluavat strategiassaan edistää vähähiilistä rakentamista, se voi kaavamääräyksissä tai tontinluovutusehdoissa varmistaa tavoitteiden toteutumisen. Tämä ei voi kuitenkaan olla pääsääntö, millä puurakentamista viedään eteenpäin, koska sen täytyy menestyä markkinaehtoisesti, muistuttaa Kietäväinen.

Hallituksen Cleantech-ohjelman mukaan myös julkisissa hankinnoissa voidaan rakentamisen vähähiilisyys asettaa hankinnan kriteeriksi, koska rakentaminen ja asuminen tuottavat 40 prosentin osuuden päästöistä.

- Kuntien tuleekin ottaa vähähiilisen rakentamisen kärjeksi akuutti vuokratalojen ja toimitilojen peruskorjaus, missä on suuri mahdollisuus ja markkina myös puurakentamisen innovaatioille, katsoo Kietäväinen.

 

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja: Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, 0400 486 043, timo.kietavainen@kuntaliitto.fi