Olet täällä

Kunnista puurakentamisen suunnan näyttäjiä

Kuhmon kaupunki teetti Tuupalan puukoulusta aluetaloudellisten vaikutusten arvion. Sen mukaan yksi euro puurakentamiseen tuottaa noin 2,7 euroa aluetalouteen. Näitä laskelmia Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä esittelee mielellään. – Arviointi osoitti, että 11,9 miljoonan euron investointi kouluun toi aluetalouteen 31 miljoonaa euroa.

Aluetalouden hyödyt tulevat puurakentamisen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, sen korjuusta, kuljetuksista ja jalostuksesta. Paikallisten tuotantopanosten korkea osuus johti merkittäviin talous- ja työllisyysvaikutuksiin Kuhmon seudulla.

– Kuhmolaisille koulu on oma hanke. Paikalliset metsäkoneyrittäjät ovat kaataneet puut kuhmolaisten metsistä, ne on kuljetettu ja sahattu täällä sekä lopulta kuhmolaiset yritykset valmistivat massiivipuuelementit ja ulkoverhouksen, jotka asennettiin pääosin paikallisten rakennusmiesten toimesta.

Määtän mukaan koulu on tuonut Kuhmolle valtaisan määrän myönteistä julkisuutta, jota ei olisi voinut millään mainoskampanjalla saada. – Koulu toimii näyteikkunana paikallisten yritysten tuotteille ja osaamiselle. Kaupunki järjestää koulussa opastettuja kierroksia vierasryhmille.

– Koulun käyttäjät pitävät lopputulosta onnistuneena. Kun vanhassa koulussa häly oli suuri ongelma, nyt kaikki ovat tyytyväisiä puurakenteisen koulun akustiikkaan ja sisäilmaan. Valmistelemme parhaillaan hanketta Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan yksikön kanssa puun terveysvaikutusten mittaamiseen.

Kuhmon kaupungin strategiassa on tavoitteena toteuttaa julkisen rakentamisen kohteet mahdollisimman vähähiilisinä ratkaisuina. – Kaupungilla on yhteinen poliittinen tahtotila olla biotalouden menestystarina. Kun nykyinen hankintalaki mahdollistaa kunnalle määritellä rakentamisen materiaali, sitä pitää kilpailutuksessa käyttää. Käytännössä se merkitsee kilpailutusta hirsi-, massiivipuu- ja rankarakenne-elementtien kesken.

Puurakentaminen osa Kuhmon biostrategiaa

Määtän mukaan kaupungit ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun ne päättävät rakentamisesta. – Kuhmo on hyvä esimerkki fiksusta puun ja metsien kestävästä käytöstä. Meidän strategiamme on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen varautumista.

– Kun käytämme läheltä kaadettua puuta, kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Me valmistamme puurakennusten elementit ja moduulit täällä asennusvalmiiksi, jolloin turvaamme rakentamisen kuivaketjun. Rakentaminen myös nopeutuu paikan päällä. Samalla rakentaminen isoihin kaupunkeihin työllistää maaseudun ihmisiä.

Määttä pitää rakentamisen ilmastotavoitteiden toteutumista tärkeänä, mutta nostaa esiin myös rakentamisen laatukeskustelun.  – Kuivissa sisätiloissa teollisesti valmistetut elementit ovat korkealaatuinen ratkaisu kosteus- ja homeongelmiin. Samalla niiden käyttöä voidaan laajentaa uudisrakentamisesta esimerkiksi kerrostalojen täydennys- ja lisärakentamiseen.

– Julkisen sektorin tulee olla edelläkävijä ja suunnan näyttäjä puurakentamisessa. Monet kunnat ovat hyvien esimerkkien ja hankintalain avaamien mahdollisuuksien innoittamina valinneet puun päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Myös ARA:n rahoittamisessa sosiaalisen asuntotuotannon hankkeissa tulisi suosia puurakentamista esimerkiksi korkovähennyksellä. Määttä arvioi seuraavan ison puurakentamisen aluevaltauksen tapahtuvan matkailurakentamisessa. – Euroopassa on jo nyt asiakkaita, jotka haluavat kompensoida lomamatkan lennon päästöt asumalla puurakenteissa lomakohteissa.

– Matkailurakentaminen voisi avata suomalaiselle arkkitehtuurille uusia mahdollisuuksia kansainvälisesti. Tuupalan koulu on vetänyt useita arkkitehtejä niin Suomesta kuin muualtakin maailmalta.

Määttä toivoo puurakentamisen kasvun lisäävän myös rakennusmestarien ja kaavoittajien koulutusta puurakentamiseen. – Osaajia tarvitaan. Toivon myös, että säädöksiä uudistetaan siihen suuntaan, että puu voisi olla enemmän esillä puurakentamisen kohteissa. Rakentamisen säädösten tulisi ensi sijassa olla materiaalineutraaleja.


Haastattelu on julkaistu Puulehdessä 2/2019.

Tuupalan koulu on esitelty Puulehdessä 1/2018.