Olet täällä

Korjausrakentamisella lähiöille uusi ilme

Yhteiskunnan kannattaa tukea avustuksin 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjauksia. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mielestä vanhan rakennuskannan energia-tehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa aina enemmän kuin uudisrakentamisella.

Lylykankaan mielestä yhteiskunnan kannattaa taloudellisesti tukea korjaushankkeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusia rakentamisen innovaatioita ja asennetta. - Samalla voidaan antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.

Vanhan rakennuskannan peruskorjaushankkeiden ongelmana on ollut se, että kaikkiin korjaus- ja parannustarpeisiin yritetään vastata yhdessä korjaushankkeessa, jolloin siitä tulee taloudellisesti niin haastava yhtälö, että toteuttaminen lykkääntyy, peruuntuu tai päädytään lyhytnäköisiin ratkaisuihin.

- Kun vanhoja kerrostaloja saneerataan johdonmukaisesti useiden korjaustoimenpiteiden sarjana, rakennusten laatu- ja ympäristöominaisuudet voidaan nostaa aivan uudelle tasolle, ehdottaa arkkitehti Kimmo Lylykangas.

Lylykangas arvioi Aalto-yliopiston tutkimukseen viitaten, että vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa vähähiilisillä materiaaleilla on ilmastotavoitteiden ja päästöjen vähentämisen kannalta saavutettavissa enemmän kuin uudisrakentamisella.  - Tämän vuoksi 1960-70 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuuskorjauksiin kannattaa ryhtyä ja yhteiskunnan osoittaa siihen tarvittava taloudellinen tuki, esittää Lylykangas.

Vanhat rakennukset tarvitsevat pitkäjänteisiä ylläpitostrategioita, joihin energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voidaan sisällyttää. Asunto-osakeyhtiöiltä on jo aiemmin alettu vaatia PTS-suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ennakoida tulevia korjaustarpeita.

Uusia korjausrakentamisen innovaatioita tulisi Lylykankaan mielestä tuotteistaa yhteistyössä ja muodostaa konsortioita innovaatioiden edelleen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Lylykankaan mielestä rakennusalan haaste on alan konservatiivisuus. - Pelätään uusien menetelmien riskejä ja ongelmia, vaikka niiden takana olisi tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa. Käytännöt muuttuvat hitaasti, pohtii Lylykangas.

Korjausrakentaminen kannattaa aina

[caption align=right]Peltosaaren työmaa[/caption]Lylykangas on ollut kehittämässä puuelementteihin perustuvaa TES-korjausmenetelmää yhteistyössä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. TES-menetelmällä toteutettuja hankkeita on parhaillaan valmistumassa monessa maassa. Menetelmää on kehitetty yhteiseurooppalaisesti ja vaihdettu parhaita käytäntöjä ja hankkeiden kokemuksia maasta toiseen.

TES- menetelmään perustuvia demonstraatiohankkeita on toteutettu mm. Saksan Münchenissä ja Augsburgissa, Ranskan Voironissa, Ruotsin Halmstadissa, Oulussa Suomessa ja Lontoossa Englannissa. Kaikki kohteet olivat erilaisia ja tavoitteena oli käyttää innovatiivista ja kestävän kehityksen mukaista korjausmenetelmää.

[caption align=right]Peltosaari korjauksen jälkeen[/caption]Suomessa ensimmäinen TES-korjaus toteutettiin Riihimäen Peltosaaressa, jonka passiivisaneerausta Lylykangas pitää edelläkävijähankkeena. Riihimäen Innova-korjaus valmistui heinäkuussa 2012 ja toinen suomalainen TES-korjauskohde valmistui Oulussa helmikuussa 2013. - Riihimäen hanke kuitenkin osoitti, etteivät ARAn nykyiset korjausavustuskäytännöt tunnista kokonaisvaltaisesti energiatehokkuutta parantavaa korjausmenetelmää, arvioi Lylykangas.

Yhteiskunnan kannattaa Lylykankaan mielestä kannustaa eri toimin energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen purkamisen sijasta. TES- korjausmenetelmä on osoittautunut teknisesti toimivaksi ja taloudellisesti kilpailukykyiseksi. Menetelmä on kilpailukykyinen erityisesti valmiissa kaupunkirakenteessa, jossa teollinen esivalmistus on ainoa tapa rakentaa häiritsemättä liian paljon ympärillä olevaa asustusta.

- TES-menetelmään perustuvia korjauksia voidaan tehdä useassa eri vaiheessa ja aikatauluttaa työt taloyhtiön talouden mukaan. Samalla voitaisiin antaa esimerkiksi kokonaisille lähiökerrostaloalueille uusi arkkitehtoninen ilme. Tässä on puurakentamiselle suuri mahdollisuus, muistuttaa Lylykangas.

Teollinen esivalmistus vastaus kosteus- ja homeongelmiin

TES-menetelmän rinnalla tulee Lylykankaan mielestä kehittää myös talotekniikan esivalmisteisia ratkaisuja, joissa voidaan eriyttää käyttöiältään erilaiset rakenteet ja komponentit. - Nyt ongelmana on se, että korjaukset yhdistävät, sekoittavat ja integroivat eri käyttöiän omaavia ratkaisuja keskenään, joka tekee eri osien vaihtamisen hankalaksi ja aiheuttaa seuraavissa korjausvaiheissa tarpeettomia kustannuksia, muistuttaa Lylykangas.

Uusien rakentamisen teknologioiden tavoitteena on kehittää rakentamisen laatua. Varsinkin puurakentamisen järjestelmien kehitystyö perustuu pitkälle vietyyn esivalmistukseen, jolla voidaan vähentää rakentamisen aikaisia kosteusriskejä. Teollisen esivalmistuksen myötä työmenetelmät, kosteudenhallinta ja mittatarkkuus ovat kehittyneet.

- Meillä on suuria sisäilma- ja kosteusongelmia jopa aivan uusissakin kouluissa ja päiväkodeissa, vaikka samaan aikaan käytettävissä on enemmän tutkimustietoa näiden ongelmien ratkaisuun kuin koskaan aiemmin. Ongelmat kertovat talotekniikan ja ulkovaipan muodostaman kokonaisuuden huonosta toimivuudesta käytännössä, mutta myös suunnittelun ja rakentamisen haasteellisuudesta, sanoo Lylykangas.

Rakennusalan sääntelyllä myönteinen vaikutus

Arkkitehti Kimmo Lylykangas uskoo, että ilman direktiivien ohjausvaikutusta rakennusalan reagointi ympäristökysymyksiin olisi Suomessa merkittävästi hitaampaa. - Direktiivi pakottaa reagoimaan nopeammin, jotta rakennettu ympäristö kantaa taakkansa ilmastotalkoissa.  Direktiiviin täytäntöönpano, tulkinnat ja painopisteet voidaan tehdä kansallisen sääntelyn puitteissa, koska rakentaminen on aina paikallista. On hyvä, että on kansallista liikkumavaraa, koska rakentamisen kulttuurit ovat niin erilaisia eri maissa.

Suomen katsotaan edustavan Venäjän suuntaan EU:n käytäntöjä ja osaamista. Vastaavasti myös Venäjällä on otettu käyttöön energiatehokkuussäädöksiä, joita ei kuitenkaan Suomessa tunneta. - Tässä olisi kenties mahdollisuus viedä Venäjälle meidän osaamistamme sekä toisaalta selvittää venäläisiä energiatehokkuustavoitteita suomalaiselle teollisuudelle, ehdottaa Lylykangas.

Teollisen puurakentamisen uusien innovaatioiden arvioidaan luovan uudis- ja korjausrakentamiseen sekä palvelusektorille uutta potentiaalista liiketoimintaa. Jo nyt on merkkejä siitä, että rakennusalalle on syntymässä teollisen tuoteosatoimitusten rinnalle rakennusprosesseja ja -aikaa lyhentävää teollisten elementtien asentamiseen erikoistunutta korjausrakentamisen kokonaishallintaan liittyvää liiketoimintaa.

Myös yhtenäisten eurooppalaisten rakennusalan säännösten katsotaan edistävän liiketoimintaa, koska yhtenäiset käytännöt korostavat rakennusalan eurooppalaista sisämarkkinaa ja avaavat sen kautta vientimahdollisuuksia. Esimerkiksi uusi rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää kaikilta jäsenmailta suunnitelmaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi mm. ”Deep renovation” –strategian toteuttamisella.

Korjausrakentamisen uudet teknologiat esillä Kouvolassa

Kouvolassa järjestetään toukokuun 23.-24. päivinä kansainvälinen Forum Holzbau Nordic konferenssi. Ensi kertaa Suomessa järjestettävän konferenssin pääteema on energiatehokkaan ja kilpailukykyisen uudis- ja korjausrakentamisen tulevaisuuden teknologiat. Tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja synnyttää keskustelua modernin energiatehokkaan ja kilpailukykyisen puurakentamisen eri kulttuurien välille. Rakentamisen uusien teknologioiden arvioidaan luovan uudis- ja korjausrakentamiseen uutta potentiaalista liiketoimintaa.

Kouvolan konferenssin sisältö suuntautuu tulevaisuuteen ja tuo esille kehittyvää rakennusalaa eurooppalaisin ja kotimaisin esimerkein. Ohjelmassa pohjoismainen puurakentamisen rationaalisuus yhdistetään keskieurooppalaisiin voimakkaasti kehittyviin teollisiin ratkaisuihin ja näitä peilataan tulevaisuuden yhteiskuntakehitykseen ja rakennusmarkkinoihin esim. Venäjällä.

Artikkelipalvelu Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Kimmo Lylykangas, arkkitehti, 040 582 9439, kimmo.lylykangas@arklylykangas.com