Olet täällä

Kestävästä rakentamisesta kilpailutekijä

Tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelmanin mielestä nyt on aika uusien rakentamisen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiselle. Edelmanin mukaan on perusteltua, että hallitus edistää puurakentamista, koska uusien teknologioiden vakiintuminen vie aikansa. Rakentamisessa muutos kestävämpään kehitykseen on välttämätön. Valtion ja kuntien tulee olla mukana uusien teknologioiden käyttöönotossa, jotta siirtyminen energiatehokkaaseen ja päästöttömään rakentamiseen tapahtuu, painottaa Edelman.

Siirtymistä energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen Edelman pitää kilpailukykyä vahvistavana tekijänä rakentamisen toimialalle. - Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan pitkäjänteisesti. Edelman on nimitetty Tampereen teknillisen yliopiston kestävän rakentamisen professoriksi, jonka toimenkuva kattaa rakennustekniikan ja arkkitehtuurin. Ensi vuonna myös tuotantotalouden osaaminen kuuluu yhteiseen uuteen tiedekuntaan.

Siirtyminen kestävään rakentamiseen edellyttää säädöksiä, sanoo Edelman ja viittaa elektroniikkaromun kierrätykseen, joka tuli lainsäädännön kautta pakolliseksi. - Teollisuus ja yksityiset on pakotettu toimimaan ekotehokkaammin. Viidessä vuodessa ympäristötietoisuus on lisääntynyt ja ilmastomuutoksen konkretisoitumisen kautta myös rakentamisen kestävyysajattelu on noussut. Tämä ajattelu näkyy yritysten agendalla ja kestävyyden hallintaa ja osaamista halutaan vahvistaa kiihtyvällä tahdilla

Rakentaminen ja asuminen tuottavat yli 40 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Heinäkuun alusta tulivat voimaan uutta rakentamista koskevat energiatehokkuussäädökset ja ensi vuoden alusta lukien ne ulottuvat osin olemassa olevaan rakennuskantaan.  - Siirtyminen energiatehokkaaseen ja materiaalien osalta kestävään rakentamiseen on myös kilpailukykyä vahvistava tekijä rakentamisen toimialalle, uskoo Edelman. Riskirakenteet on kuitenkin väistettävä ja tarkasteltava samalla laajempia vaikutuksia kokonaisuuksiin, esimerkiksi kansantalouteen. Monet tärkeät kysymykset ovat kiinteistö- ja rakennusalan ulkopuolella. Puurakentamisella on tietysti merkittävä kansantaloudellinen ulottuvuus.

Muutos rakentamisessa tulee jäädäkseen. - Suuri haaste on se, miten päättäjät ja yritykset saadaan toimimaan  pitkäjänteisesti riippumatta neljän vuoden valtuusto- tai eduskuntakaudesta. Tämä näkyy jo esimerkiksi kaupassa, jossa arkkitehtuuri ja kestävä rakentaminen on tullut osaksi yritysten julkikuvaa, brändiä.

Edelman mainitsee esimerkkinä itävaltalaisen supermarketketjun, joka on omaksunut puurakentamisen liiketiloihinsa. - Se on hyvä elävä esimerkki  siitä, että liiketoiminnan kannalta kannattaa asioita tehdä uudella tavalla. Vanhaa ajattelua on se, että tehdään viherpesua ja puhutaan yhteiskuntavastuusta. Uudessa rakentamisessa yhdistyy aito yhteiskuntavastuu ja yrityksen hyöty, arvioi Edelman.

Tulevaisuudessa asunnonostajat vaativat enemmän

Rakentamisen muutos ei tapahdu Edelmanin mukaan nopeasti, koska takana on vuosikymmenien betonirakentamisen traditio, jolla toteutettiin kaupungistuvan, tai lähiöistyvän, Suomen asuntorakentaminen. Suomi tulee muuhun Eurooppaan nähden hitaammin johtuen vahvasta tietynlaisesta teollisen tuotannon ratkaisuista ja toteutuskulttuurista, jossa muutokseen ei ole aiemmin koettu tarvetta.

- Muutoksen tekijöiksi tarvitaan toisinajattelijoita ja -toimijoita, jotka uskaltavat kyseenalaistaa perinteiset toimintatavat.  Kun energiatehokas ja vähäpäästöinen puurakentaminen valtaavat alaa, se on samalla sosiaalisen vastuun kantamista, sanoo Edelman.

Puurakentamisella on mahdollista tuottaa samalla rakentamisen kustannuksella moni-ilmeisempää arkkitehtuuria, jolle on tulevaisuudessa laajojenkin ostajapiirien kysyntää. - Suomalainen asunnonostaja ei ole ollut kovin vaativa, koska kaikki rakennettu on käynyt kaupaksi, muistuttaa Edelman. Muutos voi käynnistyä esimerkiksi ryhmärakennuttamisen kautta, jolloin samoin ajatteleva porukka haluaa rakennuttaa erilaista. Mahdollisuuksiin vihkiytyneitä rakennuttajiakin saattaa ilmaantua uuden asuntoarkkitehtuurin areenalle. Parempi kustannus-laatu-houkuttelevaisuussuhde on resepti menestykseen.

Materiaalien välinen vastakkainasettelu on Edelmanin mielestä turhaa, kun parasta rakentamista syntyy siten, kun oikea materiaali tulee oikeaan paikkaan. - Betoni-teollisuudenkin on aika miettiä, miten siirrytään kuutiopohjaisesta kaupasta ratkaisukauppaan, sanoo Edelman. Yhteistyö eri materiaalivalmistajien ja toimittajien kanssa kannattaa.

Hybridirakentamisen kehittäjä

Professori Harry Edelman on kehittänyt tilaelementtipohjaista hybridirakentamisen järjestelmää, joka perustuu CLT-puulevytekniikan ja betonirakenteiden yhdistämiseen. Järjestelmän Edelman arvioi toimivan parhaimmillaan korkeassa puukerrostalo-rakentamisessa, jossa se antaa myös eniten kustannuksiin ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä mahdollisuuksia tarjoten samalla tilaisuuden uudenlaiseen asuntoarkkitehtuuriin. Järjestelmä soveltuu erityisesti kerrostalojen tilaelementtien rakentamiseen, joka voidaan toteuttaa teollisesti tehdashalleissa. Rakentamisen kilpailukyky perustuu tulevaisuudessa toimivaan logistiikkaan ja elementtien asentamiseen työmailla.

- Järjestelmä on joustavaa tilaelementtirakentamista, jossa moduulit tuodaan asennusvalmiina rakennuspaikalle. Tällä vältetään kosteusongelmat, kun työt siirtyvät tehdassaleihin ja asennus on nopeaa. Nyt kun puhutaan homeongelmista, on nostettava esiin myös rakentamisen aikaiset työolosuhteet. Suomalaiset ovat rakentaneet kalliisti pimeässä ja sateessa. Kosteus vie lämpöeristyksen eristeominaisuudet murto-osaan, jos ne jäävät märkinä lämpörappauksen alle, sanoo Edelman.

- Tämä uusi rakentamisen järjestelmä antaa mahdollisuuden toteuttaa hyvää arkkitehtuuria järkevään hintaan ja rakentaa parempaa laatua vähintään nykyisellä hinnalla. Järjestelmällä voidaan tuottaa asuntoratkaisuja, jotka tarjoavat todellisia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Samalla ratkaisut vaikuttavat yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen ja urbaaniin asumiseen.

Vaikka Keski-Euroopassa on käytetty Edelmanin kehittämää rakennetyyppiä,  CLT-levyn ja betonin liittoratkaisua,  sovellusalueena ja innovaationa sitä voidaan pitää uutena ja rakentamisen järjestelmäkehittämisen kannalta merkittävänä kehityskohteena.

 

Artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja: professori Harry Edelman, 040 514 9993, harry.edelman@edelmangroup.fi