Olet täällä

Kerrostalomarkkinassa mahdollisuuksia puuosavalmistajille - haittana edelleen sekavat ja tiukat palomääräykset

"Puuta täytyy saada lisää sisäpintoihin, jonka nyt aivan hölmöt palomääräykset estävät", vaatii Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen. "On hölmöläisen hommaa, että porraskäytävissä rimaa hipoen voidaan jättää puuta näkyviin, vaikka käytävä on sprinklattu. Seinään voisi laittaa vaikka kokolattiamattoa, mutta ei puuta. Suomessa on puurakentamisen kulttuurissa ja soveltamisessa on paljon opittavaa Saksasta ja Itävallasta, missä puu myös näkyy rakentamisessa, myös julkisessa rakentamisessa."

Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra on samoilla linjoilla: " Palomääräysten puurakentamiselle aiheuttamia lisäkustannuksia enemmän harmittaa se, että emme pysty sprinklauksesta huolimatta käyttämään enemmän puumateriaaleja sisustuksessa. Esimerkiksi porraskäytävät jouduttiin sprinklaamaan ja silti panemaan puupintoja piiloon, se on kallista ja tylsää hommaa. Asukkaat toivoisivat puuta enemmän näkyviin myös sisätiloissa, koska se lisää viihtyisyyttä", sanoo Kopra.

Sekä Koskisen Oy että Versowood Oy ovat olleet puuosien ja puurakentamisen järjestelmän toimittajina Vierumäelle rakennetussa Suomen ensimmäisessä 5-kerroksisessa puukerrostalossa. Puolessa vuodessa rakennetun passiivitason kerrostalon rakennuttajina olivat Heinolan Kaupunki, Versowood Oy, Rakennusliike Reponen ja Koskisen Oy.

"Kokemuksemme kohteen toteuttamisesta olivat hyviä, joiden perusteella olemme valmiita jatkamaan puurakentamista", sanoo Versowood Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kopra. "Nyt mennään kohde kerrallaan, emmekä kuvittele, että puukerrostalorakentamisesta löytyy nopeita ratkaisuja. Jos puukerrostalomarkkina lähtee etenemään, haluamme olla mukana, vaikka edessä oleva tie onkin hidas. Omat kokemukset Vierumäen kerrostalosta olivat erittäin myönteisiä, kohde oli riittävän kilpailukykyinen ja yksinkertaisesti onnistunut. Kun kyseessä oli ensimmäinen puurakenteinen kerrostalokohde, paikan päällä jouduttiin säveltämään ja harjoittelemaan kuten parvekeratkaisujen löytämisessä.  Me haemme puukerrostaloista selviytymispolkua liimapuutuottamisen vaikeuteen. Pyrimme tuottamaan kilpailukykyistä puurakentamisen järjestelmää sekä elementtiosia."

"Vierumäen kerrostalohankkeen toteuttamisen myötä olemme nähneet, että puukerrostalorakentaminen toimii ja ammattitalorakentamisessa on kannattavan kasvun mahdollisuus", uskoo Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen. "Puurakentamisen ympärillä nyt pyörivä pöhinä ei riitä, vaan meidän täytyy tosissamme tehdä töitä ansaintalogiikan ja rakentamisen liiketoimintamallien löytämiseksi. Kaiken ytimessä on asiakaskeskeisyys. Rakennusliikkeet näen tulevaisuudessa sekä kumppaneina että asiakkaina. Hyvien rakentamisen tuoteosien tekemiseen keskitytään tulevaisuudessa tehdasoloissa, rakentajat ostavat ne valmiina, joka mahdollistaa nopean asentamisen. Puurakentamisen etu on sen nopeudessa, puuosien keveydessä ja kuivuudessa", arvioi Kohonen.

Alan heikko kannattavuus puurakentamisen kehittämisen esteenä

Versowood Oy:llä on kolme tuotannon pääsuuntaa. Hallirakentamista, julkista rakentamista kuten meneillään oleva kirjastohanke ja pihattonavetan kaltaista maatalousrakentamista. Puurakentamisen kehittämisen suurimpana haasteena Kopra pitää puutuotealan heikkoa kannattavuutta. "Vaikka puurakentamisesta puhutaan paljon, meillä tämä vuosi tulee olemaan huonompi kuin viime vuosi. Tämä kevät on ollut pettymys, kun vielä maaliskuussa oli suuret odotukset. Euroopan tilanteen epävakaus heijastuu meilläkin epävarmuutena uusiin investointeihin ja nykyisetkin projektit etenevät hitaasti", toteaa Kopra.

"Suomessa liimapuuteollisuus on mennyt pipariksi valtion tukitoimien takia. Pelletti-teollisuudelle kävi samoin, kun ryhdyttiin veronmaksajien rahoilla ohjailemaan markkinoita. Siksi puurakentamisessa ei tulisi toistaa näitä virheitä, vaan pyrkiä luomaan kysyntää ja puitteita, rahoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa, poistaa kaupan esteitä ja järkiperäistää lisää kustannuksia aiheuttavia rakentamisen säädöksiä kuten palomääräyksiä tasavertaisiksi. Nyt on varauduttava pitkään työhön puurakentamisen läpimurron hakemisessa."

Kopra arvostelee julkisella rahalla rahoitettujen puutuotealan hankkeiden mukana oloa tontinluovutuskilpailuissa, koska ne eivät toimi  markkinaehtoisesti samalla viivalla yritysten kanssa. "Samaan aikaan elementtitehtaita menee konkurssiin, kun tehdään uusia investointeja julkisen rahan tuella."

Kopra toivoo joustavuutta myös raakapuumarkkinaan. "Meidän lopputuotteen hinnasta 60-80 prosenttia on raakapuun osuutta. Puunmyyjien pitäisi hyväksyä rakentamisen suhdannejoustot, joka voitaisiin toteuttaa vaikka verotuksen kautta. Normaali-kysynnän aikana verokanta voisi olla nykyiset 28 % ja matalasuhdanteessa vaikkapa vain 20 %. Keinoina tulisi käyttää sekä kannustavia että piiskaavia elementtejä", ehdottaa Kopra.

Puurakentamisen suunnittelussa tarvitaan koulutusta

Koskisen Oy on investoinut uuteen elementtilinjaan entistä korkeampien ja pidempien elementtien tuotannon mahdollistamiseksi. Yhtiö on erikoistunut jo aikoja sitten ostetun Herrala-Talojen (taloyhtiön oston) kautta omakotimarkkinaan ja hakee nyt kasvua korkealuokkaisista vapaa-ajan asumisen tuotteista ja ammattirakentamisesta kuten kerrostaloista ja vanhojen betonitalojen saneeraushankkeista.

Kohosen mielestä puurakentamisen kasvu vaatii panostamista osaamiseen ja uudentyyppisten rakentamisen ratkaisujen kehittämiseen. "Puurakentamisessa tarvitaan erityisesti suunnitteluosaamista, koska se on jo nyt puurakentamisen pullonkaula. Suurin tarve puurakentamisen koulutukselle on arkkitehti- ja rakennesuunnittelussa. Pitää löytää puurakentamiselle soveltuvat tavat liittää LVI-tekniikka ja sähkö rakentamisen valmiisiin teollisiin puuosiin. Kun tehdasoloissa tehdään, niin rakentamisen loppupäässä asentamisen koulutustarve on vähäisin", sanoo Kohonen.

"Avoimen standardin tulo myös puurakentamiseen on hyvä, koska puurakentaminen täytyy tehdä suunnittelijoille helpoksi. Nyt suunnittelijaparat joutuvat taistelemaan puun kanssa, kun betonirakentamisessa kaikki on tehty normien ja standardien ansiosta helpoksi. Koska puurakentaminen tulee tässä jälkijunassa, on avoimen standardin tulo alalle todella tärkeää", korostaa Kohonen.

Kohonen kertoo puukerrostaloihin liittyviä tarjouspyyntöjä olevan paljon, mutta kokee rajoittavana tekijänä rakennusliikkeiden skeptisyyden. "Nyt tuntuu siltä, että isot rakennusliikkeet ovat mukana vain olosuhteiden pakosta. Tulevaisuus näyttää, haluavatko ne todella olla puukerrostalorakentamisessa tosissaan", pohtii Kohonen. "

Juha Kohosen mielestä ylimitoitetut palomääräykset liittyvät keskusteluun asumisen viihtyisyydestä. "Kun asukkaat haluavat puuta näkyville, on todella hölmöä peittää puupintoja niissäkin tiloissa, jotka on jo sprinklattu", harmittelee Kohonen. "Viihtyisyyden vaatimus muuttuu tulevaisuuden rakentamisessa siten, että facebook-sukupolvi ei välttämättä halua rantatonttia, kasvimaata ja erillistä vapaa-ajan asuntoa, vaan kodista tehdään yhtä aikaa kakkoskoti. Myös senioriasumisessa korostuu asumisviihtyvyyden merkitys ja rakentamisen toteuttamisessa nopeus ja tehdasrakentamisen laatutakuu. "

Vanhojen betonikerrostalojen energiasaneeraus ekoteko

Juha Kohonen uskoo uusien energiamääräysten antavan puurakentamiselle lisää kilpailukykyä, vaikka se ei ole muuttunutkaan vielä euroiksi." Puurakentamisen kilpailukyky ei tule vielä puusta, vaan rakentamisen nopeudesta. Kun puuelementit ovat kalliimpia kuin betonielementit, puurakentamisen kilpailukyky tulee nimenomaan rakentamisen nopeudesta, kun kokonaisuus on valmiina luovutettavaksi aikaisemmin", sanoo Kohonen.

Kohosen mielestä vastuuta energiasäästöstä sälytetään nyt liikaa uudisrakentamisen ja pientalorakentamisen harteille. "Valtiovallan tulisi nyt ratkaista se, että jätetäänkö tämä vuosisadan ekoteko vain uudisrakentamisen ja omakotitalojen vastuulle kantamaan sadan vuoden vastuuta ekologisuudesta ja samaan aikaan miljoonaa vanhaa betonikerrostaloa jää hoitamatta", kysyy Kohonen. "Kun 1960-1970 -luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen energiakuluja saadaan pienemmäksi, sitä voidaan pitää todellisena ekotekona. Sillä on iso vaikutus, koska se tuntuu koko kansakunnan hiilitaseessa", muistuttaa Juha Kohonen.

"Kunnat omistavat valtavan kiinteistömassan ja voisivat omilla tarjouspyynnöillään saada saneerausmarkkinan pyörät pyörimään", ehdottaa Kohonen. "Nyt jo tiedetään, että betonielementit soveltuvat huonosti vanhojen isojakin mittavirheitä omaavien talojen korjauksiin. Puuelementtitekniikalla saadaan tarkkoja elementtejä korvaamaan vanhoja betonielementtejä, puulla voidaan tehdä keveitä lisäkerroksia ja saada lisärakennusoikeuden kautta rahoitusta energiasaneeraukseen. Ruotsissa on hyvällä menestyksellä rakennettu jopa kolme lisäkerrosta, tehty uudet hissikuilut ja porraskäytävät ulkoseiniin sekä saatu sisältä lisää asumisneliöitä. Tässä voisi olla suuri rooli julkisella vallalla", muistuttaa Kohonen.

 

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Lisätietoja:
Juha Kohonen, 044 749 7221, juha.kohonen@koskisen.com
Pekka Kopra, 050 5977 245, pekka.kopra@versowood.fi